Skorzeny "Arpinaama" oli aikansa ehkä tunnetuin natsiupseeri. Mies joka toimi urallaan sekä Hitlerin henkivartijana että myöhemmin hänen tuuraajanaan "vara-Führerinä' (joskin vain kahden päivän ajan, Hitlerin kärsittyä pommi-iskusta häntä vastaan) ja Natsi-Saksan kaikkien erikoisjoukkojen komentajana, Skorzeny oli liittoutuneiden etsityin mies Saksan häviön loppupuolella. Hän oli sekä vastuussa Mussoliinin pelastamisesta Italiasta tämän jäätyä vangiksi, myös Liittoutuneiden joukkojen sabotoinnista ja häiritsemisestä Ardennien Taistelun aikana.
Skorzeny oli kookas mies, kouliintunut sotilas ja loistava taktikko. Vaikka valtaosa hänen operaatioistaan oli suunnittelutyön tulosta jonka muut tekivät, Otto kävi myös itse monesti operoimassa kentällä (esim. hän kaappasi Unkarilaisjohtajan jota käytettiin myöhemmin kiristämiseen, joka johti Unkari antautumiseen natseille). Skorzeny johti myöhemmin SS Brandenburgin erikoisjoukkoa, joka koostui Saksan kovimmista kovimmista miehistä. Hänen erikoisalaansa olivat peitetehtävät jossa esiinnyttiin vihollisleirin omina miehinä.
Vaikka Skorzeny antautui Liittouneille -45, hän pakeni nopeasti vankeudestaan, todellisen kommandomiehen tyyliin. Myöhemmin hän matkasi Argentiinaan jossa hän alkoi Eva Peronin rakastajaksi ja suojelijaksi, ja ilmeisesti johti Spider-nimistä salaista neo-natsien organisaatiota, jonka tehtävänä oli vapauttaa natseja vankeudestaan sekä laillisin että laittomin keinoin.
Otto kuoli -75 tyytyväisenä ja varakaana miehenä, toimittuaan insinöörin tehtävissä Espanjassa.
Skorzeny oli aikansa natsisankari ja suuri mies jonka elämänvaiheet olivat poikkeukselliset.
Skorzeny oli kookas mies, kouliintunut sotilas ja loistava taktikko. Vaikka valtaosa hänen operaatioistaan oli suunnittelutyön tulosta jonka muut tekivät, Otto kävi myös itse monesti operoimassa kentällä (esim. hän kaappasi Unkarilaisjohtajan jota käytettiin myöhemmin kiristämiseen, joka johti Unkari antautumiseen natseille). Skorzeny johti myöhemmin SS Brandenburgin erikoisjoukkoa, joka koostui Saksan kovimmista kovimmista miehistä. Hänen erikoisalaansa olivat peitetehtävät jossa esiinnyttiin vihollisleirin omina miehinä.
Vaikka Skorzeny antautui Liittouneille -45, hän pakeni nopeasti vankeudestaan, todellisen kommandomiehen tyyliin. Myöhemmin hän matkasi Argentiinaan jossa hän alkoi Eva Peronin rakastajaksi ja suojelijaksi, ja ilmeisesti johti Spider-nimistä salaista neo-natsien organisaatiota, jonka tehtävänä oli vapauttaa natseja vankeudestaan sekä laillisin että laittomin keinoin.
Otto kuoli -75 tyytyväisenä ja varakaana miehenä, toimittuaan insinöörin tehtävissä Espanjassa.
Skorzeny oli aikansa natsisankari ja suuri mies jonka elämänvaiheet olivat poikkeukselliset.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Otto Skorzeny oli tosiaankin natsiupseeri kuten Elsa kertoo, mutta muuten hänen tarinansa on täynnä virheitä ja asioiden "unohtamisia".
