Runoilijan talvi

Olet uskomaton...ehkäpä vastustamaton...kenties saavuttamaton!
Kerta toisensa jälkeen kahlaan tekstejäsi. On niin helppoa upota sanojesi sisälle ja unohtua sinne. Kiitos.

Kertoisitko minulle
sen mitä haluaisin kuulla?
Mikä sai etsimään nimesi?
Unohdukseen tarvitaan tuhat iskua.
Miljoona pettymystä.
Eikä se sittenkään katoa.

Puiden oksissa on salaisuus.
Kaartuvissa ruohonkorsissa
askeleideni kosketus.
Tuuli kertoo
minne milloinkin pakenet
etsien jotakin
mitä ei ole.

Hymyile.
Kuulet totuudensanoja huuliltani.
Haaveideni vankina,
leijana hymystäsi.

Kertoisitko sen?

En ole vailla kiitostasi. Kiitos vain.
Ainut mistä en pitänyt olivat juuri vaaleanpunainen torkkupeitto ja pehmo-orava.
En siedä mitään pinkkiin vivahtavaakaan.

Itseasiassa miellyin vain tuohon toiseen runoelmaan.
Ja aika moneen muuhunkin kirjoittamaasi.
Harvoin edes viitsin vastata kenellekään muutoin kuin jollain pienellä runon tapaisella ja tietenkin toivon vastauksetkin samaisessa muodossa.
Tämä tämmöinen on turhaa jaarittelua.

Kertoisitko? kirjoitti:

En ole vailla kiitostasi. Kiitos vain.
Ainut mistä en pitänyt olivat juuri vaaleanpunainen torkkupeitto ja pehmo-orava.
En siedä mitään pinkkiin vivahtavaakaan.

Itseasiassa miellyin vain tuohon toiseen runoelmaan.
Ja aika moneen muuhunkin kirjoittamaasi.
Harvoin edes viitsin vastata kenellekään muutoin kuin jollain pienellä runon tapaisella ja tietenkin toivon vastauksetkin samaisessa muodossa.
Tämä tämmöinen on turhaa jaarittelua.

Lue lisää

Kaikella subjektiivisuudellakin mitattuna tuo ensimmäinen "runoelma" saattaa olla suomi24-palstojen kaikkien aikojen huonoin viritelmä kaikki mahdolliset palstat mukaanlukien...

Mutta muutoin minulla on ollutkin aavistus, että joku/jotkut pitää näistä.. ja että joku tykkää vaikkei erityisesti kommentoikaan, ja kuitenkin kenties miettii runon sanomaa, kirjoitusprosessia tms. Siksi olen mieluusti runosta/runoilusta puhunut laveammaltikin, vastauksena kysyjälle että myös sille muulle piiloyleisölle. Vastausten laajuus tietysti päivän mielialasta ollut riippuvainen.

Yleensä vastaan runoon runolla, mutta nyt on inspiraatio täysin kateissa, ei synny säkeen säettä mistään aiheesta. Nyt on "Runoilijan talvi".

Hei, Spark, olen iloinen puolestasi:) Paljon onnellisuutta vaan! Varmasti on edelleen uusi askel loistavaa tulevaisuutta kohden:)

En ole niinkään surullinen, muuta kuin runoilumielessä.. runoilu on ilotonta taaperrusta. Vaikuttaa varmasti sinunkin lähtösi palstalta, jotenkin sen kyllä huomaa miten "omantyyliset" runoilijat ovat lähteneet lähes kaikki.. kuitenkin tykkään kirjoittamisen ohella lukemisesta.. toiset runoilijat ikään kuin piiskaavat itseäkin parempiin tuloksiin. Ja joo, uskon että katoon on syynsä.. juurikin nuo aiemmin mainitsemasi. Vaikkakin ajattelin itse, että olen immuuni kaikelle.

