Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Mitä tehdä

II Mummi

Sukuun tuli naimakaupan kautta lapsi joka ei biologinen lapsenlapsi. Omiakin lastenlapsia on,ihania,herttaisia, rakkaita.
Tämä sivulta tullut - ei aina tiedä, mikä on omaa, mikä toisten, kiusaa pienempiään ulkonäöstä, vaatetuksesta - kaikesta.
Ongelmana se, että jos tästä kertoo ao aikuisille on pelttävissä ettei saa omia rakkaita lastenlapsiaan.
Minusta on verinen vääryys ettei vieraalle voi sanoa, miten haluaa että käyttäydytään - koti on sentään meidän.
Kun tämä vieras on hoksannut, ettei sanktioita seuraa tekee sitten mitä vain - hän myös käyttää sitä hyväkseen.
En osaa eritellä tunteitani vierasta lasta kohtaa - hänhän on vieras - kuin joku jonka tapaa kadulla tms

Järin ihastuttava hän ei ole, ei käytökseltään, ei muutenkaan.
Asialle ei voi mitään, tämä ventovieras tulee olemaan kuvioissa mukana.
Lapsi on laiskanpulska, erittäin hyvän ruokahalun omaava - eihän siinä mitään, saavathan lapset syödä.
Sivulta olen kuullut, että lapsen vanhempi on toisille kertonut, että lapsi on kamala valehtelemaan. On huomattu.
Asia tekee surulliseksi - jotenkin en suostu riitelemään kenenkään kanssa poispilatun hemmotellun lapsen takia.

60

696

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • v

      Valehteleva lapsi kertoo sosiaalisista ongelmistaan.
      Vanhemmat henkilön paikka kodissa yhteisössä ..

      Lapsella on takanaan ero toisesta biologisesta vanhemmastaan eroon tarvitaan kaksi, mutta se toinen ei ole lapsi.
      "Ongelmana se, että jos tästä kertoo ao aikuisille on pelttävissä ettei saa omia rakkaita lastenlapsiaan."
      en ymmärrä mitä sanot?
      Siis pelkäätkö, ettei uusi miniä tee uudessa suhteessaan lapsenlapsia?
      Lapsesi tuntee uuden puolisonsa ehkä sinua paremmin keskustelu hänen kanssaan olisi varmasti asiallista.

      • sama II

        Siinä oli kirjoitusvirhe - tarkoitin, että ei saa nähdä omia lastenlapsia.


      • myös mummina

        Hiukan sama tilanne meillä.
        Uusi, sivulta tullut, kutsuu minua mummiksi, eikä ole näkevinään isoisää - ei tervehdi, ei puhu.
        Ei minulla ole mitään suurta hinkua vieraan lapsen ´mummiksi´ mutta minkäs teet?
        Nämä kaikki nopsaan eroavat ja uusia perheitä perustavat - voisivat ajatella, että heidän touhunsa koskettaa niin monta.
        Tällä vieraalla lapsella on 3 mummoa muualla, eikö hänen kuulu olla mummina - eikä minun?
        Kaikkea samaa täytyy tälle uudelle lapselle, minkä omilleni hankin, vähän ottaa luonnon päälle.


      • täälläkin !!
        myös mummina kirjoitti:

        Hiukan sama tilanne meillä.
        Uusi, sivulta tullut, kutsuu minua mummiksi, eikä ole näkevinään isoisää - ei tervehdi, ei puhu.
        Ei minulla ole mitään suurta hinkua vieraan lapsen ´mummiksi´ mutta minkäs teet?
        Nämä kaikki nopsaan eroavat ja uusia perheitä perustavat - voisivat ajatella, että heidän touhunsa koskettaa niin monta.
        Tällä vieraalla lapsella on 3 mummoa muualla, eikö hänen kuulu olla mummina - eikä minun?
        Kaikkea samaa täytyy tälle uudelle lapselle, minkä omilleni hankin, vähän ottaa luonnon päälle.

        Selasin näitä - yleisesti ottaen - vieras on vieras - omalle vanhemmalle tärkeä - mutta muille - vieras.
        Eikö siinä lapsi mene sekaisin - on kolmet neljät mummot monet vaari ja isoisäpuolet, uuden suvun kaikki ihmiset ja päälle päätteeksi oma suku`?
        Kyllä se on luonnotonta, että avosylin täytyy ottaa vastaan täysin vieras lapsi, kun ei haluaisi.
        Isoäidin syli on aina olemassa - omille lastenlapsille.


      • Unohdettu puoli
        myös mummina kirjoitti:

        Hiukan sama tilanne meillä.
        Uusi, sivulta tullut, kutsuu minua mummiksi, eikä ole näkevinään isoisää - ei tervehdi, ei puhu.
        Ei minulla ole mitään suurta hinkua vieraan lapsen ´mummiksi´ mutta minkäs teet?
        Nämä kaikki nopsaan eroavat ja uusia perheitä perustavat - voisivat ajatella, että heidän touhunsa koskettaa niin monta.
        Tällä vieraalla lapsella on 3 mummoa muualla, eikö hänen kuulu olla mummina - eikä minun?
        Kaikkea samaa täytyy tälle uudelle lapselle, minkä omilleni hankin, vähän ottaa luonnon päälle.

        Eihän lapsi voi tilanteelle yhtään mitään. Hänen vanhempansa sanovat, että nyt on uusi liitto solmittu. Vanhaa ei enää ole, tämä ihminen tässä on nyt sen edellisen vanhemman tilalla.
        Niinpä lapsen on tyydyttävä siihen, että uuden liiton mukana tuli uudet sisarukset, uudet isovanhemmat, ehkä kokonaan uusi koti, uudet säännöt.

        Tilanne ei ehkä ole isovanhempienkään mielestä ihanteellinen, mutta pakon edessähän hekin ovat. Aikuinen kuitenkin osaa ajatella eteenpäin, ja hän voi yrittää muuttaa asioita mieleisekseen, mutta lapselle sanotaan missä mennään, ja tule perässä vaan!

        Lapsi yrittää selviytyä edes valehtemalla, koska ei tiedä mikä häntä minkin mutkan takana odottaa. Lapselta vaaditaan niin paljon erotilanteissa, ja sitten järkytytään, kun hän kertoo perättömiä juttuja milloin mistäkin. Onko hän oppinut rehellisyyttä ja keneltä?

        Tällainen lapsi tarvitsee paljon ymmärtämystä ja tukea, eikä se ole varmaankaan helppoa. Ymmärtävätkö aikuiset sen edes, vai syyllistetäänkö lapsi, joka ehkä syö liikaa saadakseen mielihyvää ja kertoo päättömiä juttuja kuvitellen saavansa sillä arvostusta ja ihailua.


    • Tasapaino

      Aina voi lapselle sanoa, että täällä meillä tehdään tällä tavalla, ja meillä on meidän säännöt.
      Ei se ole sukulaisuudesta kiinni. On ilman muuta selvää, että säännöt koskevat kaikkia. Niinhän koulussa ja päiväkodissakin on.

      Valehteleva lapsi on itse ongelmissa. Hänen täytyy tuoda esiin kuinka paljon jännempää hänen elämänsä on verrattuna kuulijoiden elämään. Hän on kuullut ja nähnyt aina isompaa kuin muut.

      On tietysti vaikeaa kuunnella selviä satuja, mutta diplomaattiilla keinoilla lapsi ehkä alkaa ymmärtää oman arvonsa..
      Kun lapsi otetaan mukaan sääntöihin ja samanlaiseen kohteluun muiden kanssa hän tuntee kuuluvansa joukkoon.

