Minun ekassa kamerassa oli 2,1 megaa, seuraavassa 3,6 sitten 4,6 sitten 12 ja nyt 16, ja kyllä kuvanlaatu on parantunut huikeasti pikselien myötä. Tuo 2,1 meganen on noin 2001 vuodelta. Miksi täällä kokoajan morkataan pikseleitä?
Vielä pikseleistä.
ei enää.,.,.
33
165
Vastaukset
- pikselin koko(mm2)
minkä kokoinen oli tuo 2,1 megapikselin kenno?
minkä kokoinen oli tuo 3,6 megapikselin kenno?
minkä kokoinen oli tuo 4,6 megapikselin kenno?
minkä kokoinen oli tuo 12 megapikselin kenno?
minkä kokoinen oli tuo 16 megapikselin kenno?
millimetreinä - Nikon D90
Pixeleitä sinänsä ei morkata vaan niiden aiheuttamia ongelmia. Kun varsinkin pokkarikennoissa 1/2" (6x5mm n.30mm^2) luokkaa nuo pixelit alkavat olla varsin pieniä jos vertaa vaikka kroppijärkkäreihin esim. Nikon 24x16 mm n. 380mm^2 . Ero on noin 11 kertainen. Jos listataan vielä "täyskennoiset" 35 mm FF 36x24mm 864 mm^2 niin huomaat eron pixelien koko mahdollisuuksissa. Jos noihin kaikkiin ahdetaan samat pixelit, vaikka nuo 16M, niin miten kuvittelet niiden koon (pinta-alan) ja samalla valonkeräyskyvyn vaihtelevan?
Pienet kennot vaativat sen vuoksi suurempaa vahvistusta sähköisesti jotta saadaan kunnon kuvasignaali aikaan ja se taas lisää kohinaa. Kennot tosin ovat kehittyneet roimasti mutta se vain nostaa käyttökelpoisen rajaa, kun ensimmäisellä digijärkkärilläni D70 en juuri ISO400 ylittänyt kuin harvoin niin D90 antaa vähintään yhtä hyvän kuvan vielä ISO1600 arvolla.
Tuskin tuossa sinun 2,1M kamerassasi oli ISO1600 asetusta lainkaan vaan joku ISO400 oli maksimina?Tuo vertailu järkkäriin on älytöntä. Järkkäri on järkkäri ja pokkari on pokkari. Kyse on eri pikselimäärillä olevien pokkareiden vertailusta. Homma on vähän kuin polkupyörien vertailussa alkaisit puhua autoista.
okaro kirjoitti:
Tuo vertailu järkkäriin on älytöntä. Järkkäri on järkkäri ja pokkari on pokkari. Kyse on eri pikselimäärillä olevien pokkareiden vertailusta. Homma on vähän kuin polkupyörien vertailussa alkaisit puhua autoista.
Kysehän on kennokoon vaikutuksesta aloittajan pixelikauhuun. Onhan nyt alkanut tulla pokkarikoon kameroita kroppikoon kennoilla joten muuallakin on asia huomattu. Tosin ne eivät vielä ainakaan korvaa pokkaria kuin osin, paitsi niitä joissa ei juurikaan ole zoomausmahdollisuuksia.
Kokemukseni noista pokkareista ovat niin vähäiset jotta en pysty vertailemaan niiden kehitystä joten tein sen järkkäripohjalta. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä koska kennon toimintaan ei vaikuta millaiseen runkoon se kiinnitetään ja pixelimääristä ja niiden vaikutuksistahan puhe pääosin taisi alkaa, vai miten? Aloittaja ei myöskään rajaa eri kameramalleja pois keskustelusta vaan on vain kiinnostunut siitä miksi pixeleitä morkataan.
Vertauksesikin hieman ontuu! Parempi olisi ollut pikku-Fiat vers. Ferrari, nehän ovat saman tehtaan tuotoksia. Myös Canon, Nikon, Pentax jne. tuottavat meidän riemuksemme niin pokkareita kuin järkkäreitäkin.nikon_d90 kirjoitti:
Kysehän on kennokoon vaikutuksesta aloittajan pixelikauhuun. Onhan nyt alkanut tulla pokkarikoon kameroita kroppikoon kennoilla joten muuallakin on asia huomattu. Tosin ne eivät vielä ainakaan korvaa pokkaria kuin osin, paitsi niitä joissa ei juurikaan ole zoomausmahdollisuuksia.