Aloitin muuten sen sijoittamisen:) Kohta raha virtaa sisään. Itsekin olen muuten muuttamassa.. jotenkin ajattelin aina, että elän loppuelämäni Helsingissä, mutta näköjään en sitten.. todella iloinen muutos elämässä tämäkin. Ja aina kiva kuulla, että muillakin pyyhkii hyvin:)

contre-mot kirjoitti:

Hei, Spark, olen iloinen puolestasi:) Paljon onnellisuutta vaan! Varmasti on edelleen uusi askel loistavaa tulevaisuutta kohden:)

En ole niinkään surullinen, muuta kuin runoilumielessä.. runoilu on ilotonta taaperrusta. Vaikuttaa varmasti sinunkin lähtösi palstalta, jotenkin sen kyllä huomaa miten "omantyyliset" runoilijat ovat lähteneet lähes kaikki.. kuitenkin tykkään kirjoittamisen ohella lukemisesta.. toiset runoilijat ikään kuin piiskaavat itseäkin parempiin tuloksiin. Ja joo, uskon että katoon on syynsä.. juurikin nuo aiemmin mainitsemasi. Vaikkakin ajattelin itse, että olen immuuni kaikelle.

Aloitin muuten sen sijoittamisen:) Kohta raha virtaa sisään. Itsekin olen muuten muuttamassa.. jotenkin ajattelin aina, että elän loppuelämäni Helsingissä, mutta näköjään en sitten.. todella iloinen muutos elämässä tämäkin. Ja aina kiva kuulla, että muillakin pyyhkii hyvin:)

Lue lisää

Onnea sijoituksiin. Jatkan myös omalta kohdalta sijoittamista. Luulen, että siirryn seuraavaksi Tukholman pörssiin. Vene aiheutti pienen tauon ja vaikuttaa jatkossakin, mitä pystyn sijoittamaan. Toisaalta vene on sen verran tärkeä, että siihen kannattaa panostaa.

Olin immuuni tavallaan negatiivisuudelle, mutta en kestänyt tyhmyyttä negatiivisuuden takana. Aloin miettimään, miksi väitellä turhaan netissä ihmisten kanssa, joiden on tarkoitus vain purkaa huonoa oloaan.

Ehkä teemme toisillemme palveluksen pysymällä pois täältä, mitä vähemmän kiinnostavia kirjoittajia, sitä vähemmän tekee mieli kurkistaa palstoille. Kuitenkin tuo kaikki runoilu kuvastaa sitä, mitä olemme ja haluamme. Ehkä jossakin vaiheessa tulee vaihe, jolloin terävöittää myös omaa elämäänsä haluamallaan tavallaan.

Kaikkea hyvää elämääsi!

"brutsparklingwine" kirjoitti:

Onnea sijoituksiin. Jatkan myös omalta kohdalta sijoittamista. Luulen, että siirryn seuraavaksi Tukholman pörssiin. Vene aiheutti pienen tauon ja vaikuttaa jatkossakin, mitä pystyn sijoittamaan. Toisaalta vene on sen verran tärkeä, että siihen kannattaa panostaa.

Olin immuuni tavallaan negatiivisuudelle, mutta en kestänyt tyhmyyttä negatiivisuuden takana. Aloin miettimään, miksi väitellä turhaan netissä ihmisten kanssa, joiden on tarkoitus vain purkaa huonoa oloaan.

Ehkä teemme toisillemme palveluksen pysymällä pois täältä, mitä vähemmän kiinnostavia kirjoittajia, sitä vähemmän tekee mieli kurkistaa palstoille. Kuitenkin tuo kaikki runoilu kuvastaa sitä, mitä olemme ja haluamme. Ehkä jossakin vaiheessa tulee vaihe, jolloin terävöittää myös omaa elämäänsä haluamallaan tavallaan.

Kaikkea hyvää elämääsi!

Lue lisää

Joo, olet oikeassa. Runoilu kuvastaa sitä, mitä olemme ja haluamme.. ja näitä kahta runoani kyllä tietty surumielisyys leimaa. Ensimmäisessä on kuvattuna inspiraation puute, ei pelkästään runoihin. Toiseen halusin ujuttaa sen, mikä mieltäni on viime aikoina alkanut enenevässä määrin vaivata, mutta josta en kenellekään elolliselle sielulle puhua. Niin, en näköjään täysin immuuni ole kolhaisuillekaan vaikka miten positiivisesti asiaa muutoin katselisinkin. Kuitenkin tässä on runon kiistaton vahvuus: ilmaista tiedostamatonta, sitä mistä ei voi ääneen puhua. Voi kuvata kommunikaation ongelmia kommunikoimalla ilman sen toisen osapuolen läsnäoloa.