      • vielä sama II

        Niin, kyllä minä mummona ymmärrän, että vieras lapsi on syytön aikuisten sotkuhin.
        Uudella aikuisella, joka tuli sukuun tuntuu kyllä kaikki olevan ok, on sellainen iloinen, reipas ja aikaansaapa.
        Tuntuu vain pahalta, - ajatus - että tämä lapsukainen tulee olemaan aina kantona kaskessa.
        Mitä sitten jos he saavat yhteisiä lapsia?
        Mustasukkaisuutta?
        Kerran tämä uusi lapsi tiuskaisi että jos meille tulee vauva, mä kyllä lyön sitä.
        Uusi lapsukainen on jo 12 v, että siinä iässä pitäisi jotain jo tietää ja ymmärtää. Surullista vain on.


      • Tasapaino
        vielä sama II kirjoitti:

        Niin, kyllä minä mummona ymmärrän, että vieras lapsi on syytön aikuisten sotkuhin.
        Uudella aikuisella, joka tuli sukuun tuntuu kyllä kaikki olevan ok, on sellainen iloinen, reipas ja aikaansaapa.
        Tuntuu vain pahalta, - ajatus - että tämä lapsukainen tulee olemaan aina kantona kaskessa.
        Mitä sitten jos he saavat yhteisiä lapsia?
        Mustasukkaisuutta?
        Kerran tämä uusi lapsi tiuskaisi että jos meille tulee vauva, mä kyllä lyön sitä.
        Uusi lapsukainen on jo 12 v, että siinä iässä pitäisi jotain jo tietää ja ymmärtää. Surullista vain on.

        Lähipiirissäni on samanlainen tapaus, ja sinne se vauva tuli isoveljen ollessa jo 13 v. Poika ei ensin kestänyt vauvaa ollenkaan, mutta nyt, kun pikkusisko on 4, on isoveljen sydän voitettu, sillä lapsi ihailee ja rakastaa isoveikkaa eniten maailmassa. MINUN isoveli!

        Asioiden on tapana tasaantua kun ei kiirehdi.


      • erolapsi
        vielä sama II kirjoitti:

        Niin, kyllä minä mummona ymmärrän, että vieras lapsi on syytön aikuisten sotkuhin.
        Uudella aikuisella, joka tuli sukuun tuntuu kyllä kaikki olevan ok, on sellainen iloinen, reipas ja aikaansaapa.
        Tuntuu vain pahalta, - ajatus - että tämä lapsukainen tulee olemaan aina kantona kaskessa.
        Mitä sitten jos he saavat yhteisiä lapsia?
        Mustasukkaisuutta?
        Kerran tämä uusi lapsi tiuskaisi että jos meille tulee vauva, mä kyllä lyön sitä.
        Uusi lapsukainen on jo 12 v, että siinä iässä pitäisi jotain jo tietää ja ymmärtää. Surullista vain on.

        Surullista on se, että aikuinen ihminen ajattelee noin.


      • näin on
        erolapsi kirjoitti:

        Surullista on se, että aikuinen ihminen ajattelee noin.

        Miltä luulet sen aikuisesta tuntuvan?
        Kotiin pelmahtaa huonosti käyttäytyvä täysi vieras lapsi.
        Ei tervehdi aikuisia, rohmuaa kahvi ja ruokapöydässä enemmän kuin aikuinen mies - on uhmakas, puhuu joskus
        ihan pimeitä / kukaan " ei huomaa" - ei uskalla sanoa poikkipuolista sanaa.
        Me jotka olemme isovanhempia, olemme nähneet maailmaa muutaman vuoden, kasvattaneet lapsiamme, saaneet nauttia omien lastenlasten läheisyydestä ja kyllä - ottaa se luonnon päälle että odotetaan samaa kohtelua ihan ventovierasta lasta kohtaan.
        Se on luonnotonta.


      • mummo neljälle
        näin on kirjoitti:

        Miltä luulet sen aikuisesta tuntuvan?
        Kotiin pelmahtaa huonosti käyttäytyvä täysi vieras lapsi.
        Ei tervehdi aikuisia, rohmuaa kahvi ja ruokapöydässä enemmän kuin aikuinen mies - on uhmakas, puhuu joskus
        ihan pimeitä / kukaan " ei huomaa" - ei uskalla sanoa poikkipuolista sanaa.
        Me jotka olemme isovanhempia, olemme nähneet maailmaa muutaman vuoden, kasvattaneet lapsiamme, saaneet nauttia omien lastenlasten läheisyydestä ja kyllä - ottaa se luonnon päälle että odotetaan samaa kohtelua ihan ventovierasta lasta kohtaan.
        Se on luonnotonta.

        No pojallahan on menossa esipuberteetti ja haluaa näytellä kovista, silloinhan lapset tekevät temppujaan jotta saisivat huomiota itselleen. Niin tein minäkin ja monesti vanhemmillani oli erittäin raskasta, mutta silloin ei ollutkaan edes omia mummoja tai pappoja elossa joiden syliin olisi voinut käpertyä.

        Kuule, pidä suosion osoituksena että poika syö sinulta pullat ja kakut, taidat olla hyvä leipomaan ja poika ei osaa sitä sanoin ilmaista.
        Pistä pullapussi aina mukaan kun hän lähtee uuteen kotiinsa niin ehkäpä teistä tulee vielä kaverit. Voi olla että hän tulee auttamaan sinua enemmän tulevaisuudessa kuin sinun biologiset lapsenlapsesi.


      • vdfcgdfcg
        näin on kirjoitti:

        Miltä luulet sen aikuisesta tuntuvan?
        Kotiin pelmahtaa huonosti käyttäytyvä täysi vieras lapsi.
        Ei tervehdi aikuisia, rohmuaa kahvi ja ruokapöydässä enemmän kuin aikuinen mies - on uhmakas, puhuu joskus
        ihan pimeitä / kukaan " ei huomaa" - ei uskalla sanoa poikkipuolista sanaa.
        Me jotka olemme isovanhempia, olemme nähneet maailmaa muutaman vuoden, kasvattaneet lapsiamme, saaneet nauttia omien lastenlasten läheisyydestä ja kyllä - ottaa se luonnon päälle että odotetaan samaa kohtelua ihan ventovierasta lasta kohtaan.
        Se on luonnotonta.

        Entä jos sen uuden puolison vanhemmat ajattelisivat samoin sinun biologisista lapsenlapsistasi. Ei paranisi padan kattilaa soimata.


      • Tasapaino
        vielä sama II kirjoitti:

        Niin, kyllä minä mummona ymmärrän, että vieras lapsi on syytön aikuisten sotkuhin.
        Uudella aikuisella, joka tuli sukuun tuntuu kyllä kaikki olevan ok, on sellainen iloinen, reipas ja aikaansaapa.
        Tuntuu vain pahalta, - ajatus - että tämä lapsukainen tulee olemaan aina kantona kaskessa.
        Mitä sitten jos he saavat yhteisiä lapsia?
        Mustasukkaisuutta?
        Kerran tämä uusi lapsi tiuskaisi että jos meille tulee vauva, mä kyllä lyön sitä.
        Uusi lapsukainen on jo 12 v, että siinä iässä pitäisi jotain jo tietää ja ymmärtää. Surullista vain on.

        Murheellista tässä sivulisen lukea, että sukuun tullut lapsi olisi aina "kantona kaskessa".
        Kun uusi aikuinen tuntuu löytävän paikkansa suvussanne, niin sanot, ettei tuota lasta tulla koskaan hyväksymään.
        Miltä se lapsesta tuntuu, kun se todella hänelle selviää?
        Sanot, että tuon ikäisen pitäisi jo tietää ja ymmärtää. No niin hän varmaan tekeekin.

