Tuleeko sielu känniin, on kauan askarruttanut kysymys.
Jos uskotaan, että sielu on olemassa ja uskotaan että sielu on osa ihmistä ja roikkuu fyysisen olevaisuuden jatkeena eli sielulla on yhteys ruumiiseen. Mitä tapahtuu kun ihminen juo alkoholia?
1. Sielu tulee känniin, koska sielulla ja ruumiilla on yhteys.
Sielulla on tällöin todellinen minäkuva ruumiista. Sielu rapautuu kuten ruumiskin, joten sielu on tuskin ikuinen.
a) Milloin uskot tiedemiesten havaitsevan sielun? 2015? 2020?
b) Entä manipuloimaan sitä? 2030? 2040?
2. Sielu ei tule känniin, koska sielu erkanee ruumiista alkoholin vaikutuksen ajaksi.
Sielulla on tällöin utopistinen minäkuva ruumiista, joka voi olla mitä vain.
a) Eläkö ihminen silloin sielusta erkautunutta elämää? Jos elää, miten pultsari selviää ruumiin ja henkisen minän eroamisesta sieluun?
b) Millä tavoin raskalaisen tissuttelijan, jonka elämänlaatu paranee päivittäisestä tilkasta punaviiniä, henkinen minä kärsii sielun puutteesta?
c) Jos sielu ei vastaa fyysistä ruumista, mikä määrittää sielun atribuutteja? Jos kyseessä on utopistinen toiveminä, minkä ikäistä toiveminää sielu vastaa? 0-vuotiaan? 10-vuotiaan? 15-vuotiaan? 20-vuotiaan? 30-vuotiaan? 40-vuotiaan? 50-vuotiaan? 60-vuotiaan? 90-vuotiaan? 120-vuotiaan? 140-vuotiaan?
d) Jos sielu on ikuinen ja sielulla on hiukset, minkä väriset ne ovat? Entä millainen kanpaus ikuisella sielulla on? Ei taida olla mahdollisuuksia vaihtaa?
e) Jos ihminen ei voi havaita sieluaan fyysisin keinoin eikä henkisellä tasolla (alkoholihan vaikuttaa henkisiin toimivuuteen), niin voidaanko yhtä hyvin sanoa, ettei sielua ole olemassa?
Jos uskomuksesi ei ole 1 tai 2, toivoisin seikkaperäistä selitystä miten ruumis ja henkinen ja sielu liittyvät toisiinsa. (Kysymys on uskomuksista, joten voi sepittää pitkänkin tarinan.)
Kiitos kaikista vastauksista.
Jos uskotaan, että sielu on olemassa ja uskotaan että sielu on osa ihmistä ja roikkuu fyysisen olevaisuuden jatkeena eli sielulla on yhteys ruumiiseen. Mitä tapahtuu kun ihminen juo alkoholia?
1. Sielu tulee känniin, koska sielulla ja ruumiilla on yhteys.
Sielulla on tällöin todellinen minäkuva ruumiista. Sielu rapautuu kuten ruumiskin, joten sielu on tuskin ikuinen.
a) Milloin uskot tiedemiesten havaitsevan sielun? 2015? 2020?
b) Entä manipuloimaan sitä? 2030? 2040?
2. Sielu ei tule känniin, koska sielu erkanee ruumiista alkoholin vaikutuksen ajaksi.
Sielulla on tällöin utopistinen minäkuva ruumiista, joka voi olla mitä vain.
a) Eläkö ihminen silloin sielusta erkautunutta elämää? Jos elää, miten pultsari selviää ruumiin ja henkisen minän eroamisesta sieluun?
b) Millä tavoin raskalaisen tissuttelijan, jonka elämänlaatu paranee päivittäisestä tilkasta punaviiniä, henkinen minä kärsii sielun puutteesta?
c) Jos sielu ei vastaa fyysistä ruumista, mikä määrittää sielun atribuutteja? Jos kyseessä on utopistinen toiveminä, minkä ikäistä toiveminää sielu vastaa? 0-vuotiaan? 10-vuotiaan? 15-vuotiaan? 20-vuotiaan? 30-vuotiaan? 40-vuotiaan? 50-vuotiaan? 60-vuotiaan? 90-vuotiaan? 120-vuotiaan? 140-vuotiaan?
d) Jos sielu on ikuinen ja sielulla on hiukset, minkä väriset ne ovat? Entä millainen kanpaus ikuisella sielulla on? Ei taida olla mahdollisuuksia vaihtaa?
e) Jos ihminen ei voi havaita sieluaan fyysisin keinoin eikä henkisellä tasolla (alkoholihan vaikuttaa henkisiin toimivuuteen), niin voidaanko yhtä hyvin sanoa, ettei sielua ole olemassa?