Kokemukseni noista pokkareista ovat niin vähäiset jotta en pysty vertailemaan niiden kehitystä joten tein sen järkkäripohjalta. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä koska kennon toimintaan ei vaikuta millaiseen runkoon se kiinnitetään ja pixelimääristä ja niiden vaikutuksistahan puhe pääosin taisi alkaa, vai miten? Aloittaja ei myöskään rajaa eri kameramalleja pois keskustelusta vaan on vain kiinnostunut siitä miksi pixeleitä morkataan.
Vertauksesikin hieman ontuu! Parempi olisi ollut pikku-Fiat vers. Ferrari, nehän ovat saman tehtaan tuotoksia. Myös Canon, Nikon, Pentax jne. tuottavat meidän riemuksemme niin pokkareita kuin järkkäreitäkin.Kompakteja on tullut isommilla kennoilla. Pokkareita ne eivät ole. Esim. Canon G1 x painaa yli 500 grammaa. Nuo kamerat eivät ole korvaamassa pokkareita vaan tuovat yhden vaihtoehdon lisää. Ongelma on juuri, että puhut asiasta, josta sinulla ei ole kokemusta. Minulla on kokemuksia Canonin pokkareista vuodesta 2005 ja kuvanlaatu on parantunut huimasti niin tarkkuuden kuin kohinankin suhteen.
Esimerkiksi tarkkuus:
https://picasaweb.google.com/lh/photo/5-kYgOF2Tf6W3gEvMNfVeJfir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink
Kohina:
https://picasaweb.google.com/lh/photo/IBkGopt8QOpScc2spp3Zs5fir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink
https://picasaweb.google.com/lh/photo/p4xLwj84BYowDysoEsBHd5fir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink
https://picasaweb.google.com/lh/photo/Pg2scBFmuXr2fFPhh0NdFJfir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink- ihanko totta?
”Pienet kennot vaativat sen vuoksi suurempaa vahvistusta sähköisesti jotta saadaan kunnon kuvasignaali aikaan”
—tuo lienee satu, jossa ei ole siteeksikään totta
Samoin tässä:
”Onhan nyt alkanut tulla pokkarikoon kameroita kroppikoon kennoilla joten muuallakin on asia huomattu. Tosin ne eivät vielä ainakaan korvaa pokkaria kuin osin”
—pokkarikoon kamera ei korvaa pokkaria? HEH! - no more pixels
ihanko totta? kirjoitti:
”Pienet kennot vaativat sen vuoksi suurempaa vahvistusta sähköisesti jotta saadaan kunnon kuvasignaali aikaan”
—tuo lienee satu, jossa ei ole siteeksikään totta
Samoin tässä:
”Onhan nyt alkanut tulla pokkarikoon kameroita kroppikoon kennoilla joten muuallakin on asia huomattu. Tosin ne eivät vielä ainakaan korvaa pokkaria kuin osin”
—pokkarikoon kamera ei korvaa pokkaria? HEH!”Pienet kennot vaativat sen vuoksi suurempaa vahvistusta sähköisesti jotta saadaan kunnon kuvasignaali aikaan”
"—tuo lienee satu, jossa ei ole siteeksikään totta"
Vaan kun on täsmälleen totta. - ihanko totta?
no more pixels kirjoitti:
”Pienet kennot vaativat sen vuoksi suurempaa vahvistusta sähköisesti jotta saadaan kunnon kuvasignaali aikaan”
"—tuo lienee satu, jossa ei ole siteeksikään totta"
Vaan kun on täsmälleen totta.No kerroppa vielä kuinka suuri on vahvistus isosossa kennossa ja pienessä kennossä – montako volttia?
Onko CMOS kennossa pienemmät pikselit kuin CCD kennossa kun se vaatii paljon suuremman vahvistuksen. - Nikon D90
ihanko totta? kirjoitti:
No kerroppa vielä kuinka suuri on vahvistus isosossa kennossa ja pienessä kennossä – montako volttia?
Onko CMOS kennossa pienemmät pikselit kuin CCD kennossa kun se vaatii paljon suuremman vahvistuksen.Vahvistusta ei ilmaista voltteina vaan joko kertalukuna tai yleisemmin desibeleinä tai sen johdannaisina.
Pixelien koko tuskin on riippuvainen tuosta valmistustekniikasta, sen yhden kuvakennon antama signaali kuitenkin vaihtelee tuon tekniikan mukaan ja ymmärtääkseni CMOS antaa pienemmän signaalin mutta siinä tekniikassa se vahvistin pystytään integroimaan samalle alustalle joten vahvistimen ja kennon välinen etäisyys on minimissään ja siitä aiheutuva kohina on tipotiessään. Tuosta johtuen uusissa projekteissa on suurelti siirrytty CMOS piirien käyttöön.