        Miksi ajattelet, että sinun pitää olla myös torjuntajoukoissa? Ota hänet vastaan uutena sukulaisena, eihän sinun ole pakko nimittää häntä lapsenlapseksi.
        Olethan tekemisissä muittenkin maailman ihmisten kanssa, vaikka he eivät ole sukua. Ystävyys ja kiintymys eivät vaadi sukulaisuutta.
        Anna lapselle mahdollisuus.
        Ymmärrän, että se on uusi ja vaativa alue, johon ehkä olet haluamattasi joutunut. Itse sanoisin 12-vuotiaalle, että mitäs, jos ruvettaisiin kavereiksi, kun ei olla sukulaisia ihan lain mukaan. Ei kaveruus ole iästä kiinni.


      • nó juu ei kyllä
        Tasapaino kirjoitti:

        Murheellista tässä sivulisen lukea, että sukuun tullut lapsi olisi aina "kantona kaskessa".
        Kun uusi aikuinen tuntuu löytävän paikkansa suvussanne, niin sanot, ettei tuota lasta tulla koskaan hyväksymään.
        Miltä se lapsesta tuntuu, kun se todella hänelle selviää?
        Sanot, että tuon ikäisen pitäisi jo tietää ja ymmärtää. No niin hän varmaan tekeekin.

        Miksi ajattelet, että sinun pitää olla myös torjuntajoukoissa? Ota hänet vastaan uutena sukulaisena, eihän sinun ole pakko nimittää häntä lapsenlapseksi.
        Olethan tekemisissä muittenkin maailman ihmisten kanssa, vaikka he eivät ole sukua. Ystävyys ja kiintymys eivät vaadi sukulaisuutta.
        Anna lapselle mahdollisuus.
        Ymmärrän, että se on uusi ja vaativa alue, johon ehkä olet haluamattasi joutunut. Itse sanoisin 12-vuotiaalle, että mitäs, jos ruvettaisiin kavereiksi, kun ei olla sukulaisia ihan lain mukaan. Ei kaveruus ole iästä kiinni.

        Kalvaa, kun se sivusta tullut esiintyy ko euroopan omistaja aina suuna päänä aikuisille rääkyy on hävitön haukkuu
        toisia läsnäolevia, biolapsenlapsia. 12 vuotias osaa olla varsin pirullinen.


      • oma on oma
        vdfcgdfcg kirjoitti:

        Entä jos sen uuden puolison vanhemmat ajattelisivat samoin sinun biologisista lapsenlapsistasi. Ei paranisi padan kattilaa soimata.

        Ei heidän tarvitse rakastaa minun lastenlapsiani, koko oma sukumme rakastaa heitä - miksi aivan ventovieraiden olisi muka leikittävä mummoa ja vaaria - minun lastenlapsilleni.
        Ajatus on ihan absurdi.
        Lastenlapsiani rakastetaan - oman suvin voimin. Ei siihen tarvita minkään uuden puolison vanhemmat lärsyttämään.
        Pysykööt lestissään ja lelliköön omia lastenlapsiaan !!


      • vdfcgdfcg
        oma on oma kirjoitti:

        Ei heidän tarvitse rakastaa minun lastenlapsiani, koko oma sukumme rakastaa heitä - miksi aivan ventovieraiden olisi muka leikittävä mummoa ja vaaria - minun lastenlapsilleni.
        Ajatus on ihan absurdi.
        Lastenlapsiani rakastetaan - oman suvin voimin. Ei siihen tarvita minkään uuden puolison vanhemmat lärsyttämään.
        Pysykööt lestissään ja lelliköön omia lastenlapsiaan !!

        Tarkoitinkin asiaa nyt sen biologisen lapsenlapsesi näkökulmasta. Mitä jos lapsi its kee sinulle epäkohteliaita "ei biologisia isovanhempia" ja sitä kuinka epäreilusti kohtelevat häntä? Alkaisitko perustelemaan asennevammaasi lapselle?


      • vdfcgdfcg
        nó juu ei kyllä kirjoitti:

        Kalvaa, kun se sivusta tullut esiintyy ko euroopan omistaja aina suuna päänä aikuisille rääkyy on hävitön haukkuu
        toisia läsnäolevia, biolapsenlapsia. 12 vuotias osaa olla varsin pirullinen.

        Se omakin voi muuttua kasvaessaan ihan yhtä pirulliseksi.


      • ei muutu II
        vdfcgdfcg kirjoitti:

        Se omakin voi muuttua kasvaessaan ihan yhtä pirulliseksi.

        Ei muutu.


      • vdfcgdfcg
        vdfcgdfcg kirjoitti:

        Tarkoitinkin asiaa nyt sen biologisen lapsenlapsesi näkökulmasta. Mitä jos lapsi its kee sinulle epäkohteliaita "ei biologisia isovanhempia" ja sitä kuinka epäreilusti kohtelevat häntä? Alkaisitko perustelemaan asennevammaasi lapselle?

        Arvasinkin, että tämä oli jo mahdoton kysymys, koska tätä tilannetta aloittaja ei varmaan ollut tullut ajtelleeksi. Ilmankos siihen ei kyennyt vastaamaan.


    • 21

      Menin naimisiin poikamiehen kanssa. Minulla oli ennestään kaksi lasta, yhden yhteisen saimme. Mieheni äiti ei hyväksynyt lapsiani - se oli todella raskasta minulle, heidän äidilleen.

    • Herra Hoo
    • typerä avaus

      Aloittaja on itse ilkeä ja puolueellinen.
      12-vuotias vaistoaa avaajan ilkeyden ja asenteen, että häntä ei arvosteta ja häntä väheksytään. Lapset vaistoavat asiat aika herkästi.

      Mitäs, jos yrittäisit kohdella lasta reilusti ja asiallisesti - voisit saada hyvän kaverin?
      Ja käytöstapojakin voi vaivihkaa dipolomaattisesti auikuisen viisaudella sivuta - ehkä huono käytös on lapsen suoraa provokaatiota sinua kohtaan. Kun näet kaikessa vain pahaa.

      • vielä sama III

        Ei se sivusta tullut ole koskaan omien lastenlasten sisko tai veli - vaan sisko/velipuoli.
        Mitä ilkeyttä se on, jos sanoo kuten asiat ovat?
        Miksi pitää kierrellä, kaarrella, elää valheessa?
        Kyllä sivusta tullut on, ja pysyy sivullisena.
        Miksikö luulen,että hän haluaa minun olevan mummo hänelle?
        Hän leuhkii ympäriinsä että hänellä on 4 mummoa - kiitos vain mutta minulle omat lastenlapset riittävät. Heitä rakastan.


    • sairasta on mummopuo

      Outo sanonta "sivusta tullut" mistä itse tulit miehesi sukuun...sivusta :D Romanit tai mustalaiset käyttävät sanontaa sivusta tai sukuun tullut :D

      Onpas outo ja ilkeän oloinen "mummopuoli" ! Herraisä, sinä kuvittelet, että lapsi haluaa sinut mummoksi, mistä niin päättelet????? Sinähän olet täysin vieras lapselle ja olet vain sivusta tulleen sukulainen :D Lapsi tuskin sinusta mummoa kuule edes haluaa, vaan on vanhenpansa ja sivusta tulleen matkassa tullut käymään joka kuuluukin ihan kohteliasuustapoihin. Kohteliaistapoihin kuuluu myös lasta kohdella vieraanvaraisesti mutta se kai sinulle sallittakoon, että et näitä asioita ymmärrä.
      Heh, voin kuvitella sivusta tulleen ihmettelevän moukkamaista käytöstäsi :D
      Pitäisköhän sinun kuule muistuttaa omia lapsiasi, että eivät hanki niitä uusia sivusta tulleita sukuun, kun et oikein välitä heidän lapsista. Ajatteleppa, tuo sivusta tullut lapsukainen on niitteen sinun sukuusi kuuvuvien lastenlapsien (jota toivon ettet saisi) niin niitten veli tai sisko....hmmm!