Otto toimi lähinnä Hitlerin miespalvelijana vuosina 1939 - 1941. Henkivartijaksi hänestä ei ollut pienen kokonsa ja aran luonteensa vuoksi. Hän kyllä ihaili "komeina ja erittäin miehekkäinä" pitämiään henkivartijoita, kuten hän sodan jälkeen kertoi Life-lehden haastattelussa vuonna 1964. Hän ei toiminut myöskään erikoisjoukkojen komentajana, vaan hänellä oli, kuten koko Hitlerin palveluskunnalla sotilasarvot SS-joukoissa.
Vuonna 1941 hän menetti paikkansa Hitlerin kamaripalvelijana syystä, jota hän ei milloinkaan halunnut kertoa. Hänet siirrettiin hyvän ranskan kielensä takia (Hänen äitinsä oli ranskalainen) samana vuonna Pariisiin, tehtävänään soluttautua pariisilaisten homoseksuaalisten miesprostituoitujen joukkoon paljastaakseen näiden palveluja käyttävät saksalaisupseerit.
Tarina hänestä ja Mussolinin vapautuksesta on todettu moneen kertaan Skorzenyn vilkaan mielikuvituksen tuotteeksi. Tänä aikana hän toimi useiden eri lähteiden mukaan miesprostituoituna Ranskassa. Gestapo oli menettänyt yhteytensä häneen vuoden 1942 kuluessa.
Hänen antautumisensa amerikkalaisille joukoille Pariisin pohjoispuolella on surkuhupaisa tarina. Liittoutuneiden joukot löysivät hysteerisen naisen vaatteisiin pukeutuneen miehen harhailemassa pienessä metsikössä. Heidät nähtyään tuo kummallisen näköinen olento heittäytyi maahan yrittäen suudella sotilaiden saappaita ja itkunsa seasta anoen armoa. Hänet vangittiin ja siirrettiin sotavankien joukkoon.
Oton vankeus ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa. Hänet harmittomana kummajaisena vapautettiin ensimmäisten sotavankien joukossa.
1950-luvun alussa Otto Skorzeny asui Buenos Airesissa monivuotisen elinkumppaninsa myös Saksasta muuttaneen Ernst Finklerin kanssa. Tällöin hän alkoi kirjoittaa paikallisiin saksankielisiin lehtiin tarinoita keksitystä menneisyydestään Hitlerin läheisenä avustajana ja uljaana soturina.
On hämmästyttävää, että näitä tarinoita, joiden todenperäisyys on jo vuosikymmeniä sitten osoitettu täysin kestämättömäksi ja, jotka Otto itsekin vanhoilla päivillään 1960-luvun lopulla myönsi täysin keksityiksi tarinoiksi, yhä esitetään totena.
Näissä kahdessa Skorzenyn elämänkerrassa kun on hiukan eroja. Sinun versiosi vaikuttaa uskottavammalta. Nimittäin jos S. olisi toistuvasti toiminut vihollisen univormussa, kai hänet olisi ammuttu vakoilijana.
Pistäisitkö kumminkin ystävällisesti muutaman nettilinkin tai lähdeviitteen esiin.
vekkulista löytyy tältä palstalta jostain takaapäin juttua, taisi olla keskustelun aloituskirjoituskin aivan sama kuin nytkin, no etsinpäs, eli
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000002685547
Kirjoittelet siis ärsytysmielessä, mutta joku saattaa pian ottaa juttusi todesta. Kannattaa vilkaista muutamaa kirjaa tai netistäkin esim. hyvää kuvasarjaa joka on otettu Gran Sasso vuorella, siinä Skorzeny joukkoineen poseeraa parissakin otoksessa Mussolinin kanssa.
Muutama lisäys ja tarkennus Elsan kirjoitukseen.
Kirjoitat "Skorzeny oli liittoutuneiden etsityin mies Saksan häviön loppupuolella"
Alkoiko tämä jakso ennen lopun alkua vai vasta myöhemmin. Aikalaiskertomusten mukaan ajankohta osui Scharnhorstin uppoamisen aikoihin eli loppuvuoteen -43.
