Miksi on näin?

Miksi kennot ovat nelikulmaisia kun objektiivi tekee aina pyöreän kuvan, eli miksi ei tehdä pyöreitä kennoja joiden halkaisija on esim 5 cm.

Tai miksi ei tehdä objektiiveja jotka tuottavat kennon muotoisen suorakulmaisen kuvan?

Jos jossia ei olis niin tekisin pyöreän kennon joka on objektiivin piirtoympyrän kokoinen ja koveran pallopinnan muotoinen. Pinnan säde ehkän n. himmentimen etäisyys kennosta
22262
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

No olishan se epäkäytännöllistä pyöreiden kuvien kanssa. Mieti kuvatiedostoja, monitoreja, tulosteita, kaikkia kuvia mitä ympärillä näkyy. Ympyränmuotoinen kenno olisi tuhlausta, koska siitä kuitenkin rajataan vähintään sille alueelle kuin mitä piirtoympyrästä nytkin käytetään.

Äänestä

”epäkäytännöllistä pyöreiden kuvien kanssa”

Eihän kovia ole pakko rajata pyöreiksi vaikka RAW olisikin
Ja kuvatessa ei olisi pakko valita pysty ja vaakakuvan välillä, vaan jpegejä kuvatessa tai/ja kuvaa säätäessä voisi vapaasti esim pyöreän, 1:1, 5:4, 4:3, 3:2, 2:3, 16:9 ja 19:6 :n välillä

”mitä piirtoympyrästä nytkin käytetään.”

No siitä nyt käytetään aivan mitä milloinkin sivusuhteesta riippuen. Parhaiten kuvaympyrää hyödyntää 1:1 sivusuhde mm. joissakin pokkareissa, toiset taas hukkaavat n. 70% ympyrän pinta-alasta.

50mm ympyrän (1962,5 mm2) sisälle mahtuu esim. 35x35 mm (1225 m2) kuva kennolla. Se ”hukkaa” vain n. 40% kuvaympyrän pinta-alasta

”Ympyränmuotoinen kenno olisi tuhlausta”

Eikös ympyränmuotoinen kuvaympyrä ole tuhlausta

Äänestä

Pyöreä kenno olisi sikäli hyvä, että siitä voisi cropata haluttuja kuvasuhteita, sekä pysty, että vaaka kameraa kääntelemättä.
Pyöreä kenno olisi käytännöllisin kaikista, mutta se olisi suuri ja sisältäisi turhia pikseleitä. Ehkä 8.kulmainen olisi optimaalinen.

Äänestä
  • Joo ja horisontti ei olisi koskaan vinossa.
    Ei tarvitsisi huolehtia, että kamera on ”suorassa”, e tarvitaa ”vatupassia” eikä keinohorisonttia.
    Kaikki kennot sisältävät turhia pikseleitä jos kamerassa voi valita kuvan sivusuhteen (esim. 4:3 tai 16:9)
    Eihän se välttämättä kovin suuri, lävistäjä olisi ihan sama kuin nykyisissä kennoissa.
    Kovera kenno tuottaisi kuvan jossa ei ole vääristymiä ja kuva olisi kulmista yhtä terävä kuin keskeltä.

    Äänestä

  • jab kirjoitti:

    Joo ja horisontti ei olisi koskaan vinossa.
    Ei tarvitsisi huolehtia, että kamera on ”suorassa”, e tarvitaa ”vatupassia” eikä keinohorisonttia.
    Kaikki kennot sisältävät turhia pikseleitä jos kamerassa voi valita kuvan sivusuhteen (esim. 4:3 tai 16:9)
    Eihän se välttämättä kovin suuri, lävistäjä olisi ihan sama kuin nykyisissä kennoissa.
    Kovera kenno tuottaisi kuvan jossa ei ole vääristymiä ja kuva olisi kulmista yhtä terävä kuin keskeltä.

    jk.
    Ennenvanhaan oli muodissa pyöreät ja soikion muotoiseksi rajatut tai vinjetoidut muotokuvat.
    Perinteinen (alkuperäinen) telkkarin kuvakin oli pyöreä.

    Äänestä

Kuvakoot ja suhteet lienevät perinteiden tuotosta ja nyt kaikki toistolaitteet on noille suhteille viritetty ja valmistettu. Tosin uskottelen ainakin itselleni vaikeaksi valmistaa objektiivin jonka kuva olisi muuta kuin pyöreä. Saat tosin yrittää.