Varmaan tulen aina kirjoittamaan, mutta olet oikeassa siinä, että tämä ei varmaan ole sovelias paikka. Oikeastaan vastasit ja vahvistit sitä, mitä olen viime aikoina miettinytkin omasta kirjoittamisesta, ja miksi se ei ole kovin luontevaa. Kirjoittaminen ei ole pelkästään sanojen peräkkäin asettamista. Enenevässä määrin tuntunut, että kirjoitan lukijan ohi.. että en oikein pysty ilmaisemaan asioita oikein. Kauniista ajatuksista tuntuu syntyvän paperille aivan jotakin muuta.
Olen menestyksellä alkanut kirjoittaa laatikkoon (sellaisia "parempia" tekstejä) vaikka alkuun oli outo olo kun kukaan ei arvostellutkaan persoonaa tai näyttänyt peukkua alaspäin, eihän se tuntunut oikealta runoilulta lainkaan!

Sitä olen harmitellut, ettei tullut enempää tuettua runoilijoita, annettua mm. rakentavaa palautetta. Kuitenkin olemme yhtä hengenheimoa. Ja runoniekat ovat aika herkkiä vaikka eivät kaikki sitä myönnä.

Niin, elämässä on asioita joihin kannattaa panostaa:) Panostetaan siis niihin. Tyhmien ihmisten välttely on viisautta jos mikä. Paha olo kai tulee jossakin vaiheessa kaikille, mutta viisas etsii sen purkamiseen luovan tavan. Positiivisilla ratkaisumalleilla se poistuu, negatiivisilla jäädään kiertämään samaa rataa. Ei pidäkään alentua taistelemaan samalle tasolle taistelua, joka on jo voitettu.

Kaikkea hyvää sinullekin!

contre-mot kirjoitti:

Joo, olet oikeassa. Runoilu kuvastaa sitä, mitä olemme ja haluamme.. ja näitä kahta runoani kyllä tietty surumielisyys leimaa. Ensimmäisessä on kuvattuna inspiraation puute, ei pelkästään runoihin. Toiseen halusin ujuttaa sen, mikä mieltäni on viime aikoina alkanut enenevässä määrin vaivata, mutta josta en kenellekään elolliselle sielulle puhua. Niin, en näköjään täysin immuuni ole kolhaisuillekaan vaikka miten positiivisesti asiaa muutoin katselisinkin. Kuitenkin tässä on runon kiistaton vahvuus: ilmaista tiedostamatonta, sitä mistä ei voi ääneen puhua. Voi kuvata kommunikaation ongelmia kommunikoimalla ilman sen toisen osapuolen läsnäoloa.

Varmaan tulen aina kirjoittamaan, mutta olet oikeassa siinä, että tämä ei varmaan ole sovelias paikka. Oikeastaan vastasit ja vahvistit sitä, mitä olen viime aikoina miettinytkin omasta kirjoittamisesta, ja miksi se ei ole kovin luontevaa. Kirjoittaminen ei ole pelkästään sanojen peräkkäin asettamista. Enenevässä määrin tuntunut, että kirjoitan lukijan ohi.. että en oikein pysty ilmaisemaan asioita oikein. Kauniista ajatuksista tuntuu syntyvän paperille aivan jotakin muuta.
Olen menestyksellä alkanut kirjoittaa laatikkoon (sellaisia "parempia" tekstejä) vaikka alkuun oli outo olo kun kukaan ei arvostellutkaan persoonaa tai näyttänyt peukkua alaspäin, eihän se tuntunut oikealta runoilulta lainkaan!

Sitä olen harmitellut, ettei tullut enempää tuettua runoilijoita, annettua mm. rakentavaa palautetta. Kuitenkin olemme yhtä hengenheimoa. Ja runoniekat ovat aika herkkiä vaikka eivät kaikki sitä myönnä.