Otto S tuurasi Aatua tosiaankin vain kaksi päivää koska joutui sairaslomalle selkäkipujen vuoksi. Selkäkivut johtuivat siitä että Otto pitkänä poikana joutui ikäänkuin painumaan kokoon eli sisäytymään itseensä ollakseen tumppiAatun mittainen.
RealHistory of WW II (2000 - 2002. toim. historioitsija S Lehto tampereelta) mukaan
O S ei osallistunut Ardennien taisteluihin, vaan oli rodunjalostustehtävissä valtakunnan pohjoislaidalla. Tarkoittanee tanskaa. (osa 3. sivut. 666-711)
Siitostyön kantakortteihin jalostusmestari Otto on kirjautunut salanimellä v. Grewendorp.
Olet oikeassa, Otto tosiaan karkasi kommandotyyliin brittien ja puolalaisten vartioimasta erikoisvankileiristä, jonka vartioina olivat karskimmat ja teräväkyntisimmät miehet.
Ed. lähdettä lainaten " Taitavana taktikkona ja muita päätään pidempänä Otto näki kauemmaksi.
Hän antoi kesken vahdin vaihdon uudelle vahtipäälikölle (puol. varusmieseversti Aryan Pzchfuckienskille ) kunniasanan ja avainippunsa jos saisi mennä etsimään kasiasia läheiseltä tunkiolta. Otto rikkoi lupauksensa ja karkasi menettäen rakkaan avainnippunsa jota oli kantanut syntymästään saakka.
Matkallaan argentiinaan läpi ranskan Otto maksoi kalavelkojaan ranskan vastarintaliikkeelle ja tilasi tiedonantajan jokaiseen kotiin Monacon homppelin rahaministerin suosiollisella avustuksella. ( Monacon seuduilla paikalliset siipieläjät muisteleva vieläkin vaivautuneina tätä raskasta aikaa.)
Argentiinassa hän vaikutti ensin maan Ay-liikeen asevelisosialistisiivessä eheyttäen työväenliikettä."Jo riittää" oli hänen taisteluhuuotonsa taistelussa tulimaan komuja vastaan.( tämä slogan otettiin v. 1948 menestykseen johtaneeseen sos.dem eduskuntavaalimainokseen. kirj.huom.)
Väitteet siitä, että Otto olisi ollut Eva Peronin rakastaja, eivät ole vailla todellisuutta.
Mutta että hän oli ehkä myös Juan Peronin rakastaja, ei ole tullut yleiseen tietoon.Tietään kuitenkin ettei Otto koskaan leikeissään kussut Evaa silmään.
Herman Göringin muistelmateoksessa (Karenhallilta kolkatalle. Baden Baden, Kirjapaino Altekalte, 1962. osat i-III, yht. 1945 sivua)
Herman-setä muistelee Ottoa useammassa kohdassa.
Esim. "..Breslaun NMKY:n painikisoissa (v. -35 . kirj.huom.) Otto kruunasi sarjavoiton erikoisella nk. hurriheitolla. Se ei ollut kovin yleinen vielä silloin Valtakunnassa, muuta ruottalaisen vaimoni heitteli minua joskus mainitulla samalla heitolla, joten osasin antaa arvoa Oton suoritukselle"
Saman lähteen mukaan Otto parhaina vuosinaan pinkoi satasen sähköaidat alle 8 sekunnin käsiajalla. Suoritus kuitenkin mitätöitiin Nurnbergin käräjäoikeuden päätöksellä v.-46 koska Otto oli tapansa mukaan oikaissut. Ja taisi olla krapuloissaankin.
Penkkipunnerruksessa Otto sai vain keskinkertaisen tuloksen 103 kg. tämä vammaissäännöillä.
20.4.-42 mm. Herman ja Otto oli kutsuttu Aatun synntäribileisiin sudenpesän saunalle.