Moniko kertainen tai monenko desibelin vahvistus tarvitaan en tiedä mutta käytännössä prosessorin ja sen a/d muuntimen käyttöjännite lienee välillä 2,5 - 5V ja jotta voitaisiin käyttää koko a/d muuntimen dynaaminen alue niin signaalin tulee olla maksimissaan hyvin lähellä tuon muuntimen sisäänmenon maksimia. Sitä taas hoidellaan ISO asetuksin. - no more pixels
Nikon D90 kirjoitti:
Vahvistusta ei ilmaista voltteina vaan joko kertalukuna tai yleisemmin desibeleinä tai sen johdannaisina.
Pixelien koko tuskin on riippuvainen tuosta valmistustekniikasta, sen yhden kuvakennon antama signaali kuitenkin vaihtelee tuon tekniikan mukaan ja ymmärtääkseni CMOS antaa pienemmän signaalin mutta siinä tekniikassa se vahvistin pystytään integroimaan samalle alustalle joten vahvistimen ja kennon välinen etäisyys on minimissään ja siitä aiheutuva kohina on tipotiessään. Tuosta johtuen uusissa projekteissa on suurelti siirrytty CMOS piirien käyttöön.
Moniko kertainen tai monenko desibelin vahvistus tarvitaan en tiedä mutta käytännössä prosessorin ja sen a/d muuntimen käyttöjännite lienee välillä 2,5 - 5V ja jotta voitaisiin käyttää koko a/d muuntimen dynaaminen alue niin signaalin tulee olla maksimissaan hyvin lähellä tuon muuntimen sisäänmenon maksimia. Sitä taas hoidellaan ISO asetuksin.Nikon D90 tuntuu olevan varsin hyvin perillä tekniikasta.
CCD-kennon nimi viittaa toimintaperiaatteeseen "charge coupled devices", eli varausta siirretään pikselistä seuraavaan. Varaus voidaan "ottaa ulos" kennon tietystä pisteestä sarjamuodossa ja käyttää mahdollisimman laadukasta, vähäkohinaista vahvistinta. Varausten siirroista voi tosin tulla oma lisänsä kohinaan. CCD:tä ajateltiin aluksi muistikomponentiksi eli ns. siirtorekisteriksi.
CMOS (complementary metal oxide semiconductor) on oikeastaan vain puolijohdetekniikka, eikä suoraan viittaa kennon toimintaperiaaatteeseen. Jokaisessa pikselissä voi ja täytyykin käytännössä olla oma vahvistin, mutta kokorajoituksenkin vuoksi sen laadusta voidaan joutua tinkimään.
Substraatille tehdyt valodiodit täytyy vielä kytkeä sähköisesti ja tarvitaan myös muita rakenteita, kuten CMOS -kennon vahvistimet joka pikseliin. Mainitut rakenteet syövät kennon tehollista pinta-alaa, jota ongelmaa on korjattu ns. taustavalaistulla rakenteella. Ei siinä sentään taustavaloa ole, mutta kennon "valotuspuoli" eli se valodiodien puoli on eri kuin se puoli missä johdotukset, vahvistimet ym. tekniikka sijaitsee. Näin on saatu saman resoluution ja pinta-alan kennoon isompi pikseli.
- No more pixels
Kuten on jo mainittukin, niin pikselimäärä yksin ei ole ollut kritisoinnin kohteena.
-pikselimäärä
-kennon pinta-ala
-käytetty puolijohdetekniikka
Nykytekniikalla lienee järkevä pikselimäärä pokkariin 10 megapikselin tienoilla. 16 megapikseliä 1/2.3 tuuman kennoon on vaikeuksien hakemista, vaikka olisi taustavalaistu kenno tms. ja vaatimukset optiikan piirtokyvylle myös nousevat.
Totta on kuitenkin, että kaikilla tekniikoilla toteutettuna pieni pikseli kohisee enemmän kuin iso. Uudemmalla tekniikalla pienempi pikseli voi kohista vähemmän kuin vanhalla toteutettu isompi pikseli, tietyissä rajoissa.
Kompromisseja. - ei lisää .,...
Aloittaja vastaa: En tiedä kennomittoja, mutta viimeinen kamera on 1200 euron ja muut halvempia. Eka maksoi 349€.
- johan on pikselit
”Miksi täällä kokoajan morkataan pikseleitä?”
Eikö olekin hassua, että jotkut puuhastelijat ”tietävät” pikselien aiheuttavan ongelmia?
Kennossahan ei ole mitään pikseleitä, siinä on vain diodeja jotka vahvistavat kennoon syötettyä analogista jännitettä.