Niin, elämässä on asioita joihin kannattaa panostaa:) Panostetaan siis niihin. Tyhmien ihmisten välttely on viisautta jos mikä. Paha olo kai tulee jossakin vaiheessa kaikille, mutta viisas etsii sen purkamiseen luovan tavan. Positiivisilla ratkaisumalleilla se poistuu, negatiivisilla jäädään kiertämään samaa rataa. Ei pidäkään alentua taistelemaan samalle tasolle taistelua, joka on jo voitettu.

Kaikkea hyvää sinullekin!

Lue lisää

Aika taas lähteä :). Keskeneräiset työt odottavat tekemistä ennen seuraavaa koitosta.. Panostetaan siihen, mitä haluamme, niin muutkin asiat järjestyvät siinä ohessa.

Kesä kuluu reissatessa kahden paikkakunnan väliä, kun veneelle on jo ajoissa varattu laituripaikka ja vanhempienkin pärjäämistä on tarkoitus tarkkailla.

Maaliskuussa ajattelin kylläkin huohahtaa ja ottaa hyviä kirjoja luettavaksi vapaa-aikoina. Asuntoakin on katsottu koiraystävällisestä ympäristöstä :), vaikka koiraa en ota ainakaan vuoteen.

contre-mot kirjoitti:

Joo, olet oikeassa. Runoilu kuvastaa sitä, mitä olemme ja haluamme.. ja näitä kahta runoani kyllä tietty surumielisyys leimaa. Ensimmäisessä on kuvattuna inspiraation puute, ei pelkästään runoihin. Toiseen halusin ujuttaa sen, mikä mieltäni on viime aikoina alkanut enenevässä määrin vaivata, mutta josta en kenellekään elolliselle sielulle puhua. Niin, en näköjään täysin immuuni ole kolhaisuillekaan vaikka miten positiivisesti asiaa muutoin katselisinkin. Kuitenkin tässä on runon kiistaton vahvuus: ilmaista tiedostamatonta, sitä mistä ei voi ääneen puhua. Voi kuvata kommunikaation ongelmia kommunikoimalla ilman sen toisen osapuolen läsnäoloa.

Varmaan tulen aina kirjoittamaan, mutta olet oikeassa siinä, että tämä ei varmaan ole sovelias paikka. Oikeastaan vastasit ja vahvistit sitä, mitä olen viime aikoina miettinytkin omasta kirjoittamisesta, ja miksi se ei ole kovin luontevaa. Kirjoittaminen ei ole pelkästään sanojen peräkkäin asettamista. Enenevässä määrin tuntunut, että kirjoitan lukijan ohi.. että en oikein pysty ilmaisemaan asioita oikein. Kauniista ajatuksista tuntuu syntyvän paperille aivan jotakin muuta.
Olen menestyksellä alkanut kirjoittaa laatikkoon (sellaisia "parempia" tekstejä) vaikka alkuun oli outo olo kun kukaan ei arvostellutkaan persoonaa tai näyttänyt peukkua alaspäin, eihän se tuntunut oikealta runoilulta lainkaan!

Sitä olen harmitellut, ettei tullut enempää tuettua runoilijoita, annettua mm. rakentavaa palautetta. Kuitenkin olemme yhtä hengenheimoa. Ja runoniekat ovat aika herkkiä vaikka eivät kaikki sitä myönnä.

Niin, elämässä on asioita joihin kannattaa panostaa:) Panostetaan siis niihin. Tyhmien ihmisten välttely on viisautta jos mikä. Paha olo kai tulee jossakin vaiheessa kaikille, mutta viisas etsii sen purkamiseen luovan tavan. Positiivisilla ratkaisumalleilla se poistuu, negatiivisilla jäädään kiertämään samaa rataa. Ei pidäkään alentua taistelemaan samalle tasolle taistelua, joka on jo voitettu.

Kaikkea hyvää sinullekin!