Herman jatkaa:"Otin Johtaja kanssa pieniä löylyjä ja minä tietysti pieniä ryypyjä joita tarjosin myös Johtajalle. Hän passasi tälläkin kertaa funtsaten samalla tapansa mukaan jotakin pirullista. Äkkiä Johtaja räjähti hänelle tyypilliseen mielipuoliseen nauruun, käski minut lauteiden edustalle hyppimään tasajalkaa seurakseen sekä huusi saunamajurille (Der SaunaHauptman Horst Smcheisser( kirj.huom.)) määräyksen komentaa Otto välittömästi saunaan."
Herman jatkaa:"Oton avatessa saunan oven hypimme Johtaja jäntevänä viikset tutisten ja minä jenkkahahvat ja pallit hölskyen tasajalkaa kiukaan ympärillä.
Otto oli taas hieman nauttinut ja puolitangossa olevasta meisselistään päätellen komennettu saunaan suoraan Braunin likan selästä.
Otto teki asennon ja kysyi "Herra fyyrer, voitteko kertoa mitä vittua täällä oikein tapahtuu?"
Johtaja hieroskeli ovelana käsiään ja vastasi" Me olemme Hermannin kanssa tässä kilpailleet kumpi pystyy hyppäämään lähemmäksi kattoa kuitenkaan siihen osumatta. Herman jäi 15 sentin päähän, mutta minulla oli vain 4 senttiä väliä.Haluatko tulla följyyn", Johtaja kysyi.
Otto otti kookkaana miehenä kovan loikan, löi kaalinsa saunan kattoon ja vietiin tajuttomana Evan viereen."
Johtaja vaipui synkyyteen mutisten "PlitzKrieg, voi sen seitsänmän evabiaudettia, tää homma ei toimi, ei. Me hävitään tämä sota, se on öpaut kolme vuotta ja homma on kaputt ja kesälomatkin vuodesta -33 vielä pitämättä. Saakeli soikoon.
Kun paraskin mieheni on noin tonttu että käskystä hyppää ison päänsä kattoon, tulen tuskaiseksi ajatellessani niitä muita pikku muurahaisiani."
Ja kävi kuten kävi. Fyyrer oli sittenkin oikeassa.
Lähteen mukaan Evalle ei koskaan selvinnyt Oton pyörtymisen todellinen syy. Hän eli loppuvuotensa onnelisena siitä kun oli saanut miehen pyörtymään.
Sitä minä tässä vain, että onko tämä historioitsia S. Lehto sattumalta kyseinen Seppo Lehto joka vaikuttaa nykyisinkin jonkinlaisena Suur-Suomen sekä Karjalan Kannaksen palauttajamielisenä?
Mutta minusta olisi erittäin mielenkiintoista lukea tositarinoita erinäisistä johtajista ja heidän "saunaleikeistään" ihan tosipohjalta ja jos sattuisit tietämään sellaisen kirjan, niin olisin kiitollinen jos vielä jaksaisit siitä vihjaista.
En osaa yhdistää mainitsemaasi Seppo Lehtoa kyseiseen "RealHistory of WW II (2000 - 2002. toim. historioitsija S Lehto tampereelta)"
Lainattua H Göringin muistelmia ei tietääkseni ole saatavana suomenkielisenä laitoksena edes suomen sisun muuten niin taitellisesti rikkaasta kirjastosta.
Mitä saunaleikkeihin tai -lenkkeihin tulee, ei minulla valitetavasti ole mitään sellaista joka saisi sinut pois lauteiltasi.
http://taikalehto.net/misc/kokoomus.jpg
Hehe... olipa härski kuva. I love it.
kuka herroista on SL?
Mikähän teitä oikein riivaa? Näköjään historian vääristelystä ja omien perversioiden esittelystä saa jotain tosi mahtavia kiksejä.....Älkää vaan ihmiset ottako näitä tosissaan.
tämä on kopio aikaisemmasta viestistä pelkkä linkki olisi riittänyt.
Tämä taitaa olla kopion kopion kopion kopion kopio. Siis viestihän on esiintynyt Historia-palstalla sen alkuajoista asti suht säännöttömästi. Mutta esiintynyt kuitenkin.