Äänestä
  • ”perinteiden tuotosta”

    Mun ”perinteisissä” on ollut kuvasuhteita (filmikokoja) 6x9 cm; 24x36mm; 6x4,5cm; 6x6cm; 6x7cm; 4x5"; 4x6"
    Nykyisessä digipokkarissani on 1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9 kuvasuhteet

    Mitkä ”kaikki” toistolaitteet on viritetty ja valmistettu noille suhteille?

    Äänestä

  • 020 kirjoitti:

    ”perinteiden tuotosta”

    Mun ”perinteisissä” on ollut kuvasuhteita (filmikokoja) 6x9 cm; 24x36mm; 6x4,5cm; 6x6cm; 6x7cm; 4x5"; 4x6"
    Nykyisessä digipokkarissani on 1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9 kuvasuhteet

    Mitkä ”kaikki” toistolaitteet on viritetty ja valmistettu noille suhteille?

    Filmikameroiden aikaankin aika harva kuskasi muita kuin kinokokoa maailmalla liikkuessaan harrastajana, tosin aina löytyy poikkeuksia. Nykyisin näytöt ovat 16:9 (uusi TV) ja 3:2 (kinokoko) aiempien 4:3 (vanha TV) sijasta. Tuskin tulet näkemään 1:1 näyttöjä yleisesti käytössä vaikka digipokkaristasi moinen kuvasuhde löytyisikin.

    Äänestä

  • Nikon D90 kirjoitti:

    Filmikameroiden aikaankin aika harva kuskasi muita kuin kinokokoa maailmalla liikkuessaan harrastajana, tosin aina löytyy poikkeuksia. Nykyisin näytöt ovat 16:9 (uusi TV) ja 3:2 (kinokoko) aiempien 4:3 (vanha TV) sijasta. Tuskin tulet näkemään 1:1 näyttöjä yleisesti käytössä vaikka digipokkaristasi moinen kuvasuhde löytyisikin.

    —sinähän sen tiedät. Ennen kinokoon yleistymistä kukaan ei kuskannut maailmalla kameraa.

    Tuskin tulet näkemään järkkärissäsi 16:1 näyttöä vaikka sellainen kuvasuhde löytyykin.

    Äänestä

”Tosin uskottelen ainakin itselleni vaikeaksi valmistaa objektiivin jonka kuva olisi muuta kuin pyöreä. Saat tosin yrittää.”

Oletko huomannut, että esim. silmälasien linssit ei ole aina pyöreitä, nelikulmaisilla näkee aivan yhtä hyvin kuin pyöreillä. Joissakin pokkarien kuvissa näyttää siltä kuin etummaisen linssin ylä ja alareuna olisi leikattu suoraksi.

Eikä siinä valmistuksessa mitään vaikeaa, leikataan vain linssit nelikulmaisiksi.
Näin objektiivista sadaan myös ”turhaa” painoa pois ja kallista lasia säästyy.
Tarkennus (ja zoomaus) pitää rakentaa niin, että linssit ei pyöri (jos objektiivissa tarvitaan myös pyöriviä linssejä niin ne pitää jättää leikkaamatta)

Äänestä

Olettaisin, että kyse on valmistustekniikasta ja rahasta. Valmistusvaiheessahan noita kuvasensoreita tehdään kymmeniä tai satoja samalle piikiekolle. Pii on kallista joten kiekon pinta-ala kannattaa pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tarkasti. Nelikulmaisilla kennoilla pinta-ala saadaan hyödynnettyä paremmin, materiaalia menee hukkaan vähemmän ja näin yksittäisestä kennosta tulee halvempi.

Halkaisijaltaan 5 cm:n pyöreä kenno käyttäisi piikiekolta pinta-alaa saman verran kuin 2 - 3 FF-koon kennoa tai n. 80 peruspokkarin kennoa. Mitä tämä vaikuttaisi hintaan?

Toinen syy voi olla siinä, että todennäköisesti nelikulmaiset kennot on helpompi ja nopeampi leikata irti kiekosta kuin pyöreät. Tämäkin taas laskee yksittäisen kennon hintaa.