      • ikinä en IIII

        Ja kukahan se siinä kirjoittaa`?
        Joku joka on mummon/isoisän eteen raijannut muutaman valmiit lapset´mummottaviksi`-

        et sinä voi verrata avioliittoa siihen, että joutuu katselemaan sivusta tulleita lapsia - lapsia jotka ovat ja pysyvät vieraina.

        Jos on moukkamaista tunnustaa tosiasiat - olkoon.
        Ja ei - sivusta tullut ei tule olemaan omien lastenlasteni sisko tai veli- vaan sisko tai velipuoli.

        Tuntuu kummalta että pitäisi rakastaa aivan ventovierasta lasta - ihan kuin kadulta tullut - vieras on ja pysyy vieraana.
        Ne ihmiset jotka kyynelsilmin vaativat että isovanhempien pitää hyväksyä kaikki sivusta tulleet eivät ymmärrä, mitä vaativat.
        Jos minua vastaan kadulla kävelee lapsi - ihan sama kuin sukuun tullut lapsi - vieras ja vieraana pysyy.
        Voin toki sietää lapsen hotkimista ja rumaa käytöstä ruoka ja kahvipöydässä - mutta ikinä en häntä rakasta.


      • mummo neljälle

        Eikö olekin oikeastaan onni onnettomuudessa kun tämä nykyinen sukupolvi, joilla lapsia, eroaa ja heistä tulee mummoja ja vaareja, niin heidän ajatustapansa omien lastensa uusien puolisoiden lapsista on aivan erilainen.


      • juu´´ u
        mummo neljälle kirjoitti:

        Eikö olekin oikeastaan onni onnettomuudessa kun tämä nykyinen sukupolvi, joilla lapsia, eroaa ja heistä tulee mummoja ja vaareja, niin heidän ajatustapansa omien lastensa uusien puolisoiden lapsista on aivan erilainen.

        Äl´ muuta virka . . . .


      • yxmuzi
        mummo neljälle kirjoitti:

        Eikö olekin oikeastaan onni onnettomuudessa kun tämä nykyinen sukupolvi, joilla lapsia, eroaa ja heistä tulee mummoja ja vaareja, niin heidän ajatustapansa omien lastensa uusien puolisoiden lapsista on aivan erilainen.

        Varmasti se on erilainen, mutta millä tavalla erilainen? Sitäpä emme saa tietää.
        Alkoholistin lapsesta tulee usein alkoholisti, mutta yhtä hyvin raivoraitis, koska on nähnyt, mitä kurjuutta alkoholi aiheuttaa. Arvelen, että uusperheessä/perheissä kasvaneet lapset toimivat vastaavalla tavalla.
        Sivumennen: rakkaus on tunne, ja ihminen ei mahda tunteilleen paljoakaan. Hän pystyy kontrolloimaan vain sitä, kuinka tunteisiinsa reagoi. Sitä miettikööt puolisostaan ja perheestään eronneet ja uusia perheitä perustaneet.


      • aloittajalle!
        ikinä en IIII kirjoitti:

        Ja kukahan se siinä kirjoittaa`?
        Joku joka on mummon/isoisän eteen raijannut muutaman valmiit lapset´mummottaviksi`-

        et sinä voi verrata avioliittoa siihen, että joutuu katselemaan sivusta tulleita lapsia - lapsia jotka ovat ja pysyvät vieraina.

        Jos on moukkamaista tunnustaa tosiasiat - olkoon.
        Ja ei - sivusta tullut ei tule olemaan omien lastenlasteni sisko tai veli- vaan sisko tai velipuoli.

        Tuntuu kummalta että pitäisi rakastaa aivan ventovierasta lasta - ihan kuin kadulta tullut - vieras on ja pysyy vieraana.
        Ne ihmiset jotka kyynelsilmin vaativat että isovanhempien pitää hyväksyä kaikki sivusta tulleet eivät ymmärrä, mitä vaativat.
        Jos minua vastaan kadulla kävelee lapsi - ihan sama kuin sukuun tullut lapsi - vieras ja vieraana pysyy.
        Voin toki sietää lapsen hotkimista ja rumaa käytöstä ruoka ja kahvipöydässä - mutta ikinä en häntä rakasta.

        Ei uskoisi nykysuomessa elävän sinunlaisiasi suvaitsemattomia ihmisiä. Puhut poikasi lapsipuolesta sivusta tulleena, vertaat vieraaseen vastaantulijaan, entäpä jos lapsesi päättäisikin adoptoida pienen ihmisen vaikkapa Kiinasta? Sinun verisukulaistasi lapsesta ei saisi millään ja ulkonäkökin poikkeaisi omastasi, hänkin saisi varmaan sinulta yhtä tylyn ja itsekkään kohtelun. Mene itseesi ja mieti, montako vanhusta nykyään Suomessa elää ilman, että kukaan käy tervehtimässä, ei sukuun syntyneet ei sivusta tulleet


      • rotiii II
        mummo neljälle kirjoitti:

        Eikö olekin oikeastaan onni onnettomuudessa kun tämä nykyinen sukupolvi, joilla lapsia, eroaa ja heistä tulee mummoja ja vaareja, niin heidän ajatustapansa omien lastensa uusien puolisoiden lapsista on aivan erilainen.

        Niin, muutaman vuoden kuluttua sato korjataan;
        ei ennenvanhaan kaikki ollut aina parempaa, mutta eipä
        myös ollut hajotettuja perheitä, uus-perheitä ja ties mitä - kun nämä uusperheelliset aikanaan saavat lastenlapsia - olisi mielenkiintoista seurata sitä ihmissuhdesoppaa kun sukulaisia on ko merenmutaa; minun sinun meidän mummot kolmet,neljät, viidet ja ukit vaarit sisarukset, sisarpuolet ja hohhoijaa mitä sekametelisoppaa.
        Voiko kukaan sanoa, että eivät nämä lapset joita väkisin ympätään`uusiin´sukulaiskuvioihin - eivät kärsi?
        Tottakai lapset sopeutuvat, eivät voi muuta niin kauan kun
        ovat pieniä, mutta entäs kun teini-ikä tulee kohdalle?
        Pitäisikö silloin vielä iäkkäden isovanhempien jaksaa myös näitä ventovieraita teinejä`?


      • onoko, onko, onko, o
        rotiii II kirjoitti:

        Niin, muutaman vuoden kuluttua sato korjataan;
        ei ennenvanhaan kaikki ollut aina parempaa, mutta eipä
        myös ollut hajotettuja perheitä, uus-perheitä ja ties mitä - kun nämä uusperheelliset aikanaan saavat lastenlapsia - olisi mielenkiintoista seurata sitä ihmissuhdesoppaa kun sukulaisia on ko merenmutaa; minun sinun meidän mummot kolmet,neljät, viidet ja ukit vaarit sisarukset, sisarpuolet ja hohhoijaa mitä sekametelisoppaa.
        Voiko kukaan sanoa, että eivät nämä lapset joita väkisin ympätään`uusiin´sukulaiskuvioihin - eivät kärsi?
        Tottakai lapset sopeutuvat, eivät voi muuta niin kauan kun
        ovat pieniä, mutta entäs kun teini-ikä tulee kohdalle?
        Pitäisikö silloin vielä iäkkäden isovanhempien jaksaa myös näitä ventovieraita teinejä`?