Jos uskomuksesi ei ole 1 tai 2, toivoisin seikkaperäistä selitystä miten ruumis ja henkinen ja sielu liittyvät toisiinsa. (Kysymys on uskomuksista, joten voi sepittää pitkänkin tarinan.)
Kiitos kaikista vastauksista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sielu ei ole mitään ja on kaikki kännitkin yhtaikaa.
Jos kuolet oikein pahassa kännissä, niin et selviä siitä ikinä!
Ikuisesti tulet notkumaan kännipäissäs baaritiskillä, kunnes baari puretaan.
Luin yhestä kirjasta tämän asian. Kirja kertoo kuoleman jälkeisestä ajasta. Tuo kirja melkein katosi, mutta löydettiin uudelleen. En muista nyt sen nimeä, mutta aika mielenkiintonen kirja muutenkin.
On sulla mielikuvitusta:)
Satuja on monenlaisia, yhtä uskottava kuin Punahilkka.
Tai Raamattu
" Ikuisesti tulet notkumaan kännipäissäs baaritiskillä, kunnes baari puretaan. "
Niinkauan kuin tietoisuus on kiinni noissa mielikuvissa. Huumeissa kuolleet ovat myös jonkinaikaa mielikuviensa orjana, muistiin takertuminen tekee sen. Mikään muistikuva ja mielikuva ei ole ikuinen. Ne ovat kuolevia hologrammeja. Tuonpuoleisessa opastetaan, miten pääsee vapautumaan ahdistavista mielikuvista (hologrammeista), jos sellaisia kokee.
Voimakas kultivoitu myönteinen ajatushologrammikeho saattaa kestää jopa miljoona vuotta, ennen kuin se hajoaa. Ihminen on siis parhaimmilaankin suhteellisen kuolematon hologrammitasolla, joka on hienomateriaalinen ajatustaso. Tasoa korkeammmalla on varsinainen Koti, missä palvelun merkitys tajutaan.
Myös ihmisen muoto tajutaan ennen pitkää myös tuonpuoleisessa hologrammiksi. Tämä on osa ratkaisevaa läpimurtoa. Kun harjoituksen tuoman kokemuksen kautta tajuamme muotomme olevan hologrammeja jo nyt, emme siis pelkästään kuvittele sitä, vapaudumme suuresta osaa maallista taakkaa.
Maallinen taakka on kuvittelun taakkaa suureksi osaksi. Alamme kuvittelemaan myönteisiä asioita ihmisille, niin taakka kevenee jo sillä. Kuvittelun lopettaminen yks kaks ei monesti onnistukaan, joten välivaiheita tarvitaan.
Vapaudumme puhumaan, elämään, käymään töissä, estoisuuttamme vapautuu. Vapaudumme olemaan jopa sovinnaisia, jos tahdomme olla. Meidän ei tarvitse yrittää olla enää jotain erityisiä, olemme itsejämme. Me emme ajattele enää mitä toiset meistä (meidän hologrammimuodoistamme) ajatteleva.
Känni on yksistään fyysinen tapahtuma joka vaikuttaa sieluun ainoastaan sen muistitietoihin tallentuneena informaationa kännin aikana tapahtuneista kokemuksista ja tuntemuksista (sielu tallentaa kaiken, aivomme vain pienen osan kaikesta!).
Sielu ei ole "osa ihmistä", vaan ihminen on osa sielua. Sielu on taas puolestaan osa henkeä. Ja henkeä on vain Yksi ja kaikki on Yhtä! Yleensä kutsumme sitä Jumalaksi. Jumala on kuitenkin enemmän kuin Henki tai Kaikki Mitä On.
Onko todisteita, tieteellset lähteet kiitos.
Kyllä se tulee, sillä sieluhan se on joka sen kännin ottaa
Valistuneella mätsää. Sielu on ainetta ja materiaalinen tämän näkökulman mukaan, joten se on mahdollista saada känniin. Tämä on empiirisesti testattu "oman" persoonan kohdalla mielikuvituksen voimalla.
Sen sijaan sielun taustalla olevaa tietoisutta ei ole mahdollista saada känniin, sillä se on "kännissä" aina. Tämä "känni" tarkoittaa sellaista autuaallisuutta, missä kärsimys ja nautinto lakannut.