Valmistusvaiheessa kaikki ei aina onnistu täydellisesti, ja osa kiekolle muodostettavista pikseleistä on viallisia. Mitä enemmän yksittäisellä sensorilla on pikseleitä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joukossa on myös viallisia pikseleitä. Kennoja, joilla on (liikaa) viallisia pikseleitä ei tietenkään voi käyttää ja siksi kennon pikselimäärän kasvattaminen kasvattaa hukkaprosenttia, eli yksittäisen kennon hinta nousee. Kennon reunoille ei siis kannata varata pikseleitä satunnaista käyttöä varten.

Jos ajatellaan peilietsinkameroita, niin kennokoon kasvaessa myös pelin, prisman ja etsimen kokoa on kasvatettava, eli kameran koko kasvaa. Koska peilin koon kasvaessa myös sen paino kasvaa, pitää peilin liikuttamiseen tarvittavaa mekaniikkaa vahvistaa.

Entä sitten kulmikkaat linssit objektiivissa? Taitaa lähes jokaisessa objektiivissa joku linssi pyöriä. Lisäksi järjestelmäkameroiden objektivien ympärillä on zoomirenkaita, tarkennusrenkaita, aukonvalintarenkaita. Miksi tehdä sylinterin malliseen objektiivin nelikulmaiset linssit?

Äänestä
  • ”Jos ajatellaan peilietsinkameroita, niin kennokoon kasvaessa myös pelin, prisman ja etsimen kokoa on kasvatettava”
    —eihän peilietsinkameroissa mitää prismoja ole, näinkö vahän ymmärrät kameroiden rakenteesta. Ne on nuo peilietsimet ja prismaetsimet kaksi ihan eri tyyppiä.
    Peilietsin on se huonompi, niitä esiintyy halvimmissa järkkäreissä.
    Prismaetsin on se parempi ja kalliimpi vaihtoehto, prismaetsimessä ei ole peiliä (kamerassa kyllä)

    ”Toinen syy voi olla siinä, että todennäköisesti nelikulmaiset kennot on helpompi ja nopeampi leikata irti kiekosta kuin pyöreät.”
    —miksi ihmeessä pitää leikata ja miksi pyöreäksi, eikö pyöreä kenno voi olla neliskulmaisella levyllä?
    —uusimmassa valmistustekniikassa kennot valmistetaan tulostamalla. Pyöreän kennon voi tietenkin tulostaa nelikulmaiselle levylle ihankuin pyöreön kuvan voi tulostaa nelikulmaiselle paperille eikä paperia ole pakko leikata pyöreäksi.

    Pyöreän koveran kennon voisi tulostaa vaikka objektiivin takimmaiselle lasille.

    ”Kennon reunoille ei siis kannata varata pikseleitä satunnaista käyttöä varten.”
    —”satunnaista käyttöä varten on kennon reunoilla pikseleitä kaikissa kameroissa joissa kuvan sivusuhteen voi valita

    ”Mitä enemmän yksittäisellä sensorilla on pikseleitä”
    —jos minulta kysytään niin pikseleitä ei ole enemmän vaan siinä pyöreässä olisi vähemmän kuin ff-kennoisissa, mutta suurempia. Minulle 12 Mpix riittäisi mainiosti.

    Miksi tehdä sylinterin malliseen objektiivin nelikulmaiset linssit?
    —no siksi, että älyttömän kallista erikoislasia säästyy. Parhaat lasilaadut on niin kalliita, että niitä käytetään objektiivissa vain max kahteen linssiin.
    Mutta kun pyöreöt kennot tulee niin sitten tarvitaan pyöreän objektiivin pyöreä kuvaympyrä.

    ”Koska peilin koon kasvaessa myös sen paino kasvaa, pitää peilin liikuttamiseen tarvittavaa mekaniikkaa vahvistaa.”
    —tuolla logiikalla kannattaisi valmistaa mahdollisimman pieniä kennoja niin tarvitaan vain hyvin pieniä, halpoja peilejä joissa on heikko mekaniikka

    Äänestä

  • tyhmä kyselee kirjoitti:

    ”Jos ajatellaan peilietsinkameroita, niin kennokoon kasvaessa myös pelin, prisman ja etsimen kokoa on kasvatettava”
    —eihän peilietsinkameroissa mitää prismoja ole, näinkö vahän ymmärrät kameroiden rakenteesta. Ne on nuo peilietsimet ja prismaetsimet kaksi ihan eri tyyppiä.
    Peilietsin on se huonompi, niitä esiintyy halvimmissa järkkäreissä.
    Prismaetsin on se parempi ja kalliimpi vaihtoehto, prismaetsimessä ei ole peiliä (kamerassa kyllä)

