Suomenruotsalaisissa säätiöissä ei toteudu yleishyödyllisyys!

Sinänsä ehkä kannatettava ajatus, mutta perustelussa lipsahti vähän. Säätiöt ovat suuria yritysten omistajia (elikkä osakkaita), eivät yrittäjiä. Suoraan omassa hallussa olevaa liiketoimintaa nillä ei käsittääkseni ole, joitakin Helsingin keskeisiä kiinteistöjä lukuunottamatta. Ei joku Nokian osakkeita omistava eläkkeellä oleva äidinkielenopettajakaan mikään pienyrittäjä ole, eikä suurikaan. Osakas kylläkin.
Kilpailuun ei verovapaus siis mainittavasti vaikuta. Verovapaus kun ei kohdistu esimerkiksi pörssiyritykseen, vaan siihen tuottoon, jonka osakas saa valmiista tuloksesta.
Faktojen kanssa pitää olla tarkkana.

Suomen nykyisen vallitseman lainsäädännön tulkinta yleishyödyllisyydestä:
"Jotta yhteisöä (yleensä rekisteröity yhdistys tai säätiö) voidaan pitää tulo- ja
arvonlisäverotuksessa yleishyödyllisenä, sen tulee täyttää yhtäaikaisesti kolme
tuloverolaissa säädettyä kriteeriä. Ensinnäkin yhteisön tulee toimia yksinomaan
ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä
tai yhteiskunnallisessa mielessä. Toiseksi sen toiminta ei saa kohdistua vain
rajoitettuun henkilöpiiriin. Kolmannen kriteerin mukaan se ei saa tuottaa
toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena
taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Jos yhteisön
säännöt ja tosiasiallinen toiminta täyttävät nämä kolme kriteeriä, yhteisöä
pidetään verotuksessa yleishyödyllisenä."

Säätiö on yleishyödyllinen jos se esimerkiksi avustaa näkövammaisia hankimalla niille opaskoiria vaikkakin näkövammaiset ovat erittäin suppea pieni "vähemmistö". Samalla tavalla esimerkiksi säätiö joka tukee tietyn kylän nuorisotalon toimintaa on myöskin yleishyödyllinen vaikkakin kyseisestä nuorisotalon toiminnasta hyötyisi ainoastaan parikymmentä henkilöä.

Jos esimerkiksi ruotsikielisen kirjallisuuden tukeminen ei ole aloittajan mielestä tleishyödyllistä toimintaa niin silloin kannattaisi määritellä yleishyödyllisyys jollakin toisella tavalla. Taannoin joku netti fenno ehdotti että ainoastaan ruotsinkieliset säätiöt laitettaisiin verolle....

Sinänsä nykyään pääomat liikkuvat nopeasti yli rajojen taipumuksella hakeutua sinne missä verorasitus on pieni. Veikkaisin että jos Suomi muuttaisi lainsäädäntöään siten että nykyiset verottomat säätiöt joutuisivat verolle niin yhtäkkiä löytyisi ulkomailta uusia säätiöitä tukemassa samaa toimintaa.

"Yrittävistä säätiöistä" en ole aikaisemmin kuullut. Ehkä avaaja voi kertoa lisää tällaisista säätiöistä?

"Suomenruotsalaisissa säätiöissä ei toteudu yleishyödyllisyys!"

Säätiöiden verovapaus on hyvin rajattua ja Patentti- ja reksiteriviraston sekä veroviraston valvomaa. aika usein säätiöissä ion toimintaa joka ei täytä verovapauden vaatimuksia ja siltä osin toiminta on verotettavaa tuloa. Se siis ei ollenkaan ole kovin kummallista.

Sen sijaan se että yleishyödyllisyys kohdistuu pieneen vähemistöön (opiskelijoihin, taitelijoihin, sotainvalideihin, Järvenpääläiin,...) ei ole mikään ongelma. Se on pikemminkin sääntö eikä poikkeus, koska säätiöt on usein luotu testamentein jossa lahjoittaja on määritellyt yleishyödyllisen toiminnan kohteen. Näiden sääntöjen rikkomisesta saattaa seurata sekä rangaistuksia johdolle että verorangangaistuksia säätiölle.

"Siis ehdotan, että kaikki säätiöt ja niiden säännöt tarkistetaan ja elleivät täytä yleishyödyllisyyden ehtoja pannaan verotuksen alaisiksi."

Tuo toimii jo ja on toiminut hyvin pitkään.

"Ruotsinkieliset säätiöt ovat sitäpaitsi hyvin usein suuria yrittäjiä ja kilpailevat muitten veroa maksavien yritysten kanssa jolloin kilpailu vääristyy. "

Siltä osin kuin toiminta on verollista niin veroja myös maksetaan, jolloin vääristelyä ei synny. Välillä tulee ongelmia jos kaupallinen toimija haluaa mukaan yleishyödylliseen (esim. nappulaurheilu). Näissä tapauksissa kaupallisella toimijalla on intressi väittää toimintaa kaupalliseksi, ja sitten valittaa kilopailuvuirastoon. Näitä asioita toki tukitaan.

Paljon laajempi ongelma on yksityisen ja julkisen toimijan väliset kilpailukiistat. Kilpailuviraston jutuista valtaosa kuuluu tähän ryhmään.

Suomessa voi lahjoa poliittisia ja muitakin päättäjiä LAILLISESTI säätiöiden kautta.

Niiden kautta ne SUURET rahat kulkevat Ja suurimmat poliittiseen lahjontaan räätälöidyt säätiöt ovat suomenruotsalaisia ja usein RKP:n hallinnassa.

Jokainen voi arvata syyn, miksi tuohon lahjontamuotoon ei ole puututtu.