Eniten ongelmia näyttää aiheuttavan pikselit joita ei ole omassa vaan jonkun toisen ottamissa kuvissa.
Taitaa koko pikseliparku johtua ruikuttajien rahattomuudesta, pitäisi saada ilmainen (tai halpa) kamera jossa on suuret pikselit ja mielellään myös paljon zoomia, että pääsee lähelle.
Jos kuvassa on liikaa pikseleitä niin niitä on hyvin helppo vahentää kuvankäsittelyssä.- no more pixels
"Eikö olekin hassua, että jotkut puuhastelijat ”tietävät” pikselien aiheuttavan ongelmia?
Kennossahan ei ole mitään pikseleitä, siinä on vain diodeja jotka vahvistavat kennoon syötettyä analogista jännitettä."
Erinomainen näyte täydellisestä tietämättömyydestä.
Kennossa todellakin on valodiodeja, joille osuva valo synnyttää valon voimakkuuteen verrannollisen jännitteen. Jännite vahvistetaan analogisella vahvistimella ja muutetaan digitaaliseen muotoon A/D-muuntimella.
Yhtä valoherkkää elementtiä kutsutaan pikseliksi. - valo synnyttää?
no more pixels kirjoitti:
"Eikö olekin hassua, että jotkut puuhastelijat ”tietävät” pikselien aiheuttavan ongelmia?
Kennossahan ei ole mitään pikseleitä, siinä on vain diodeja jotka vahvistavat kennoon syötettyä analogista jännitettä."
Erinomainen näyte täydellisestä tietämättömyydestä.
Kennossa todellakin on valodiodeja, joille osuva valo synnyttää valon voimakkuuteen verrannollisen jännitteen. Jännite vahvistetaan analogisella vahvistimella ja muutetaan digitaaliseen muotoon A/D-muuntimella.
Yhtä valoherkkää elementtiä kutsutaan pikseliksi.Milloinkas diodeja on ryhdytty nimittämään pikseleiksi?
”valoherkkää elementtiä kutsutaan pikseliksi”
—joo ja lehmää jossa on pyörät nimitetään maitoautoksi?
”valo synnyttää valon voimakkuuteen verrannollisen jännitteen”
—tuokin on satuilua, ei kennon diodi mitään jännitettä synnytä. Jännite ”synnytetään” kameran paristossa. Valo vain kohottaa diodiin syötettyä jännitettä.
Sulla ei näytä olevan aavistustakaan siitä, miten tämän jannitteen nousun mittaustuloksesta ”syntyy” pikseli kuvaan. - no more pixels
valo synnyttää? kirjoitti:
Milloinkas diodeja on ryhdytty nimittämään pikseleiksi?
”valoherkkää elementtiä kutsutaan pikseliksi”
—joo ja lehmää jossa on pyörät nimitetään maitoautoksi?
”valo synnyttää valon voimakkuuteen verrannollisen jännitteen”
—tuokin on satuilua, ei kennon diodi mitään jännitettä synnytä. Jännite ”synnytetään” kameran paristossa. Valo vain kohottaa diodiin syötettyä jännitettä.
Sulla ei näytä olevan aavistustakaan siitä, miten tämän jannitteen nousun mittaustuloksesta ”syntyy” pikseli kuvaan.Todennäköisesti olen ollut jo ennen syntymääsi tekemisissä valodiodin kanssa diskreettinä komponenttina. Myös lehmät ja maitoautot luultavasti tunnen paremmin.
Toki sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia, vaan oikeammin kuvapistettä, kuvan pienintä yksittäistä osaa. Tässä yhteydessä se kuitenkin varsin suoraan verrannollinen siihen valodiodiin. - valo synnyttää?
no more pixels kirjoitti:
Todennäköisesti olen ollut jo ennen syntymääsi tekemisissä valodiodin kanssa diskreettinä komponenttina. Myös lehmät ja maitoautot luultavasti tunnen paremmin.
Toki sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia, vaan oikeammin kuvapistettä, kuvan pienintä yksittäistä osaa. Tässä yhteydessä se kuitenkin varsin suoraan verrannollinen siihen valodiodiin.”suoraan verrannollinen”?
—montako lediä käytetään yhden kuvapikselin muodostamiseen?
”sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia”
—minusta pikseli nimenomaan yksinään tarkoittaa pienintä kuvan yksikköä eli komponenttia
Mutta se ei ole mitenkään verrannollinen valodiodiin. Aina kuvan kokoa muutettaessa, kuvaa käännettäessä yms. diodeista lasketut pikselit hylätään ja niiden tilalle lasketaaan uudet. - more pixels
no more pixels kirjoitti:
Todennäköisesti olen ollut jo ennen syntymääsi tekemisissä valodiodin kanssa diskreettinä komponenttina. Myös lehmät ja maitoautot luultavasti tunnen paremmin.
Toki sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia, vaan oikeammin kuvapistettä, kuvan pienintä yksittäistä osaa. Tässä yhteydessä se kuitenkin varsin suoraan verrannollinen siihen valodiodiin.Eikö olekin niin, että pikselien määrä ei aiheuta mitään ongelmia jos muistia on riittävästi.
Kennon diodien koko on siinä mielessä ongelmallista, että pieni diodi kestää vähemmän valoa ja se osaltaan rajoittaa kennon dynamiikkaa.
Ongelmat hankitaan ensisijassa vaatimalla pienen diodin tuottamalta jännitteennousulta liikaa mm. vahvistamalla sitä kohisevilla vahvistimilla.
Parku tullee vain siitä, että meidän pitäisi saada pienien halpojen pokkarikennojen hinnalla sellainen kenno jossa on suuret kalliit diodit.
Mistähän mahtaa johtua, että mikään tehdas ei valmista niin kalliita pokkareita joita kukaan ei halua ostaa? - no more pixels
valo synnyttää? kirjoitti:
”suoraan verrannollinen”?
—montako lediä käytetään yhden kuvapikselin muodostamiseen?
”sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia”
—minusta pikseli nimenomaan yksinään tarkoittaa pienintä kuvan yksikköä eli komponenttia
Mutta se ei ole mitenkään verrannollinen valodiodiin. Aina kuvan kokoa muutettaessa, kuvaa käännettäessä yms. diodeista lasketut pikselit hylätään ja niiden tilalle lasketaaan uudet."—montako lediä käytetään yhden kuvapikselin muodostamiseen?"
LED (engl. Light-Emitting Diode) eli valodiodi, loistediodi tai ledi on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Lediä kutsutaan arkikielessä myös valodiodiksi, vaikka historiallisesti valodiodi eli fotodiodi tarkoittaa valolle herkkää diodia. (Wikipedia).
”sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia”
"—minusta pikseli nimenomaan yksinään tarkoittaa pienintä kuvan yksikköä eli komponenttia"
Sanotaan siten elektroniikan komponenttia.
"Mutta se ei ole mitenkään verrannollinen valodiodiin. Aina kuvan kokoa muutettaessa, kuvaa käännettäessä yms. diodeista lasketut pikselit hylätään ja niiden tilalle lasketaaan uudet."
Eli kennon pikselilukumäärä on verrannollinen valodiodien määrään ja tässä yhteydessä viittaan ketjun aiheeseen.
Saivarrella tietenkin voi jos ei ole muuta tekemistä, mutta siinä vain menee lapsi pesuveden mukana. - no more pixels
more pixels kirjoitti:
Eikö olekin niin, että pikselien määrä ei aiheuta mitään ongelmia jos muistia on riittävästi.
Kennon diodien koko on siinä mielessä ongelmallista, että pieni diodi kestää vähemmän valoa ja se osaltaan rajoittaa kennon dynamiikkaa.
Ongelmat hankitaan ensisijassa vaatimalla pienen diodin tuottamalta jännitteennousulta liikaa mm. vahvistamalla sitä kohisevilla vahvistimilla.
Parku tullee vain siitä, että meidän pitäisi saada pienien halpojen pokkarikennojen hinnalla sellainen kenno jossa on suuret kalliit diodit.
Mistähän mahtaa johtua, että mikään tehdas ei valmista niin kalliita pokkareita joita kukaan ei halua ostaa?"Ongelmat hankitaan ensisijassa vaatimalla pienen diodin tuottamalta jännitteennousulta liikaa mm. vahvistamalla sitä kohisevilla vahvistimilla."
Tarkasti ottaen: "pienen diodin tuottamalta jännitteeltä".
"Parku tullee vain siitä, että meidän pitäisi saada pienien halpojen pokkarikennojen hinnalla sellainen kenno jossa on suuret kalliit diodit."
Ongelma lienee enemmänkin se, että isot pikselit tekevät kennosta pinta-alaltaan suuren ja kompakti uhkaa kasvaa mitoistaan ulos. Kohtuullinen zoomi ja tolkullinen pikselimäärä, niin meillä on kamera kuten Panasonic DMC-LX5 ja Olympus XZ-1. - valo synnyttää?
no more pixels kirjoitti:
"—montako lediä käytetään yhden kuvapikselin muodostamiseen?"
