Onko täällä lentokoneasiantuntijoita jotka tietäisivät että lämmitettiinkö lentokoneiden sisätiloja mitenkään toisen maailmansodan aikana?
Ainakin lentäjien paksuista turkeista päätellen lämmitys ei ainakaan näyttänyt toimivan kovin hyvin.
Ainakin lentäjien paksuista turkeista päätellen lämmitys ei ainakaan näyttänyt toimivan kovin hyvin.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Koneet eivät olleet aina eedes ilmatiiviitä, saattoi pieni akkulämmitin olla.mutta ei sen suurempaa
Akkulämmitin? Siis lämmitettiinkö sillä akkua? Eikö tosiaankaan edes amerikkalaisilla ollut lämmitettäviä ohjaamoja? Voi kuvitella sitä palelun määrää mitä pommituslentäjät pitkillä lennoillaan kokivat.
Pieni akulla toimiva lämmitin.
Ja tämäkin pommikoneessa
Ja osassa avo-ohjaamo. Saattoi olla vilpoista kyytiä jos muutenkin lämpötila jo maantasalla esim. -20C.
Jos kone on merkkiä Tupolev liekö tuo nyt kenellekään mikään yllätys jos lämmitys ei toimi.
Paksut lämpimät haalarit vaan päälle! Ei se niin hurjaa ole, olen itsekin lentänyt avo-ohjaamolla olevalla lentokoneella runsaasti talvella kovallakin pakkasella. Kyllä sodan aikanakin oli jo kunnollisia lämpimiä varusteita, silloiset varusteet vain painoivat melkoisesti.
Tais olla nekin varusteet kortilla.
Avo-ohjaamo onkin ymmärrettävämpi, siinä kun eivät lasit huurru eivätkä jäädy. Mutta jokainen talviautoilija tietää kuinka ikkunat jäätyvät umpeen jos auton sisätilat eivät lämpiä. Ehkä vetoisuus estää ikkunoiden huurtumisen?
Tuli mieleen verrata entisajan lentämistä moottorikelkkailuun, mutta vertailukohta on huono. Kelkka tarjoaa niin paljon liikuntaa että tulee kunnon haalareissa varmasti lämmin.
Tuskin oli tuon ajan hävittäjällä lentäminen fyysisesti köykäsempää kuin nykyajan kelkkailu ottaen huomioon että yleensä oli koko ajan tilanne päällä. Ainakin Talvisodan hävittäjälentäjillä oli aina "töitä" ilmassa. Ei tainneet juuri ehtiä palelemaan.
Älähän nyt. Jopa Fiatilla pärjäsivät. Neuvostoliittolaiset aiheuttivat ilmassa ongelmia jos heillä oli suuri ylivoima. Ongelma oli siinä että ampuipa suomalainen tai saksalainen alas kymmenen konetta niin aina tuli se yhdestoista jostakin.
Olisi ollut tosi helppoa ainakin nestejäähdytetyissä lentokoneissa, järjestää jäähdytysveden kierto ohjaamoon sijoitetun lämpökennon kautta.
Ilmajäähdytetyissä olisi voitu käyttää webasto-systeemiä
kyllä ennen rys-sän lentsikkojen ohjaamoja lämmitettiin vaikka sitte bensiinillä kuin amerikan mustien ihmisten koneiden.
ei pirä unohtaa amerikan mustien oikeuksia ja velvollisuuksia puhuttaessa ry-ss-ien oikeuksista ja myös intiaanien.
1-moottorisen ilmajäähdytteisen koneen keulasta puski niin paljon lämmintä ilmaa taaksepäin, että sen kummempia lämmittimiä ei liene tarvittu. Konehan oli runkonsa puolesta kuin putki. Kyllä siellä luultavasti tarkeni.
Miten lienee ollut nestejäähdytteisillä moottoreilla olevissa koneissa kuten Me 109 tai 2 -moottorisissa koneissa, kuten vaikka Blenheimeissä. Blenheimeissä ohjaamo oli melkein yhtä hataran näköinen kuin harakan pesä, ainakin siinä Tikkakoskella olevassa Blenheimissä.
Osassa lentokoneista oli vielä kk-ampuma-aukot ihan keulassa... olisikohan viima koskaan käynyt silmille?
Olikohan lentohaalareissa jo tuolloin sähkölämmittimet?
Kun mennään tuonne yläilmoihin muutaman kilometrin korkeuteen, niin siellä on vähintään jotain -50 astetta pakkasta. Koneiden ikkunat ainakin siveltiin alkoholilla. Näin muistan lukeneeni. Jäätyminen lienee ollut pahinta kun tullaan ylhäältä alas pilviin ja lämpimämpään ilmanalaan, etenkin kesällä. Koneen runkohan on tosi kylmä pitkän aikaa ja kosteus jäätyy siipiin ja laseihin.