        Kannattaskohan antaa niille omille lapsukaisille rakkausterapiaa. Eikös ne juuri ole teidän omia verisukulaisia jotka niitä uusiorakkauksiaan teille tuo näytille.
        Vai onko kyseessä oppimisen malli, että ei osata olla muutakuin itsekkäitä joten parisuhde karituu koska ei osata olla normaalissa parisuhteessa jossa pitää huomioida muutkin. Ja ne käytöstavat jos on yhtä hukassa ja itsekkäitä kuin teillä mummokaiset niin enpä juuri ihmettele, vaikka niitä vieraita lapsukaisia tuodaan näytille useampiakin :)
        Ai niin, meilläpäin on tapana sanoa vanhaa ihmistä mummoksi, eli naapurin mummo ja naapurin vaari, ja ei silti olla mummoksi ja vaariksi halajamassa, vaan se on kunnioitus vanhenpaa ihmistä kohtaan.

        Alkaa epäilyttämään että oiskohan sulla luurankoja kaapissa kun tuo verisukaulaisuus on niin tärkeää :) Ettei nyt ois käenpoikanen miehisi suvussa :)


      • ??? suttura - pimu?
        onoko, onko, onko, o kirjoitti:

        Kannattaskohan antaa niille omille lapsukaisille rakkausterapiaa. Eikös ne juuri ole teidän omia verisukulaisia jotka niitä uusiorakkauksiaan teille tuo näytille.
        Vai onko kyseessä oppimisen malli, että ei osata olla muutakuin itsekkäitä joten parisuhde karituu koska ei osata olla normaalissa parisuhteessa jossa pitää huomioida muutkin. Ja ne käytöstavat jos on yhtä hukassa ja itsekkäitä kuin teillä mummokaiset niin enpä juuri ihmettele, vaikka niitä vieraita lapsukaisia tuodaan näytille useampiakin :)
        Ai niin, meilläpäin on tapana sanoa vanhaa ihmistä mummoksi, eli naapurin mummo ja naapurin vaari, ja ei silti olla mummoksi ja vaariksi halajamassa, vaan se on kunnioitus vanhenpaa ihmistä kohtaan.

        Alkaa epäilyttämään että oiskohan sulla luurankoja kaapissa kun tuo verisukaulaisuus on niin tärkeää :) Ettei nyt ois käenpoikanen miehisi suvussa :)

        Eivät kaikki ihmiset järjestään niin hirmeästi onnesta hihku jos joku mummottelee - kunnioituksesta sanot - epäilen pahasti että eí mistään kunnioituksesta lainkaan.
        Tykkäätkö sinä, jos sinua jonkun mittapuun mukaan nimitellään - jos olet onnistunut hankkimaan monta lasta eri miesten kanssa - oletko sitten suttura, pimu vai hu---ra?????


      • etkö ymmärrä
        aloittajalle! kirjoitti:

        Ei uskoisi nykysuomessa elävän sinunlaisiasi suvaitsemattomia ihmisiä. Puhut poikasi lapsipuolesta sivusta tulleena, vertaat vieraaseen vastaantulijaan, entäpä jos lapsesi päättäisikin adoptoida pienen ihmisen vaikkapa Kiinasta? Sinun verisukulaistasi lapsesta ei saisi millään ja ulkonäkökin poikkeaisi omastasi, hänkin saisi varmaan sinulta yhtä tylyn ja itsekkään kohtelun. Mene itseesi ja mieti, montako vanhusta nykyään Suomessa elää ilman, että kukaan käy tervehtimässä, ei sukuun syntyneet ei sivusta tulleet

        Miksi pakotat mummon hyväksymään.Hänkin käy surutyötä niinkuin tuo 12 vuotiaskin.


      • samaa verta
        mummo neljälle kirjoitti:

        Eikö olekin oikeastaan onni onnettomuudessa kun tämä nykyinen sukupolvi, joilla lapsia, eroaa ja heistä tulee mummoja ja vaareja, niin heidän ajatustapansa omien lastensa uusien puolisoiden lapsista on aivan erilainen.

        Lapset rakastavat aina vain omia vanhempiaan.Isoäidit ja isoisät tekevät samoin.


      • sinun minun meidän
        rotiii II kirjoitti:

        Niin, muutaman vuoden kuluttua sato korjataan;
        ei ennenvanhaan kaikki ollut aina parempaa, mutta eipä
        myös ollut hajotettuja perheitä, uus-perheitä ja ties mitä - kun nämä uusperheelliset aikanaan saavat lastenlapsia - olisi mielenkiintoista seurata sitä ihmissuhdesoppaa kun sukulaisia on ko merenmutaa; minun sinun meidän mummot kolmet,neljät, viidet ja ukit vaarit sisarukset, sisarpuolet ja hohhoijaa mitä sekametelisoppaa.
        Voiko kukaan sanoa, että eivät nämä lapset joita väkisin ympätään`uusiin´sukulaiskuvioihin - eivät kärsi?
        Tottakai lapset sopeutuvat, eivät voi muuta niin kauan kun
        ovat pieniä, mutta entäs kun teini-ikä tulee kohdalle?
        Pitäisikö silloin vielä iäkkäden isovanhempien jaksaa myös näitä ventovieraita teinejä`?

        Riittä siinä lakimiehelle töitä kun perintöjä jaetaan oikein.


      • ei perintöä
        sinun minun meidän kirjoitti:

        Riittä siinä lakimiehelle töitä kun perintöjä jaetaan oikein.

        Niistä lakiasioista - perinnöistä -
        kun uusperhe( sanahirviö ) saa yhteisiä lapsia, he tietenkin perivät myös, mutta sivulta tullut, perii vain omaa sukuaan, ei ole mitään tekoa mummon/vaarin perintöä kärkkymään.


      • Miettikää vähän!
        ei perintöä kirjoitti:

        Niistä lakiasioista - perinnöistä -
        kun uusperhe( sanahirviö ) saa yhteisiä lapsia, he tietenkin perivät myös, mutta sivulta tullut, perii vain omaa sukuaan, ei ole mitään tekoa mummon/vaarin perintöä kärkkymään.

        Mitä hirviöaikuisia tähän ketjuun on eksynyt! Voi "vieraaseenkin" lapseen rakastua, jos antaa sille mahdollisuuden. Olisiko asenne ollut hieman pielessä alun alkaenkin. Haasta sinä aloittaja itsesi ja näytä että voit ystävystyä lapsen kanssa. Näe vaivaa!

        Ja sitten taas pienisieluiset aikuiset ihmiset jotka vetävät perintöasiat tilaisuuden tullen heti esiin. Onko tässä ketjussa tullut jo ruumiitakin? Ei lapset kärky perintöä- tällaiset ajatukset ovat vain aikuisten mielessä.


      • yxmuzi
        Miettikää vähän! kirjoitti:

        Mitä hirviöaikuisia tähän ketjuun on eksynyt! Voi "vieraaseenkin" lapseen rakastua, jos antaa sille mahdollisuuden. Olisiko asenne ollut hieman pielessä alun alkaenkin. Haasta sinä aloittaja itsesi ja näytä että voit ystävystyä lapsen kanssa. Näe vaivaa!

        Ja sitten taas pienisieluiset aikuiset ihmiset jotka vetävät perintöasiat tilaisuuden tullen heti esiin. Onko tässä ketjussa tullut jo ruumiitakin? Ei lapset kärky perintöä- tällaiset ajatukset ovat vain aikuisten mielessä.