LED (engl. Light-Emitting Diode) eli valodiodi, loistediodi tai ledi on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Lediä kutsutaan arkikielessä myös valodiodiksi, vaikka historiallisesti valodiodi eli fotodiodi tarkoittaa valolle herkkää diodia. (Wikipedia).
”sana pikseli ei yksinään tarkoita mitään komponenttia”
"—minusta pikseli nimenomaan yksinään tarkoittaa pienintä kuvan yksikköä eli komponenttia"
Sanotaan siten elektroniikan komponenttia.
"Mutta se ei ole mitenkään verrannollinen valodiodiin. Aina kuvan kokoa muutettaessa, kuvaa käännettäessä yms. diodeista lasketut pikselit hylätään ja niiden tilalle lasketaaan uudet."
Eli kennon pikselilukumäärä on verrannollinen valodiodien määrään ja tässä yhteydessä viittaan ketjun aiheeseen.
Saivarrella tietenkin voi jos ei ole muuta tekemistä, mutta siinä vain menee lapsi pesuveden mukana.”Sanotaan siten elektroniikan komponenttia”
No varsinkaan ei, kun elektroniikassa ei ole kompponenttia joka on pikseli.
Kennossa ei ole pikseleitä vaan niitä on kennon tuottamassa kuvassa. Kun puhutaan esim 12Mpix kameroista tai kennoista niin sillä tarkoitetaan kameran/kennon tuottaman kuvan kokoa (resoluutiota), jolloin pikselit ovat siis kuvan binääritiedostossa muistikortilla, ei kennossa joka tuottaa vain analogista ”tietoa”
Kennossa ei ole eikä sieltä tule pikseleitä vaan ne tuotetaan kameran prosessorissa mitatun jännitteen ja paikkatiedon (RGB) perusteella
Wikipedia:
Pikseli (engl. pixel, lyhenne px) on bittikarttagrafiikassa kuvan pienin yksittäinen osa, suomeksi myös piste tai kuvapiste. Pikselillä ei ole kiinteää fyysistä kokoa, muotoa tai väriä … - more pixels
no more pixels kirjoitti:
"Ongelmat hankitaan ensisijassa vaatimalla pienen diodin tuottamalta jännitteennousulta liikaa mm. vahvistamalla sitä kohisevilla vahvistimilla."
Tarkasti ottaen: "pienen diodin tuottamalta jännitteeltä".
"Parku tullee vain siitä, että meidän pitäisi saada pienien halpojen pokkarikennojen hinnalla sellainen kenno jossa on suuret kalliit diodit."
Ongelma lienee enemmänkin se, että isot pikselit tekevät kennosta pinta-alaltaan suuren ja kompakti uhkaa kasvaa mitoistaan ulos. Kohtuullinen zoomi ja tolkullinen pikselimäärä, niin meillä on kamera kuten Panasonic DMC-LX5 ja Olympus XZ-1.”isot pikselit tekevät kennosta pinta-alaltaan suuren ja kompakti uhkaa kasvaa mitoistaan ulos.”
Mahtuuhan sinne pokkarin sisälle takanäytön kokoinen (esim 3" kenno). Nykymuodin kokoisia ”pikseleitä” siihen mahtunee noin 80 Mpix joten onhan siinä tilaa isommillekin. Objektiivien kuvaympyrää vaan pitää rutosti suurentaa, Eli sen pitää olla n. 50% suurempi kuin tavallisissa ”kinokokoisissa”, mutta ns. TS-objektiivien kuvaympyrä olisi n. sopivankokoinen. - Reisitaskuhousut
more pixels kirjoitti:
”isot pikselit tekevät kennosta pinta-alaltaan suuren ja kompakti uhkaa kasvaa mitoistaan ulos.”
Mahtuuhan sinne pokkarin sisälle takanäytön kokoinen (esim 3" kenno). Nykymuodin kokoisia ”pikseleitä” siihen mahtunee noin 80 Mpix joten onhan siinä tilaa isommillekin. Objektiivien kuvaympyrää vaan pitää rutosti suurentaa, Eli sen pitää olla n. 50% suurempi kuin tavallisissa ”kinokokoisissa”, mutta ns. TS-objektiivien kuvaympyrä olisi n. sopivankokoinen.Juu ja ainahan voi ostaa reisitaskuhousut, joihin mahtuu suurempikin kamera. Tai vaikka sellasset reisitaskuhousut, joissa useampi reisitasku, jolloin saa useamman kameran taskuun.