Huom. sielu kokee tuo Tietoisuuden, joka on sielun taustalla, autuaana ilona. Itsessään Tietoisuus oman Tietoisuutensa tasolla ei kuitenkaan nauti eikä kärsi.
Tämä on Jumalasta ( Elämästä ) juopumista ilman juomaa.
No onkohan joku tosi humalainen kokenut joskus OBE:n? Siitä kai saisi osviittaa, edellyttäen tietenkin että on olemassa sielu ja että OBE on ilmiö jossa sielu irtaantuu ruumiista.
Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Ef 5:18
Voi niitä, jotka jo ani varhain lähtevät etsimään päihdyttävää juomaa, niitä, jotka viinistä hehkuvina valvovat yömyöhään
mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy.Sananl 23:32
Sielu tuskin tuntee myöskään fyysistä kipua, seksuaalista halua yms. Uskon että niin sanottu sielu tai energia vapautuu ruumiillisista kokemuksista kuoleman jälkeen.
Hengen/energian tietoisuus ei ole sama kuin mitä aivot välittävät sen ollessa "vangittuna" ihmisaivoihin.
Silloin kun sielu on osa fyysistä ihmistä, se toki kokee kännin kuten kaikki muutkin fyysiset kokemukset ruumiin kautta. Vapautuessaan ruumiista känni, kuten muutkin fyysiset kokemukset loppuvat eikä itse sielu niitä tunne. Alkoholi ja ihmisruumis niin yhdessä kuin erikseen kun ovat molemmat toimivia vain fyysisessä maailmassa.
Ruumis - sielu - henki
Ajattelen, että ruumis meille on maallinen. Sielu taas on meissä se, joka jatkaa olemassaoloaan ruumiin kuoltua. Henki taas tarkoittaa esim. Pyhää Henkeä, tai kuten Raamatussa kirjoitetaan saastaisista hengistä - demoneista.
Ruumis toimii fyysisten maailman rajoissa eli alkoholi vaikuttaa siihen. Ajattelen, että sielu toimii hyvä-paha -akselilla. Pyhä Henki taas on vain Jumalan asialla ja saastaiset henget pahan asialla.
Sielu ei alkoholisoidu kuoleman jälkeen, mutta jos omii itselleen epäuskon ja "pahuuden", toteuttaa sen hintaa kuoleman jälkeen. Tosin siis pahuus on varmasti ihmisen osa tässä maailmassa, mutta siis epäuskohan oli se pedonmerkki. tai sinne päin.
Ruumis liittynee sieluun siinä todellisuuden rajapinnassa, jota Jumala hallitsee. Se on varmaan kuin veteen piirretty viiva. Toiset pystynevät kokemaan sen esim. ruumiista irtaantumisena tms. toiset taas eivät mitenkään. Tuskin se on mistään tietystä aivonosasta kiinni, mutta sen havannointi voi olla. Ehkäpä se roikkuu sydämestä?
Mitä tulee Baabelin torniin... ehkä "sielu" tai "henki" onkin mahdollista mitata tai havaita tieteen keinoin, mutta sitä ei vain ole vielä saavutettu, tai sen hallitsee joku/jotkut, jotka eivät halua luopua etuoikeudestaan... Ihan miten vain.
Jos taivaassa on paljon hyvää ruokaa niin lihooko siellä?
Riippuu mitä tarkoitetaan hyvällä ruualla ja mitä taivaalla.
Ajatustaivaassa ruoka on hyviä ajatuksia, ja ne jotka syövät (keräävät) hyviä ajatuksia, varmastikin lihovat niistä.
Mielikuvataivaassa ajatustaivasta "matalammalla" voidaan kuvitella lihovansa kun kuvittelee syövänsä kuvitteellista ruokaa. Tuo on se normaali materialistinen lähtöpaikka mistä ihmiset lähtee kipuamaan kohti varsinaisia sfäärejä. Mielikuvataivas on hyvin lähellä tätä maapallon todellisuutta. Roskia siellä ei ole jos ei kuvittele niitä. Yleensä ottaen ihmiset eivät puidä roskista ja niljakkaista hyönteisistä, joten niitä emme tapaa monillakaan mielikuvataivaan alueilla. Siellä on puistoaja, sairaaloita. Yleensäottaen asutaan niinkuin täälläkin.
Ihmiset ovat nuo mielikuvataivaat kuvitellee ja asettuneet sinne asustelemaan. Nykyään on joitakin organisoituja vastaanottokomiteoitakin ja tullilaitos, joka vastaanottaa vastatulleita tästä hiippakunnasta.