        Kyllä vierastakin lasta voi rakastaa, mutta ei samalla lailla kuin omaa lastenlasta. Minusta on rehellistä tunnustaa se.
        Ja perintöasiat tulevat jossakin vaiheessa aivan varmasti vastaan. Jokaisen olisi syytä hoitaa ne kuntoon jo eläessään, ettei jälkeen jääville tule ongelmia. Se ei ole pienisieluisuutta vaan vastuullisuutta. Pienistäkin perinnöistä on syntynyt valtavia riitoja.
        Onkin tärkeää tehdä testamentti, joka sulkee lasten mahdolliset puolisot avio-oikeuden ulkopuolelle. Sillä tavalla turvaa sen, että perintö menee omille lapsille ja lastenlapsille, tapahtuipa mitä tahansa.


      • näin juuri!
        yxmuzi kirjoitti:

        Kyllä vierastakin lasta voi rakastaa, mutta ei samalla lailla kuin omaa lastenlasta. Minusta on rehellistä tunnustaa se.
        Ja perintöasiat tulevat jossakin vaiheessa aivan varmasti vastaan. Jokaisen olisi syytä hoitaa ne kuntoon jo eläessään, ettei jälkeen jääville tule ongelmia. Se ei ole pienisieluisuutta vaan vastuullisuutta. Pienistäkin perinnöistä on syntynyt valtavia riitoja.
        Onkin tärkeää tehdä testamentti, joka sulkee lasten mahdolliset puolisot avio-oikeuden ulkopuolelle. Sillä tavalla turvaa sen, että perintö menee omille lapsille ja lastenlapsille, tapahtuipa mitä tahansa.

        "Onkin tärkeää tehdä testamentti, joka sulkee lasten mahdolliset puolisot avio-oikeuden ulkopuolelle. Sillä tavalla turvaa sen, että perintö menee omille lapsille ja lastenlapsille, tapahtuipa mitä tahansa."

        Tämä on erittäin tärkeä asia tiedostaa jokaisen vanhemman, mieluummin jo ennen kuin lapset pariutuvat, mutta etenkin jokaisen isovanhemman.


      • Miettikää vähän!
        yxmuzi kirjoitti:

        Kyllä vierastakin lasta voi rakastaa, mutta ei samalla lailla kuin omaa lastenlasta. Minusta on rehellistä tunnustaa se.
        Ja perintöasiat tulevat jossakin vaiheessa aivan varmasti vastaan. Jokaisen olisi syytä hoitaa ne kuntoon jo eläessään, ettei jälkeen jääville tule ongelmia. Se ei ole pienisieluisuutta vaan vastuullisuutta. Pienistäkin perinnöistä on syntynyt valtavia riitoja.
        Onkin tärkeää tehdä testamentti, joka sulkee lasten mahdolliset puolisot avio-oikeuden ulkopuolelle. Sillä tavalla turvaa sen, että perintö menee omille lapsille ja lastenlapsille, tapahtuipa mitä tahansa.

        No niistä perintöasioista tapellaan joka tapauksessa jos perinnön saajat ovat pikkusieluisia. On ihan sama miten perinnön jättäjät asian eläessään hoitavat, eivät he mitään sille voi jos perijät haluavat asiasta riidellä.

        Ja sehän on hyvä jos vierasta lasta rakastaa edes jollain lailla. Aloittajalla ei vaan taida olla aikomustakaan rakastaa millään lailla.

        Ei kait se nyt ole mikään tunnustamisen paikka että joo rakastan sinua mutta hieman eri lailla kuin tuota toista. Tuollaisessa rehellisyydessä on aina mahdollisuus että se loukkaa. Mitä hienoa siinä on???


      • näin juuri!
        Miettikää vähän! kirjoitti:

        No niistä perintöasioista tapellaan joka tapauksessa jos perinnön saajat ovat pikkusieluisia. On ihan sama miten perinnön jättäjät asian eläessään hoitavat, eivät he mitään sille voi jos perijät haluavat asiasta riidellä.

        Ja sehän on hyvä jos vierasta lasta rakastaa edes jollain lailla. Aloittajalla ei vaan taida olla aikomustakaan rakastaa millään lailla.

        Ei kait se nyt ole mikään tunnustamisen paikka että joo rakastan sinua mutta hieman eri lailla kuin tuota toista. Tuollaisessa rehellisyydessä on aina mahdollisuus että se loukkaa. Mitä hienoa siinä on???

        "No niistä perintöasioista tapellaan joka tapauksessa jos perinnön saajat ovat pikkusieluisia. On ihan sama miten perinnön jättäjät asian eläessään hoitavat, eivät he mitään sille voi jos perijät haluavat asiasta riidellä."


        No juu ... omat saattavat riidellä mutta vierailla ei ole sanan sijaa jos vanhemmat ovat ymmärtäneet tehdä testamenttinsa ajoissa ja asiantuntijan avulla.

        Tänä avioerojen aikakaudella siitä tulee vieläkin tärkeämpää.


      • yxmuzi
        Miettikää vähän! kirjoitti:

        No niistä perintöasioista tapellaan joka tapauksessa jos perinnön saajat ovat pikkusieluisia. On ihan sama miten perinnön jättäjät asian eläessään hoitavat, eivät he mitään sille voi jos perijät haluavat asiasta riidellä.

        Ja sehän on hyvä jos vierasta lasta rakastaa edes jollain lailla. Aloittajalla ei vaan taida olla aikomustakaan rakastaa millään lailla.

        Ei kait se nyt ole mikään tunnustamisen paikka että joo rakastan sinua mutta hieman eri lailla kuin tuota toista. Tuollaisessa rehellisyydessä on aina mahdollisuus että se loukkaa. Mitä hienoa siinä on???

        Normaali lapsi ymmärtää hyvin, että joku vennonvieras ihminen ei ole hänen isoäitinsä eikä -isänsä. Miksi ihmeessä ihmisen pitäisi vastoin luontoaan tyrkyttäytyä mummoksi tai vaariksi lapselle, joilla on tai on ollut omatkin isovanhemmat, ja joka todennäköisesti kiusaantuu ja tosiaankin loukkaantuu moisesta? Kyllä lapsella on riittävästi kestämistä siinäkin, että kuvioihin ilmestyy uusisä tai -äiti. Mikä on niiden ihmisten todellinen motiivi, jotka täällä vaativat ihmisiltä tuollaista lievästi ilmaistuna omituista käytöstä?
        Hyvät isovanhemmat. joiden lapsi on solminut uuden parisuhteen: pysykää lapsenlastenne tukena ja turvana. He tarvitsevat jotakin pysyvää äärettömän raskaiden muutosten keskellä. Muiden lasten isovanhemmat antakoon omille jälkeläisilleen samaa tukea.
        Ja huolehtikaa siitä, että omaisuutenne ei kuoltuanne joudu vieraille. Sen voi varmistaa vain tekemällä vedenpitävän testamentin.


      • Miettikää vähän!
        yxmuzi kirjoitti:

        Normaali lapsi ymmärtää hyvin, että joku vennonvieras ihminen ei ole hänen isoäitinsä eikä -isänsä. Miksi ihmeessä ihmisen pitäisi vastoin luontoaan tyrkyttäytyä mummoksi tai vaariksi lapselle, joilla on tai on ollut omatkin isovanhemmat, ja joka todennäköisesti kiusaantuu ja tosiaankin loukkaantuu moisesta? Kyllä lapsella on riittävästi kestämistä siinäkin, että kuvioihin ilmestyy uusisä tai -äiti. Mikä on niiden ihmisten todellinen motiivi, jotka täällä vaativat ihmisiltä tuollaista lievästi ilmaistuna omituista käytöstä?
        Hyvät isovanhemmat. joiden lapsi on solminut uuden parisuhteen: pysykää lapsenlastenne tukena ja turvana. He tarvitsevat jotakin pysyvää äärettömän raskaiden muutosten keskellä. Muiden lasten isovanhemmat antakoon omille jälkeläisilleen samaa tukea.
        Ja huolehtikaa siitä, että omaisuutenne ei kuoltuanne joudu vieraille. Sen voi varmistaa vain tekemällä vedenpitävän testamentin.