- no more pixels
valo synnyttää? kirjoitti:
”Sanotaan siten elektroniikan komponenttia”
No varsinkaan ei, kun elektroniikassa ei ole kompponenttia joka on pikseli.
Kennossa ei ole pikseleitä vaan niitä on kennon tuottamassa kuvassa. Kun puhutaan esim 12Mpix kameroista tai kennoista niin sillä tarkoitetaan kameran/kennon tuottaman kuvan kokoa (resoluutiota), jolloin pikselit ovat siis kuvan binääritiedostossa muistikortilla, ei kennossa joka tuottaa vain analogista ”tietoa”
Kennossa ei ole eikä sieltä tule pikseleitä vaan ne tuotetaan kameran prosessorissa mitatun jännitteen ja paikkatiedon (RGB) perusteella
Wikipedia:
Pikseli (engl. pixel, lyhenne px) on bittikarttagrafiikassa kuvan pienin yksittäinen osa, suomeksi myös piste tai kuvapiste. Pikselillä ei ole kiinteää fyysistä kokoa, muotoa tai väriä …Juu juu, sitähän minäkin, ei tarkoita elektroniikan komponenttia.
CCD -kennosta voidaan tuoda tieto analogisena ulos, mutta CMOS -kennossa lienee AD-muuntimet aina integroitu samalle alustalle.
In some contexts (such as descriptions of camera sensors), the term pixel is used to refer to a single scalar element of a multi-component representation (more precisely called a photosite in the camera sensor context, although the neologism sensel is sometimes used to describe the elements of a digital camera's sensor),[3] while in others the term may refer to the entire set of such component intensities for a spatial position.
(Wikipedia)
- turhaa ininää
Pokkarin pikseliongelmaan on helppo ratkaisu:
Hanki Fuji X100, kuvaa (aivan liian) kaukaa ja rajaa oikein pieni osa kuvasta.
Saat hyvän kuvan jossa on sopivan vähän pikseleitä ja erittäin suuri croppikerroin (ja huikea croppivalovoima). - pikseleistä
Pokkarin pikselimäärää lisättäessä on muistettava, että käytetty objektiivi tuskin enää pystyy piirtämään lisää informaatiota tuolle pikselitiheydelle. Huomasin itse tuon vaihtaessani 4 megapixelin Ixukseni Fujin 14 megapikselin kameraan. Kuvat ovat kylläkin rakeettomampia, mutta käytännön erotuskyky ei ole kovinkaan paljoa parantunut. Pienten kennojen seuraus on pienet polttovälit, jotka puolestaan pakottavat käyttämään täyttä aukkoa diffraktion aiheuttaman epäterävyyden välttämiseksi. Uusi Fujini kylläkin himmentää aukolle 8 5,9mm polttovälillä, mikä vastaa 0,73mm läpimittaista aukkoa. Tällöin mikään kuvassa ei ole enää kovin terävää.
Kokemukseni ei vastaa tuota:
https://picasaweb.google.com/lh/photo/5-kYgOF2Tf6W3gEvMNfVeJfir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink
https://picasaweb.google.com/lh/photo/j9WH24iye-H6ykMngtzAQJfir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink
Ixukset yleisesti kuvaavat aina täydellä aukolla, kun niissä ei ole himmennintä.
- kohta 50mpxl
No niin, ei tarvi enää väitellä, okaron kuvat todistaa yksiselitteisesti, mitä enemmän pixeleitä kamerassa, sen tarkempi ja parempi kuvanlaatu. Paljon oli turhaa vääntöä asiasta, ja miksiköhän? No, kaikki joilla on 12Mpx kenno kamerassa, ovat sitä mieltä että enempää ei saa muillakaan pixeleitä olla, kuva huononee jos on enemmän.
- KODAK KAF-37500
Ja lisäyksenä, että kun lisätään pikseleitä, joudutaan myös lisäämään kennon pinta-alaa, ettei yksittäisen kennon pinta-alaa jouduta pienentämään. Hyvänä esimerkkinä toimii KODAK KAF-37500 Image Sensor. Kameravalmistaja ei katsonut filmiajan 36 x 24 mm kennon riittävän digiaikana, vaan joutui suunnittelemaan koko kameran uusiksi riittävän kuvanlaadun takaamiseksi.
