Mulla on puolisen vuotta ellei kauemminkin ollut erittäin raskasta aikaa henkisesti. Uusi koulu alkoi ja samalla minulla oli opintoja senkin ohella ja uusi parisuhde johon en olult henkisesti edes valmis. Olen tällä hetkellä erittäin tasapainoton kaiken suhteen. Mieliajat heittelee raivosta totaaliseen lamaantuneisuuteen. Saan itseni kyllä liikkeelle pääosin ajasta, jos noita totaalisia romanduspäiviä ei lasketa, mutta en muista koska viimeksi olisi ollut sellasia oikeasti hyviä päiviä. Olo on kokoajan mielialasta riippumatta hyvin jännittynyt, varautunut ja levoton. Stressaantunut? Eli syyt näihin on se että minulla on ollu liikaa kaikkea elämässä nyt, mutta pelkään ettei tämä olo lopu vaikka saan suoritettua tällä hetkellä eniten stressaavat tekijät. Aiempaakin kokemusta on masennuksesta ja ahdistuksesta, jolloin mulla oli lääke, mutta se teki musta vain ylivilkkaan ja nyt pelkään aloittaa sellaista uudestaan.
Mulle määrättiin mielialalääke Sepram 20mg, mutta pelkään että siitä laukee joku kamala vaihe mun elämässä sitten, enkä pysty senkään vertaa keskittyä yhtään mihinkään kun nytkin on jo näin katastrofaalinen olotila. Pelkään että lähtee seksihalut kokonaan, muutun aivan kylmäksi ja tunteettomaksi, tulee tavallaan sellanen "mania" vaihe? Aiemmin samaisen lääkkeen kanssa osasin töpeksiä elämääni ja paljon.. Tätä siis jatkunut jo puoli vuotta ellei kauemminkin, olotila ei ole miksikään muuttunut missään vaiheessa. Elämä on täyttä tuskaa jokaikinen hetki, enemmän tai vähemmän, vihaisena/aggressiivisena tai täysin lamaantuneena sängyn pohjalla.
Mulle määrättiin mielialalääke Sepram 20mg, mutta pelkään että siitä laukee joku kamala vaihe mun elämässä sitten, enkä pysty senkään vertaa keskittyä yhtään mihinkään kun nytkin on jo näin katastrofaalinen olotila. Pelkään että lähtee seksihalut kokonaan, muutun aivan kylmäksi ja tunteettomaksi, tulee tavallaan sellanen "mania" vaihe? Aiemmin samaisen lääkkeen kanssa osasin töpeksiä elämääni ja paljon.. Tätä siis jatkunut jo puoli vuotta ellei kauemminkin, olotila ei ole miksikään muuttunut missään vaiheessa. Elämä on täyttä tuskaa jokaikinen hetki, enemmän tai vähemmän, vihaisena/aggressiivisena tai täysin lamaantuneena sängyn pohjalla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi otit tuon lääkkeen käyttöösi jos se aiemmin ei ole sopinut???
Onhan noita muitakin, eri lääkeaineryhmän lääkkeitä!
No koska se tavallaan sopi mutta tavallaan ei, mulle suunniteltiin jotai mielialaa tasaavaa (ketiapiini?) sepramin rinnalle silloin, mutta mua alko pelottaa ja noh jätin sitten terapiat ja kaikki kesken ja halusin uskoa että pärjään siitä eteenpäin hyvin.. Ehkä seprami loi vähän sellasta uhkarohkeuttakin mulle ja liiallista itsevarmuutta? Mun omalle terveysaseman lääkärille on tosi vaikea puhua ja tiedä sitten miten pääsisin jollekin toiselle jolle olisi parempi puhua tästä asiasta.. Täytyy varmaan hakeutua jollekin toiselle lääkärille vielä.. Ja en jaksais sitä että kokoajan joutuu vaihtaa lääkettä :( Lisää vaan tähän astista stressiä kun joutuu sitä jatkuvasti selvitellä :( masentaa tommonen kierre.. vaikka onhan se ihan perus ilmeisesti kun siihen kierteeseen sitten rupeaa..
Hakeudu alan ammattilaiselle, psykiatrille, terv.keskuksissa törmäät vain yleislääkäreihin.