    ”Toinen syy voi olla siinä, että todennäköisesti nelikulmaiset kennot on helpompi ja nopeampi leikata irti kiekosta kuin pyöreät.”
    —miksi ihmeessä pitää leikata ja miksi pyöreäksi, eikö pyöreä kenno voi olla neliskulmaisella levyllä?
    —uusimmassa valmistustekniikassa kennot valmistetaan tulostamalla. Pyöreän kennon voi tietenkin tulostaa nelikulmaiselle levylle ihankuin pyöreön kuvan voi tulostaa nelikulmaiselle paperille eikä paperia ole pakko leikata pyöreäksi.

    Pyöreän koveran kennon voisi tulostaa vaikka objektiivin takimmaiselle lasille.

    ”Kennon reunoille ei siis kannata varata pikseleitä satunnaista käyttöä varten.”
    —”satunnaista käyttöä varten on kennon reunoilla pikseleitä kaikissa kameroissa joissa kuvan sivusuhteen voi valita

    ”Mitä enemmän yksittäisellä sensorilla on pikseleitä”
    —jos minulta kysytään niin pikseleitä ei ole enemmän vaan siinä pyöreässä olisi vähemmän kuin ff-kennoisissa, mutta suurempia. Minulle 12 Mpix riittäisi mainiosti.

    Miksi tehdä sylinterin malliseen objektiivin nelikulmaiset linssit?
    —no siksi, että älyttömän kallista erikoislasia säästyy. Parhaat lasilaadut on niin kalliita, että niitä käytetään objektiivissa vain max kahteen linssiin.
    Mutta kun pyöreöt kennot tulee niin sitten tarvitaan pyöreän objektiivin pyöreä kuvaympyrä.

    ”Koska peilin koon kasvaessa myös sen paino kasvaa, pitää peilin liikuttamiseen tarvittavaa mekaniikkaa vahvistaa.”
    —tuolla logiikalla kannattaisi valmistaa mahdollisimman pieniä kennoja niin tarvitaan vain hyvin pieniä, halpoja peilejä joissa on heikko mekaniikka

    Rupesit sitten pilkkua nussimaan...

    Se sana jota etsin oli tietenkin PeiliHEIJASTUSkamera. Sinänsä sillä ei liene suurtakaan vaikutusta kameran kokoon onko etsimessä pentaprisma vai pentapeili.

    Miksi muuten et yksinkertaisesti osta FF-koon kameraa ja siihen DX-koon objektiiveja? Silloinhan kenno olisi hyvinkin piirtoympyrän kokoinen.

    Äänestä

  • Just, just... kirjoitti:

    Rupesit sitten pilkkua nussimaan...

    Se sana jota etsin oli tietenkin PeiliHEIJASTUSkamera. Sinänsä sillä ei liene suurtakaan vaikutusta kameran kokoon onko etsimessä pentaprisma vai pentapeili.

    Miksi muuten et yksinkertaisesti osta FF-koon kameraa ja siihen DX-koon objektiiveja? Silloinhan kenno olisi hyvinkin piirtoympyrän kokoinen.

    ”Se sana jota etsin oli tietenkin PeiliHEIJASTUSkamera. ”

    No sitten tilanne onkin täysin toinen. Nyt joukoon kuulukin myös kaikki vanhat filmiajan ns. kuiluetsinkamerat yms.
    Esim Practica, SKANDIA 12x16,5, Plaubel 5x7, Hasselblad, ja erilliset peilietsimet (HV90x yms)

    ”FF-koon kameraa ja siihen DX-koon objektiiveja? Silloinhan kenno olisi hyvinkin piirtoympyrän kokoinen.”

    Noinko vähän ymmärrät mistään mitään?
    Ihanko aikuisten oikeasti uskot DX-koon kuvaympyrän olevan n. 24mm?

    Äänestä

  • tyhmä kyselee kirjoitti:

    ”Se sana jota etsin oli tietenkin PeiliHEIJASTUSkamera. ”

    No sitten tilanne onkin täysin toinen. Nyt joukoon kuulukin myös kaikki vanhat filmiajan ns. kuiluetsinkamerat yms.
    Esim Practica, SKANDIA 12x16,5, Plaubel 5x7, Hasselblad, ja erilliset peilietsimet (HV90x yms)

    ”FF-koon kameraa ja siihen DX-koon objektiiveja? Silloinhan kenno olisi hyvinkin piirtoympyrän kokoinen.”