The LEICA S2 camera, powered by the new KODAK KAF-37500 Image Sensor, is the third product from Leica to be based on KODAK CCD Image Sensors - a relationship that began first with the LEICA Digital Module-R and was then extended with the LEICA M8 camera. With an imaging area of 45mm x 30mm, the 37.5 million pixel KAF-37500 represents a new optical format for photography, providing an image capture area over 50% larger than traditional 35mm film. The sensor also includes specific design features that optimize its use in the S2 camera, such as the use of microlenses to increase the overall light sensitivity of the device, enabling improved image quality under low light conditions. In addition, an infra-red absorbing optic was incorporated directly into the sensor's packaging, enabling the development of a thinner camera design by eliminating the need to include this IR-absorbing function as a separate camera component. - KODAK KAF-37500
KODAK KAF-37500 kirjoitti:
Ja lisäyksenä, että kun lisätään pikseleitä, joudutaan myös lisäämään kennon pinta-alaa, ettei yksittäisen kennon pinta-alaa jouduta pienentämään. Hyvänä esimerkkinä toimii KODAK KAF-37500 Image Sensor. Kameravalmistaja ei katsonut filmiajan 36 x 24 mm kennon riittävän digiaikana, vaan joutui suunnittelemaan koko kameran uusiksi riittävän kuvanlaadun takaamiseksi.
The LEICA S2 camera, powered by the new KODAK KAF-37500 Image Sensor, is the third product from Leica to be based on KODAK CCD Image Sensors - a relationship that began first with the LEICA Digital Module-R and was then extended with the LEICA M8 camera. With an imaging area of 45mm x 30mm, the 37.5 million pixel KAF-37500 represents a new optical format for photography, providing an image capture area over 50% larger than traditional 35mm film. The sensor also includes specific design features that optimize its use in the S2 camera, such as the use of microlenses to increase the overall light sensitivity of the device, enabling improved image quality under low light conditions. In addition, an infra-red absorbing optic was incorporated directly into the sensor's packaging, enabling the development of a thinner camera design by eliminating the need to include this IR-absorbing function as a separate camera component.oho... jäi kirjotusvirheet korjaamatta - eli ettei yksittäisen pikselin pinta-alaa jouduta pienentämään - tietenkin
- PowerShot G1 X
Toinen vielä parempi esimerkki, kun muistetaan, että puhutaan digitaalikameroista(ei järjestelmäkameroista), PowerShot G1 X
Suuren 18,7 x 14,0 mm:n (4:3) CMOS-kennon korkeus on sama kuin Canon-järjestelmäkameroiden APS-C-kokoisella kennolla.
Josta voidaan päätellä, että todellista kuvanlaatua tavoitellessa ratkaisevaa on kennon pinta-ala - vasta sen jälkeen pikselien määrä kennolla. - Nanopikkelsi
Sony näyttää suuntaa 18,2 megapikseliä 1/2,3" kennossa.
http://www.dpreview.com/news/2012/01/30/Sony_DSC-TX200V_DSC-WX70_DSC-WX50- koska 50 megaa?
Joo, hyvä Sony, näyttää mallia muillekkin, koska tulee 50 megapikselin kennot pokkareihin, ei meinaa jaksaa odottaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Venäjä aikoo yksipuolisesti muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa
Venäjä aikoo muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa Venäjän saarten eteläpuolella. Ylen jutussa kerrotaan mm.2201774RIP Lauri Paavola
Kansalaisaktivisti ja freelance-journalisti Lauri Paavola on kuollut vain 31-vuotiaana. Hän tuli tunnetuksi hyvin kärjek331764Suomi lähettää tarkkailijoita merialueelle
Venäjä on ilmoittanut aikovansa ylittää Suomen merialueen rajat kysymättä lupaa kertomalla että Suomen merialueen raj3231328- 1381249
Terveystalo paljasti yksityisen sairaanhoidon empatia puutteet
Yksityisellä puolella raha ratkaisee, jos ei ole rahaa potilas ei saa empatiaa eikä siten apuakaan: Poliisi teki rikosi1291234En pidä sinusta, en kirjoita viestejäni sinulle.
Yritä nyt ymmärtää. En koskaan tule kiinnostumaan sinusta. Jätä minut rauhaan täällä.961223Ehdin aamulla
ajattelemaan sinua. Olit ensimmäisenä mielessäni. Avasin silmäni tähän uneen, jota elämäksi kutsutaan. Kuuntelin lintuje1391135Upea, kaunis ja menestynyt Martina menee onnellisesti naimisiin
Mitäs palstan vihaajamönkeröt tähän? Kiehuttaako? Kaikki vain eivät ole kauniita ja menestyviä kuten Martina.2471067- 671043
Asuntojen reaalihinnat alimmillaan 20 vuoteen
Sääliksi käy niitä jotka pari vuotta sitten maksoivat itsensä kipeäksi. Kohta pankki ottaa asunnon haltuunsa ja huutok941026