        Niin lapsilla on tosiaan kestämistä aikuisten erotessa, riidellessä ja solmiessa uusia suhteita lapselle vieraisiin ihmisiin. Näissä tilanteessa häntä auttaa varmasti eniten että uudet ihmiset joita hän kohtaa kohtelevat häntä ystävällisesti ja rakastettavasti. Ei siinä kyse ole mistään tyrkyttäytymisestä vaan ihmisten inhimillisestä kohtelusta.

        "joilla on tai on ollut omatkin isovanhemmat, ja joka todennäköisesti kiusaantuu ja tosiaankin loukkaantuu moisesta? Kyllä lapsella on riittävästi kestämistä siinäkin, että kuvioihin ilmestyy uusisä tai -äiti." En oikein jaksa uskoa että tässä rehellisesti yritetään puolustaa lasta. Pikemminkin keksiä tekosyitä omalle ahdasmieleiselle ajattelulle.


      • yxmuzi
        Miettikää vähän! kirjoitti:

        Niin lapsilla on tosiaan kestämistä aikuisten erotessa, riidellessä ja solmiessa uusia suhteita lapselle vieraisiin ihmisiin. Näissä tilanteessa häntä auttaa varmasti eniten että uudet ihmiset joita hän kohtaa kohtelevat häntä ystävällisesti ja rakastettavasti. Ei siinä kyse ole mistään tyrkyttäytymisestä vaan ihmisten inhimillisestä kohtelusta.

        "joilla on tai on ollut omatkin isovanhemmat, ja joka todennäköisesti kiusaantuu ja tosiaankin loukkaantuu moisesta? Kyllä lapsella on riittävästi kestämistä siinäkin, että kuvioihin ilmestyy uusisä tai -äiti." En oikein jaksa uskoa että tässä rehellisesti yritetään puolustaa lasta. Pikemminkin keksiä tekosyitä omalle ahdasmieleiselle ajattelulle.

        Vai niin sinä luulet.


      • sadun ilkeä mummipuo
        rotiii II kirjoitti:

        Niin, muutaman vuoden kuluttua sato korjataan;
        ei ennenvanhaan kaikki ollut aina parempaa, mutta eipä
        myös ollut hajotettuja perheitä, uus-perheitä ja ties mitä - kun nämä uusperheelliset aikanaan saavat lastenlapsia - olisi mielenkiintoista seurata sitä ihmissuhdesoppaa kun sukulaisia on ko merenmutaa; minun sinun meidän mummot kolmet,neljät, viidet ja ukit vaarit sisarukset, sisarpuolet ja hohhoijaa mitä sekametelisoppaa.
        Voiko kukaan sanoa, että eivät nämä lapset joita väkisin ympätään`uusiin´sukulaiskuvioihin - eivät kärsi?
        Tottakai lapset sopeutuvat, eivät voi muuta niin kauan kun
        ovat pieniä, mutta entäs kun teini-ikä tulee kohdalle?
        Pitäisikö silloin vielä iäkkäden isovanhempien jaksaa myös näitä ventovieraita teinejä`?

        Suomen sodassa kaatui kuule useita isiä joten näitä uusioperheitä oli jo siihen aikaan pilvinpimein :D Mutta en ole koskaan muualla kuin kauhuelokuvissa tai ilkeissä saduissa kuullut, että lasta kohdellaan "sivusta tulleena" HYI mikä sanakin


      • kyllästynyt xz
        sadun ilkeä mummipuo kirjoitti:

        Suomen sodassa kaatui kuule useita isiä joten näitä uusioperheitä oli jo siihen aikaan pilvinpimein :D Mutta en ole koskaan muualla kuin kauhuelokuvissa tai ilkeissä saduissa kuullut, että lasta kohdellaan "sivusta tulleena" HYI mikä sanakin

        Kyllä ne ilkeät muualta löytyvät ko mummoista.
        Et mitenkään voi verrata sota-aikoja nykyisiin.
        Silloin oli leskiä kyllä, ja liittoja solmittiin - vaan ei sen tähden että toisen naama rupesi kyllästyttämään.
        Nykyajan " uusio-perheet " ( sanahirviö ! ) on aivan toinen juttu.Siinä oletetaan että mummot ja vaarit jaksavat
        omien lastenlasten lisäksi pitäisi hyysätä sivusta tulleita - sillä sitä he ovat - aina ja iankaikkisesti amen.
        Rakkauteen ei voi pakottaa. Ei myöskään mummoja ja vaareja rakastamaan täysin sivullisen lasta jolla oma suku, vanhemmat, vaarit ja mummot. Hakekoon sieltä mitä tarvii.


      • Kuin myös
        kyllästynyt xz kirjoitti:

        Kyllä ne ilkeät muualta löytyvät ko mummoista.
        Et mitenkään voi verrata sota-aikoja nykyisiin.
        Silloin oli leskiä kyllä, ja liittoja solmittiin - vaan ei sen tähden että toisen naama rupesi kyllästyttämään.
        Nykyajan " uusio-perheet " ( sanahirviö ! ) on aivan toinen juttu.Siinä oletetaan että mummot ja vaarit jaksavat
        omien lastenlasten lisäksi pitäisi hyysätä sivusta tulleita - sillä sitä he ovat - aina ja iankaikkisesti amen.
        Rakkauteen ei voi pakottaa. Ei myöskään mummoja ja vaareja rakastamaan täysin sivullisen lasta jolla oma suku, vanhemmat, vaarit ja mummot. Hakekoon sieltä mitä tarvii.

        Olen kyllä sitä mieltä että ilkeitä ovat ne mummot jotka ajattelevat perheeseen uuden puolison myötä tulleista lapsista siten että heitä ei tulusi kohdella rakastettavasti. Eikö kaikkia ihmisiä tulisi kohdella rakastettavasti. Tai jos sana on liian vahva niin edes ystävällisesti. En ymmärrä että asiasta täytyy tehdä tuollainen haloo.

        Tuollaiset mummot ovat ilkeitä, ahdasmielisiä ja pienisydämisiä. En voi ymmärtää miten ystävällisenä oleminen vie enemmän voimia kuin kylmänä ja välinpitämättömänä oleminen. Luulisi että päinvastoin. Miettikää hetki miltä itsestänne tuntuisi jos olisitte samassa tilanteessa lapsena.


    • hihihihihhehehehheee

      Mistä tiedät että poikasi lapset on sinun lapsenlapsia?? Otikko verikokeet???Jospa onkin käenpoikasia :)

      • kukkuu kukkuu . . .

        Hehhee, ei kaikki ole sinun ja sukulaisesi kaltaisia.
        Ei kukaan muu puhu käenpojista, paitsi se, jolla niitä
        nurkissa on - kenet onnistuit vetämään höplästä - kuka sinun käenpoikasiasi saa iloisesti elättää ??


      • äiti varma

        Eihän sitä voi tietää.Sukututkijatkin sanovat että olisi viisaanpaa tutkia äidin sukua k isän sijaan koska äiti on äina varma.Tiedätkös itsekään tätä suvustasi?


    • ..........