    Noinko vähän ymmärrät mistään mitään?
    Ihanko aikuisten oikeasti uskot DX-koon kuvaympyrän olevan n. 24mm?

    voisitko jo lopettaa tuon termin "aikuisten oikeasti" viljelyn, se on yleisestikin aika huono fraasi ja kuulostaa aina siltä, että keskenkasvuinen puhuu. Oletan, että olet aikuinen, joten pelkkä "oikeasti" riittää.

    Äänestä

  • kyllääntynyt kirjoitti:

    voisitko jo lopettaa tuon termin "aikuisten oikeasti" viljelyn, se on yleisestikin aika huono fraasi ja kuulostaa aina siltä, että keskenkasvuinen puhuu. Oletan, että olet aikuinen, joten pelkkä "oikeasti" riittää.

    No se tuli siitä kun kuvittelin, että vain laskutaidoton teinipoju voi uskoa croppikennoisen kuvaympyrän olevan ”hyvinkin” 24 mm.

    Älyttömiin väitteisiinkin kyllääntymistä on ”oikeasti”

    Äänestä

käyttää samaa lävistäjämittaa eri kuvasuhteilla, jolloin se ei millään kuvasuhteella käytä kennon kaikkia pikseleitä. Ehkä sen kenno ei ole pyöreä, mutta ainakin se mahdollistaa kuvasuhteet 1:1...16:9 siten että kuvan lävistäjämitta on sama.
http://www.dpreview.com/reviews/q42010highendcompactgroup/
Eli ei tuo mikään vallankumouksellinen idea ole.

Äänestä
  • Kun katsot tuota Panan esittelyä niin huomaat ettei 1:1 kuva kuulu noiden suhteiden joukkoon joissa tuo kulmittainen kuvakulma olisi sama, se koskee vain 4:3, 3:2 ja 16:9 kuvaformaatteja.

    Äänestä

  • Nikon D90 kirjoitti:

    Kun katsot tuota Panan esittelyä niin huomaat ettei 1:1 kuva kuulu noiden suhteiden joukkoon joissa tuo kulmittainen kuvakulma olisi sama, se koskee vain 4:3, 3:2 ja 16:9 kuvaformaatteja.

    Siinä 1:1 kuvassa vasta meneekin erityisen paljon pikseleitä ”hukkaan”

    Kennon koko 11,3 Mpix
    Suurin [1:1] 2736x2736 (7,5 Mpix)
    Pienin [1:1] 480 x 480 (0,2 Mpix)

    Tuossa pienimmässä 1:1 kuvassa 11,3 Mpix kennosta menee siis 11,1 Mpix ”hukkaan”.
    Suurimmassakin 1:1 kuvassa ”hukka”pikselien määrä on melko suuri (3,8 Mpix). Tuo hukkakin näytttäisi joillekin riittävän koko kennon resoluutioksi

    Äänestä

Miksi ikkunat ovat neliskanttisia vaikka niistä ulos työnnettävät päät ovat pyöreitä?

Äänestä
  • Etkö ole nähnyt pyöreitä ikkunoita.
    Meillä on täällä laivassa pyöreät ikkunat ja se johtuu siitä kun merimiehet aina katsovat ikkunasta ulos silmät pyöreinä.

    Jos sulla on neliskulmaiset ikkunat niin sitten sun on viisainta hankkia nelikulmaiset silmälasit joissa on standardisoitu croppivalovoima.

    Muista ottaa ensiapulaukku esille aina ennenkuin työnnät pyöreän pääsi ulos ikkunasta!

    Äänestä

”Taitaa lähes jokaisessa objektiivissa joku linssi pyöriä.”

Kerroppa missä kompakteissa ja pokkareissa on pyöriviä linssejä?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyhmä kyselee kirjoitti:

Miksi kennot ovat nelikulmaisia kun objektiivi tekee aina pyöreän kuvan, eli miksi ei tehdä pyöreitä kennoja joiden halkaisija on esim 5 cm.

Tai miksi ei tehdä objektiiveja jotka tuottavat kennon muotoisen suorakulmaisen kuvan?

Jos jossia ei olis niin tekisin pyöreän kennon joka on objektiivin piirtoympyrän kokoinen ja koveran pallopinnan muotoinen. Pinnan säde ehkän n. himmentimen etäisyys kennosta

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu