Olen 18-vuotias älyttömän ujoa naisenalku. Minulla on ollut yläasteella kavereita, mutta sen loputtua onnistuin jotenkin karkottamaan heidät kaikki, kun en uskaltanut pitää yhteyttä (niin tyhmältä kuin se kuulostaakin). Tällä hetkellä opiskelen ammattikoulussa, mutta täälläkin olen vain aina vain sen yhden ihmisen kanssa, mutta emme tapaa vapaa-ajalla tai mitään...
Tuntuu todella pahalta olla aina ulkopuolinen, sekä koulussa että kotona (asun vielä vanhempieni luona). Itsetuntoni on tämän takia todella alhaalla ja masennuksesta olen kärsinyt jo kauan, silloinkin kun minulla oli vielä kavereita, koska en oikein osaa puhua omista tunteistani. En osaa luoda uusia ystävyyssuhteita, kun olen kärsinyt tästä yksinäisyydestä jo niin kauan etten osaa enää käyttäytyä ikäisteni nuorten kanssa. Ajattelen liikaa, mitä muut ajattelevat minusta enkä keksi mitään puhuttuvaa.... Kaikista pahinta on itseni ikäiset tytöt, en keksi heidän kanssaan mitään puhuttavaa ikinä varsinkaan kun olen vielä "kiltti tyttö". Luulen, että he ajattelevat että olen jotenkin ylpeä vaikka oikeasti olen vain ujo ja hiljainen ja varautunut...
Lisäksi kammoksun kampaajalla käytiä, koska siellä käyminen hävettää kun olen sellainen hirveä tuppisuu. Kaikki muutkin tilanteet, esim. lääkärissä käynnit jne jne. ovat hirveitä. Tulevaisuus ahdistaa, kun ajattelen miten ihmeessä tulen saamaan ikinä töitä kun olen tälläinen ja tulenko aina olemaan yksin.
Jotekin tuntuu että naisten keskuudessa meitä hiljaisia pidetään jotenkin... vielä huonompina kuin mitä miesporukoissa. Ainakin tälläisen kuvan olen saanut, sillä minulla on veli, joka on myös hiljaista tyyppiä ja kuitenkin se onnistuu keräämään ihmisiä ympärilleen.
muita? :S
Nuori ja ujo
6
674
Vastaukset
- rauskunen
Minäkin. Opiskelen lukiossa toista vuotta ja vaikka asun koulun asuntolassa en ole juurikaan tekemisissä kenekään kanssa :< Samassa asuntolassa kanssani asuu vain 'hulttioita' jotka eivät selvinpäin sano edes "hei" ja muihin asuntoloihin en vain kehtaa mennä kun olen liian ujo. Ikäisteni, varsinkaan muiden tyttöjen, kanssa en oikein osaa luontevasti olla ja mietin vain "mitäköhän nekin minusta ajattelee? Näytän varmaan ihan tollolta"
Et ole yksin :)- awkward:S
Kiva tietää että en ole ainoa tälläne nuori. :) Olis kiva joskus tavata oikeassa elämässäkin muita yhtä hiljaisia ja ujoja kuin minä. Mutta ehkä me ujot ei tultais toimeen kun kumpikaan ei uskaltais sanoa mitään :P
- hämähäkki.
Itsellä lähes sama tilanne kuin sinulla! Tosin nykyään ei enää noin pahasti, mutta yläasteaikoina (nyt olen lukiossa) olin aina se luokan hiljainen hissukka josta vitsailtiin ja jolla oli vain ne muutamat kaverit jotka olin tuntenut pienestä saakka, enkä heidänkään kanssaan vapaa-ajalla ollut.
Muistan vieläkin sen päivän kun nuo "ongelmat" alkoivat, olin silloisen kaverini kanssa kaksistaan (olimme 6-luokalla) rannalla ihan normaalisti kunnes tuli hiljainen hetki. Minua se ei kamalasti haitannut mutta kaveri huomautti siitä aika pahasti ja sen jälkeen aloin aina jännittää jos jäin jonkun kanssa kaksin, ja mietin aina mitä sanon ja pelkäsin etukäteen sosiaalisia tilanteita. Homma meni aika pahaksi ja lopulta en koulun lisäksi käynyt oikeastaan missään, itkin ja hermoilin vain kotona. Kun lukio alkoi tein päätöksen että tutustun uusiin ihmisiin. Vieläkään minulla ei ole ystäviä joiden kanssa olla vapaa-ajalla, mutta koulussa minulla on jonkun verran kavereita. Sinun tapaasi pelkäsin itsekin kampaajakäyntejä, TET harjoitteluja, sukulaisten vierailuja ym. Koska pelkäsin etten keksi mitään sanottavaa ja olevani huonoa seuraa.