En usko että ikkunat pysyisivät sulana pelkän alkoholin voimalla.
Koskaan en ole sotajutuista lukenut että ikkunoiden jäätyminen olisi näkyväisyyttä haitannut. Siipien jäätymisistä on ollut juttua.
Samalla voisin kysyä lämmitettiinkö hyökkäysvaunuja, mutta selvää lienee että samassa tilassa miehistön kanssa ärjyvä moottori lämmitti ehkä liikaakin.
Lentokoneiden lämmityksessä olisi voitu käyttää autojen tapaan pakoputkilämmitystä, eli siten että pakoputki olisi mennyt ohjaamon läpi.
Eikö sota-aikana lämmitetty esim ambulansseja niin että pakoputki meni "sakastin"kautta?
Esimerkiksi Pe-2:ssa oli paineistettu ohjaamo.
Paineistettu ohjaamo ei tarkoita samaa kuin lämmitetty. Mistä se lämpö otettiin ja johdettiin ohjaamoon ilmajäähdytteisillä moottoreilla varustetuissa pommareissa?
Lämmitystehoa tarvitaan henkilöautoissakin useita kilowatteja kovalla pakkasella (5-10kW) ja siksi puhdasta sähköautoa ei voida pakkasilmastoon edes tehdä, vaan pitää olla hybridi, jossa on polttomoottori..
Paine saadaan pumppaamalla ilmaa ja riittävän tiiviillä ohjaamolla. Älä vaan sano että sähköllä... korkeintaan sähköllä lämpeni persauslämmittimet... jos nyt sellaisia edes olikaan tuolloin.
Tuo on aika typerä heitto. Ilmastoitua ei lämmitettäisi.
Mielenkiintoinen tieto tuo että henkilöauton lämmitykseenkin tarvitaan jopa 10 kilowatin lämmitysteho, siinä sitä onkin talvisähköautoilijoille pähkäilemistä mistä lämpö otetaan :)
Paineistettu ohjaamokin on jo melkein lämmitetyn veroinen, puuttuhan sieltä veto. Autokin on muuten paineistettu matkustustila, asia jota harva on tajunnut. autossa vaan on lämmitys lisäksi.
Ilma vaihtuu omavoimaisesti eikä koneellisesti eli se ei ole.
Kylvaan auton sakasti on paineistettu tila. Tuuletuslaite on koneellisesti matkustamoon pienen ylipaineen tekevä laite. Ylipaineella tulee se etu että vedontunne poistuu.
Mannerheim oli korkeasta iästään, vaatimattomasta koulutuksestaan ja 1800-luvulla hankitusta sotahevosmieskokemuksestaan huolimatta sotilaallinen nero joka löytää vertaisensa vasta Kim Jong-unista. Hän oli myös viimeisintä yksityiskohtaa myöten selvillä sodankäynnin uusimmasta teknologiakehityksestä. Niinpä hän määräsi kaikkiin vähintään kaksimiehisen miehistön omaaviin koneisiin asennettavaksi sissikaminan. Yleensä taka-ampuja oli oman toimensa ohessa myös kipinävartiossa.
Muistan myöskin Juutilaisen aina ottaneen sylillisen klapeja mukaansa. Wind oli hienostuneempi ja kantoi ohjaamoon pari sinkkiämpärillistä hehkuvia hiiliä.
Kaikista kovin oli kuitenkin Karhunen. Se valutti vihollislentäjän kuuman veren pitkin ohjaamoa ja se lämmitti.
"Ainakin lentäjien paksuista turkeista päätellen lämmitys ei ainakaan näyttänyt toimivan kovin hyvin"
Tuli tuosta mieleen että vaikka sotakoneen ohjaamossa tarkenisikin lämmityksen puolesta ilman noita turkisvermeitä niin mahdollisen laskuvarjohypyn tai pakkolaskun varalta niitä on kuitenkin jouduttu pitämään kylmässä ilmanalassa.
Ei kiva leijua kilsatolkulla laskuvarjon varassa alas koneesta hypättyään tai tehdä pakkolasku talviseen erämaahan jossain kevyessä lentotakissa.
Tämä siis Euroopan ja varsinkin pohjois-Euroopan lentäjille, Saharat ja Tyynenmeren olosuhteet sitten erikseen.
Mitenhän lienee sitten lentoturkista etua kun sattuu putoamaan veteen...?
Joo näinhän se on että lentovermeitten piti olla myös survivalvarustus samalla, mahdollista alasampumista silmälläpitäen.