Lue lisää

On todella ikävää, että juuri ne henkilöt, jotka mielestäni kirjoittavat runoja, joissa todellakin on jotain itseäni sykähdyttävää, lähtevät täältä pois.
Ei liene minunkaan sitten enää syytä käydä täällä, kun ei ole mitään luettavaa :(
Mielestäni juuri sinä, contremot, olen sanoillasi antanut minulle paljon. Kertonut monia itseeni yhdistäviä asioita. Toki jokainen tulkitsee tekstejä omalla tavallaan.
Mutta minä olenkin erilainen nuori :) ja rakastan mitä ilmeisemmin tekstejä, joihin saan hypätä sisälle ja upota. Joihin voin vastata omalla omituisella tavallani.
Sinä,contremot, olet antanut minulle inspiraatiota :)
Olkoon tämä kiitokseni kaikista niistä teksteistäsi, joita olet "suoltanut" itsestäsi ulos.

"brutsparklingwine" kirjoitti:

Aika taas lähteä :). Keskeneräiset työt odottavat tekemistä ennen seuraavaa koitosta.. Panostetaan siihen, mitä haluamme, niin muutkin asiat järjestyvät siinä ohessa.

Kesä kuluu reissatessa kahden paikkakunnan väliä, kun veneelle on jo ajoissa varattu laituripaikka ja vanhempienkin pärjäämistä on tarkoitus tarkkailla.

Maaliskuussa ajattelin kylläkin huohahtaa ja ottaa hyviä kirjoja luettavaksi vapaa-aikoina. Asuntoakin on katsottu koiraystävällisestä ympäristöstä :), vaikka koiraa en ota ainakaan vuoteen.

Lue lisää

Niin, elämä on täynnä lähtöjä:)

Elät sitten kahden paikkakunnan elämää.. Siinähän näkeekin enemmän. Hyvä varautua tulevaan ja tehdä suunnitelmia sen mukaan, koira on kenties ajankohtainen sitten joskus. Itse ostan sukset, kun en muista edes koska olen lähellä latuja asunutkaan.. Mutta onni on joka paikassa varmaan samanlaista muuten, hyvä kirja ja lasillinen viiniä iltaisin..

Päätin ainakin kirjautua rakkausrunot.fi-sivustolle vaikkei tekstejä nyt syntyisikään. Maisemanvaihdokset voivat olla tälläkin saralla stimuloivia.

Kertoisitko kirjoitti:

On todella ikävää, että juuri ne henkilöt, jotka mielestäni kirjoittavat runoja, joissa todellakin on jotain itseäni sykähdyttävää, lähtevät täältä pois.
Ei liene minunkaan sitten enää syytä käydä täällä, kun ei ole mitään luettavaa :(
Mielestäni juuri sinä, contremot, olen sanoillasi antanut minulle paljon. Kertonut monia itseeni yhdistäviä asioita. Toki jokainen tulkitsee tekstejä omalla tavallaan.
Mutta minä olenkin erilainen nuori :) ja rakastan mitä ilmeisemmin tekstejä, joihin saan hypätä sisälle ja upota. Joihin voin vastata omalla omituisella tavallani.
Sinä,contremot, olet antanut minulle inspiraatiota :)
Olkoon tämä kiitokseni kaikista niistä teksteistäsi, joita olet "suoltanut" itsestäsi ulos.

Lue lisää

Kaunis kiitos sanoistasi, parasta mitä kirjoittaja nyt voi kuulla:) Joo, ymmärrän tuntemuksesi, lukija kun olen itsekin. Hyviä kirjoittajia on liuta, harva kolisee niin kuin oman elämäntaipaleen kautta.

Aivan kuin suurempiakin päätöksiä tässä oltaisiin tekemässä, kuitenkin nyt palautteesi kautta sain kimmokkeen kirjautua rakkausrunot.fi-sivustolle. Luin siitä joskus lehdestä kiittelevän jutun, silloin ajattelin ettei nyt minua varten ainakaan ole tuo.. Nyt tuli taas mieleen, oikeastaan asiat nakuttuvat paikoilleen tällä runopuolellakin kuin elävässä elämässä konsaan.

Kiitäs siis:)