Yläasteella minulla oli äärimmäisen huono itsetunto, olin epävarma, masentunut ja hiljainen, ja yritin vain miellyttää kaikkia, koska minulla ei muuten kavereita ollut. Lukiossa vahvistuin ja opin olemaan "huono ihminen". Nykyään en mielistele ihmisiä ja olen hiljaa jos en keksi puhuttavaa, ja kyllä siten pärjää elämässä, vaikka puheliaat suositumpia ovatkin.
Ihmisten pitäisi oikeasti miettiä mitä muille sanovat.. itsekin olisin varmaan ihan eri ihminen nykyään jos olisin ollut vahvempi nuorena, enkä välittänyt niin paljon muiden sanomisista. Olin niin monta vuotta yksin etten nykyään osaa oikein olla muiden kanssa, varsinkaan vapaa-ajalla. En oikestaan tiedä miten ihmisten kanssa tulisi toimia, että pitääkö puhua jatkuvasti vai saako olla hiljainen.. Olen aina ollut paljon omissa oloissani ja niin jatkan varmaan tulevaisuudessakin, ei sen pitäisi muiden ongelma olla. Haaveilen kuitenkin että joskus löytäisin jonkun jonka kanssa käpertyä sohvalle, mutta tuskin tuo tulee toteutumaan, kun en pojillekkaan en osaa niin mitään puhua...
Pahoittelut sekavasta tekstistä mutta tuli hieman kiire :p- awkward:S
Joo, tuo kuulostaa ihan multa... paitsi etten ole vielä päässyt siihen vaiheeseen että voisin ollat sinut oman yksinoloni ja hiljaisuuteni/ujouteni kanssa. Mä jotenkin häpeän sitä, että olen mitä olen, enkä saa puhutuksi näistä ongelmistani kenenkään kanssa (jos olis edes joku kenen kanssa puhua), vaikka se varmaan helpottaisi.
Olen ajatellut muuttaa pois kotoa heti kun valmistun koulusta, koska kotonakin on jotenkin ahdistavaa olla ja jotenkin ulkopuolionen olo - en ala nyt kertomaan tässä sen enempää, kun että meillä kotona ei ole kyllä yhtään kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri.... Mutta ajatus yksin asumisesta kanssa pelottaa jollain tavalla, jos joudun koko ajan olemaan yksin ja jos en selviäkään siitä.
Ehkä pitäisi vaan oppia olemaan sinut sen yksin olemisen kanssa, ettei koko ajan kaipais sitä seuraa ja muita ihmisiä.
- 23v-m
Tuttua juttua kaikilla. Vaikka ujous onkin laaja käsite, johtuu se mielestäni ainakin omalla kohdallani sosiaalisten kykyjen puutteesta, joka taas johtuu pitkäaikaisesta koetusta ulkopuolisuudesta. Ala-asteella ei ollut ongelmaa, olin kaikkien kaveri ja puuhailtiin kaikenlaista välitunneilla ja vapaa-ajalla, mutta sen jälkeen tuntuu ettei ole juurikaan ollut saman ikäisten kanssa mitään yhteistä. Tämä taas on johtanut vapaaehtoiseen eristäytymiseen joka johtaa sosiaalisten taitojen puutteeseen ja taas ujouteen.
Asiaa ajoittain pohtineena olen tuollaisen noidankehän saanut mielessäni muodostettua, mutta vaikeapa siitä on irtikään päästä. Se saattaisi olla mahdollista, mikäli löytyisi jokin mielenkiintoinen asia, jonka ääressä voisi tavata muita samanhenkisiä ja mieluusti pääasiassa samanhenkisiä, etteivät he hukkuisi sinne muunhenkisten massaan kuten helposti käy. Ongelmana vain tahtoo olla, ettei sellaista asiaa ole vielä löytynyt.
Suosittelen myös omaan kotiin muuttoa. Kun nuorempana asuin porukoilla, mietin aivan liikaa miten käyttäytymiseni vaikuttaa heihin ja mitä he mahtavat ajatella jos satun joskus tulemaan myöhään kotiin. Omassa asunnossa porukat-muuttujan voi suosiolla unohtaa ja alkaa miettimään mitä oikeasti haluaa tehdä. Toivottavasti keksitte, itse en ole vaikka monenlaista on koitettu ja ulkomaillakin asuttu :) Aika hassua kun luin tuon sinun kirjoittaman tekstin, aivan kuin se olisi minun kirjoittama, oli niin paljon samaa miten itsellä tällä hetkellä asiat myös on. :D
Olis mukava tutustua enemmän, ties vaikka löytyis paljonki samoja asioita? :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.374503- 511946
Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1151629Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2521621Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.2561578Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ891140Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain481113Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲1331097- 671063
Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht2671061