Saksalaiset olivat ratkaisseet ohjaamon lämmityksen samoilla putkilla, millä siivet sulatettiin jäästä.
Mersuissa oli ollut lentäjälle sähkölämmitteiset hanskat ja haalarit.
"Mersuissa oli ollut lentäjälle sähkölämmitteiset hanskat ja haalarit. "
Löytyykö asiasta dokumenttia?
mutta Huhtiniemen teloituksista löytyy mutta ne on määrätty salattaviksi ilman takarajaa.
Miksi keksityt jutut pitäisi salata? Väitteet salaamisesta ovat keksineet jutun sepittäjät, kun sille ei löydy todisteita.
Näin oli, mutta suomalaiset eivät luottaneet sähkölämmitteisiin lentoasuihin, "paleltiin".
Source: Hannu Valtonen, "Me 109 ja Saksan sotatalous
Eli faktaa tietoa tuo mersukuskien "lämpöhaalarit". Milloinkahan hävittäjiin tuli lämmitettävät ohjaamot? Vai onko vieläkään?
Ihmettelen vieläkin tuota lentokoneiden lämmittämättömyyttä sodan aikana. Jokainen joka on ollut parinkymmenen asteen pakkasilla hinattavassa autossa, tietää miten jumalattoman kylmä siellä on ja lasit muurautuvat heti hengitysilmasta tulevasta kosteudesta umpeen.
Itselläni on tuolainen kokemus, istuin hinattavassa autossa n 40 km 22 asteen pakkasella. päälläni oli pilkkihaalarit, kunnon käsineet ja jalkineet, siitä huolimatta meinasin paleltua.
istuin hinattavassa lentokoneessa 4 00 km. Sitten lähti moottori käyntiin ja tilanne parani heti.
Tottakai hävittäjään voitiin rakentaa paineistus. Putkillahan lämmitys saadaan, jos siivissä oli lämmitys.
Putkimiehiä oli jo viime sotien aikaan.
http://lh4.ggpht.com/_37VdbHCEOKU/TFXVdCQiqcI/AAAAAAAAASY/5D60-x0Cp5c/IMG_4607.JPG
Kuvassa olevat putket siipiaseiden lämmitykseen, eivät ohjaamon. "waffenraumbeheizung" asetilan lämmitys.
Edistyksellistä jo tuokin että asetila lämmitettiin. Onko totta vai huulta että sota-aikaan lämmitettiin siipien etureunoja?
Nykyisinhän tietääkseni siipien etureunassa on ns kumipussi, johon paineilmaa päästämällä irroitetaan siipijäät.
Ja putket oli pakko vetää ohjaamon kautta siipiin. Minkälaisia mänttejä näitä oikein lukee.
Tuonaikaiset koneet eivät olleet jokasäänkoneita. Huono lentosää mahdollisti saksalaisten viimeisen hyökkäyksen Ardenneilla kun länsiliittoutuneet eivät voineet käyttää ilmaylivoimaansa. Toki kyky jokasääntoimintaan olisi vaatinut muutakin kuin jäätymisenestoa. Siipiä ei lämmitetty ja taitaa olla lämmitys harvinaista nykyäänkin. Lentävään koneen siiven lämmitys vaatii aikamoisen tehon. Lämmityssysteemi olisi tehnyt ainakin tuonaikaisista koneista siipiin tulevan painon vuoksi kömpelöitä.
Pisimmällä kohti jokasääntoiminttaa hävittäjissä taisi olla Ta152 jossa oli systeemit lasin lämmittämiseen ja paineistettu ohjaamo. Saksalaisten kannalta tuo kone oli sarjassa liian vähän ja liian myöhään.
MIG lentäjältä pääsee paskat housuun syöksyssä, niin se lämmittää paljon.
Joo kyllä karhusen joupo oli karski. vihollisverellä vaan lämmitti itsensä ja ohjaamon. toisaalta löfingin tapsa oli kanssa melkoinen. se veti pakoputket mersusta ohjaamoon ja piti sen kuumana. istui itse ohjaamon katolla ja veteli ompelulangoilla peräisintä. sille muuten tuli 50 maavoittoa ja 2 iliman voittoa.
...Että palsta on aktiivisessa seurannassa mielisairaaloissa. Sikäli hyvä että jalo historiaharrastus kiinnostaa, mutta kommentoinnin voisivat jättää vähemmälle.
Kun täällä ei luoteta tekniikkaan, niin otetaan luonnon voimat avuksi.
Tuossa istuimen alla on kenno, johon lämmin neste kerätään.
http://www.holkkari.net/artikkelit/kuvat/Istuin.jpg