      Minun mielestä ei saisi sano uutta ukin vaimoa mummiksi ukin lapsenlapsille, se on väärin sillä hän ei ole oikea mummi, eikä mummipuoli, vaan ukin vaimo.

      • jep jep....

        Tässä asiassa olen ihan samaa mieltä, lapsillahan on jo mummit. Ukin uudella on etunimi jolla ukin lastenlapset voivat häntä puhutella oikein hyvin.


    • toinen mummi

      Hei mummi .täällä toinen ,mutta lapsikaan ei ole pyytänyt tilanteeseen johon on joutunut.sinä olet aikuinen ja jos haluat löydät myös hyviä asioita tuosta lapsesta.ajattele ja tuo esiin niitä.anna lapsen huomata että olet huomannut hänestä niin hienoja asioita ja jos tietoisesti teet tuttavuutta ja ystävyyttä lapseen huomaat,että teillä on mukavaa .yksikään lapsi ei ole tahallaan ilkeä tai paha,jos jotain oireilua (valheita tms) on tausta ja koettu elämä joka on lapselle tosi vaikea käsitellä tai käsittää.mutta aikauiset ovat lapsia varten.kaikkia lapsia tulee rakastaa oli ne omia tai toisten.lapsi vaistoaa jos hänestä ei tykätä eikä kohdella taspuolisesti toisten lasten kanssa.rajat sinun kotonasi asetat sinä,niinhän se on ollut sinun lastesi kanssa ja jatkuu lapsenlapsiin niin omiin kuin sukuun naituihin.niin minä olen tehnyt ja hyvin menee.iloisia hetkiä sinulle hymy ja ystävällisyys tuo mukavan olon.

    • meitä on moneksi*

      Meitä ihmisiä on kovin monenlaisia. Kukin elää tyylillään. Itse olen saanut kunnian ja onnen tulla kahden lapsen mummoksi. Hups keikkaa, ensimmäisen lapsen odotuksesta en edes tiennyt, koska poikani alkoi seurustella miniäni kanssa kun tämä ensimmäinen lapsenlapseni oli 6kk ikäinen! Toisen lapsenlapseni sain pari vuotta sen jälkeen. Kumpikin minulle hyvin rakkaita. Nyt vanhempi on jo sen ikäinen että on osannut ensimmäisiä kertoja minulle sanoa etten olekaan hänen "oikea" mummonsa. No, asiasta on juteltu ja nyt kun hän lopulta on tavannut myös ne ns. "oikeat" isovanhempansa, olen siitä iloinen.
      Yhteistuumin lapsen kanssa on keskuteluissa todettu että kyllä minäkin aivan "oikea" olen :D. Maailmaan mahtuu mummoja ja itse olen oikein iloinen ja helpottunut siitä että miniäni ja lapsenlapseni bioisäkin hyväksyvät mummouteni. Ei se ole meiltä keneltäkään pois.
      Eniten mietityttää lapsi, joka selvästi välillää haluaa kokeilla ja mittailla "tykkänkö" hänestä oikeasti... ja minähän tykkääm molemmista ihastuttavista pikkuisistani.
      En kertakaikkiaan osaa ajatella että lapsi on "sivusta tullut" enkä voisi olla hänelle mummo.

    • Pesässä pysynyt

      Olin pieni lapsi kun äitini aivioitui uudelleen. Biologinen isäni häipyi lähes täysin elämästäni ja sen myötä katkesi myös yhteys sen puolen isovanhempiini. Minulle jäi siis isovanhemmiksi äitini vanhemmat ja isäpuoleni äiti, ihan mummoksi häntä kutsuin. Näitä juttuja lukiessani olen kiitollinen että tämä mummo kohteli minua kuten biologisia lapsenlapsiaan. Mikä kamala trauma olisi tullut jos minua olisi hyljeksitty, avioerolapsella on aina muutenkin hankalia kuvioita elämässään. Joten olkaa viisaita aikuiset, älkää tehkö lasten elämää kurjaksi.

    • ei valhetta

      Me kutsuttiin lapsena mummon uutta miestä etunimellä, sillä meidän ukki oli jo kuollut. ei tullut kellekkään mieleen edes et hän olis ukki, sillä hänellä omat lapsenlapset joiden ukki oli jo.

      • Pesässä pysynyt

        Tilanteesi on ollut hieman erilainen, mummosi mies kun tuli ukkisi tilalle, ymmärrän että häntä kutsutiin tietysti nimellä.
        Kaikki perheet ja suvut voivat toimia näissä nimi/nimittely asioissa miten haluavat, suvaitsevaisuutta sen asian suhteen. Itse olen aina kutsunut isäpuoltani isäksi. Hänen kanssaan olen kuitenkin pienestä lapsesta kasvanut yhdessä, biologista isääni en edes oikein isäksi miellä. Oli luonnollista että kutsuin myös mummopuoltani mummoksi (siihen aikaan ei ollut niin tavallista kutsua vanhempia etunimellä). Ei kait pieni lapsi edes ymmärrä näiden puolikkaiden päälle. Sisareni, joka syntyi perheeseen myöhemmin alkoi aikuisella iällä kutsua minua siskopuoleksi. Se tuntui pahalta, ihan oikeana siskona häntä olin aina pitänyt.


      • kysymys
        Pesässä pysynyt kirjoitti:

        Tilanteesi on ollut hieman erilainen, mummosi mies kun tuli ukkisi tilalle, ymmärrän että häntä kutsutiin tietysti nimellä.
        Kaikki perheet ja suvut voivat toimia näissä nimi/nimittely asioissa miten haluavat, suvaitsevaisuutta sen asian suhteen. Itse olen aina kutsunut isäpuoltani isäksi. Hänen kanssaan olen kuitenkin pienestä lapsesta kasvanut yhdessä, biologista isääni en edes oikein isäksi miellä. Oli luonnollista että kutsuin myös mummopuoltani mummoksi (siihen aikaan ei ollut niin tavallista kutsua vanhempia etunimellä). Ei kait pieni lapsi edes ymmärrä näiden puolikkaiden päälle. Sisareni, joka syntyi perheeseen myöhemmin alkoi aikuisella iällä kutsua minua siskopuoleksi. Se tuntui pahalta, ihan oikeana siskona häntä olin aina pitänyt.

        Miksi 12v:n pitää kulkea vanhempiensa matkassa? Voi olla, että lastakin harmittaa kun ei saa olla kotonaan?


      • justiinsa juu
        kysymys kirjoitti:

        Miksi 12v:n pitää kulkea vanhempiensa matkassa? Voi olla, että lastakin harmittaa kun ei saa olla kotonaan?

        Niinpä, raijataan täysin vieraaseen paikkaan jossa täysin vieraat ihmiset..ja kuitenkin hänellä lienee OMIA isovanhempia...


    • Reilu peli

      Hoh hoijaa, kai lapset voivat vierailla muidenkin ihmisten kuin omien isovanhempiensa luona (12 v on vielä lapsi). Ja varmasti kaikki ihmiset tapaavat elämänsä aikana vieraita ihmisiä, joihin sitten tutustutaan.

      Mielestäni nämä kaikki ovat tekosyitä sille yksinkertaiselle asialla että osa isovanhemmista on ilkeitä ja ahdasmielisiä luonnostaan eivätkä pysty kohtelemaan kaikkia ihmisiä kauniisti ja tasapuolisesti. Tuollaisten ihmisten ilkeys ulottuu varmasti lapsista niihin uusien miniöihin ja vävyihin. Mutta kukin tallaa täällä tavallaan...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1985
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1753
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1614
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      21
      1380
    5. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1272
    6. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      58
      1267
    7. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1254
    8. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1246
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      10
      1212
    10. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1191
    Aihe