Tiheään asuttu alue,
joka on kooltaan tai asukasluvultaan suurempi
tai muuten merkittävämpi kuin kylä.
Heprean sana ʽir, joka on käännetty vastineella ”kaupunki”,
esiintyy Raamatussa lähes 1100 kertaa.
Joskus sen synonyymina tai rinnakkaisilmauksena käytetään hepreassa
sanaa qir‧jah′, esimerkiksi:
”Tämän jälkeen sinua kutsutaan ’Vanhurskauden kaupungiksi [ʽir]’, ’Uskolliseksi kaupungiksi [qir‧jah′]’.”
”Mistä johtuu, että ylistyksen kaupunkia [ʽir] ei ole hylätty,
riemun kaupunkia [qir‧jat′]?” (Jes 1:26; Jer 49:25.)
Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa puhutaan
myös ”asutusalueista” (hepr. ḥatse‧rim′),
”tytärkaupungeista” (hepr. ba‧not′)
ja ”kylistä” (hepr. kefa‧rim′),
jotka olivat erilaisia kuin ”kaupungit” siinä mielessä,
että niiden ympärillä ei ollut muureja vaan ne liittyivät kiinteästi niitä ympäröivään maaseutuun (1Sa 6:18).
Jos nämä yhdyskunnat sijaitsivat linnoitetun kaupungin liepeillä,
niitä sanottiin muurien ympäröimän kaupungin ”tytärkaupungeiksi”, kirjaimellisesti ’tyttäriksi’
-4Mo 21:25.
Mooseksen laki teki myös juridisen eron muurein ympäröityjen kaupunkien ja vailla muureja olevien asuinalueiden ja kylien välillä.
Jos joku muurittomalla alueella asuva myi talonsa,
hänellä oli aina siihen takaisinosto-oikeus,
mutta jos hän ei pystynyt ostamaan sitä takaisin,
se palautettiin hänelle riemuvuonna. ;D
Jos sen sijaan myytiin talo muurein ympäröidystä kaupungista,
myyjän täytyi ostaa se takaisin seuraavan vuoden aikana,
tai muuten se jäi peruuttamattomasti ostajan omaisuudeksi,
paitsi jos se oli leeviläiskaupungissa. (3Mo 25:29–34.)
Sama ero tehdään myös Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa,
missä po′lis tavallisesti tarkoittaa muurein ympäröityä ”kaupunkia”
ja kō′mē yleensä viittaa muureja vailla olevaan ”kylään”.
Markuksen 1:38:ssa käytetty kreikkalainen sana kō‧mo′po‧lis voidaan kääntää vastineella ”pikkukaupunki” (vrt. Int).
Johannes sanoi Betlehemiä ”kyläksi, jossa Daavid oli”,
ja Luukas (joka tiesi, että Rehabeam oli linnoittanut kylän)
sanoi sitä kaupungiksi (Joh 7:42; Lu 2:4; 2Ai 11:5, 6).
Ensimmäinen kaupungin rakentaja oli Kain, joka nimesi tuon kaupungin poikansa Hanokin mukaan (1Mo 4:17).
Jos ennen vedenpaisumusta oli muita kaupunkeja,
niiden nimet katosivat niiden mukana vedenpaisumuksessa 2370 eaa.
joka on kooltaan tai asukasluvultaan suurempi
tai muuten merkittävämpi kuin kylä.
Heprean sana ʽir, joka on käännetty vastineella ”kaupunki”,
esiintyy Raamatussa lähes 1100 kertaa.
Joskus sen synonyymina tai rinnakkaisilmauksena käytetään hepreassa
sanaa qir‧jah′, esimerkiksi:
”Tämän jälkeen sinua kutsutaan ’Vanhurskauden kaupungiksi [ʽir]’, ’Uskolliseksi kaupungiksi [qir‧jah′]’.”
”Mistä johtuu, että ylistyksen kaupunkia [ʽir] ei ole hylätty,
riemun kaupunkia [qir‧jat′]?” (Jes 1:26; Jer 49:25.)
Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa puhutaan
myös ”asutusalueista” (hepr. ḥatse‧rim′),
”tytärkaupungeista” (hepr. ba‧not′)
ja ”kylistä” (hepr. kefa‧rim′),
jotka olivat erilaisia kuin ”kaupungit” siinä mielessä,
että niiden ympärillä ei ollut muureja vaan ne liittyivät kiinteästi niitä ympäröivään maaseutuun (1Sa 6:18).
Jos nämä yhdyskunnat sijaitsivat linnoitetun kaupungin liepeillä,
niitä sanottiin muurien ympäröimän kaupungin ”tytärkaupungeiksi”, kirjaimellisesti ’tyttäriksi’
-4Mo 21:25.
Mooseksen laki teki myös juridisen eron muurein ympäröityjen kaupunkien ja vailla muureja olevien asuinalueiden ja kylien välillä.
Jos joku muurittomalla alueella asuva myi talonsa,
hänellä oli aina siihen takaisinosto-oikeus,
mutta jos hän ei pystynyt ostamaan sitä takaisin,
se palautettiin hänelle riemuvuonna. ;D
Jos sen sijaan myytiin talo muurein ympäröidystä kaupungista,
myyjän täytyi ostaa se takaisin seuraavan vuoden aikana,
tai muuten se jäi peruuttamattomasti ostajan omaisuudeksi,
paitsi jos se oli leeviläiskaupungissa. (3Mo 25:29–34.)
Sama ero tehdään myös Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa,
missä po′lis tavallisesti tarkoittaa muurein ympäröityä ”kaupunkia”
ja kō′mē yleensä viittaa muureja vailla olevaan ”kylään”.
Markuksen 1:38:ssa käytetty kreikkalainen sana kō‧mo′po‧lis voidaan kääntää vastineella ”pikkukaupunki” (vrt. Int).
Johannes sanoi Betlehemiä ”kyläksi, jossa Daavid oli”,
ja Luukas (joka tiesi, että Rehabeam oli linnoittanut kylän)
sanoi sitä kaupungiksi (Joh 7:42; Lu 2:4; 2Ai 11:5, 6).
Ensimmäinen kaupungin rakentaja oli Kain, joka nimesi tuon kaupungin poikansa Hanokin mukaan (1Mo 4:17).
Jos ennen vedenpaisumusta oli muita kaupunkeja,
niiden nimet katosivat niiden mukana vedenpaisumuksessa 2370 eaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vedenpaisumuksen jälkeen
Sinearin maassa sijaitsevat Babelin, Erekin, Akkadin ja Kalnen kaupungit muodostivat aluksi Nimrodin valtakunnan ytimen.
Sittemmin hän laajensi valtakuntaansa rakentamalla Mesopotamian laakson pohjoisosaan Niniven, Rehobot-Irin, Kalahin ja Resenin,
joita sanottiin yhteisesti ”siksi suureksi kaupungiksi” (1Mo 10:10–12).
Patriarkat Abraham, Iisak ja Jaakob
eivät sen sijaan rakentaneet kaupunkeja vaan asuivat muukalaisasukkaina teltoissa silloinkin,
kun he kävivät Kanaanin ja Egyptin kaupungeissa ja kylissä (Hpr 11:9).
Paljon myöhemmin Kanaanissa käyneet vakoojat ilmoittivat kuitenkin,
että maassa oli monia vahvasti linnoitettuja kaupunkeja (4Mo 13:28; 5Mo 9:1).
Kukahan nämä kaupungit rakensi? Aabraham oli Nooan poikien aikalainen ja Nooan tulvan jälkeen oli ihmisiä 8kpl. Ihmisiä kun oli turkasen vähän suuriin rakennushommiin. Varmaan pyramidit myös vaativat jonkun verra rakentajia.
Ja että Kain myös rakensi kaupungin. Juu eikös heidät ollu karkoitettu paratiisista sillä seuraamuksella että töitä piti ruuan eteen tehdä rystyset verillä. Siis ruuan saamiseksi Kainin siskolle joka oli hänen vaimonsa....