Kysymyksiä kääntäjän ja tulkin ammatista

Älä sekota kääntäjää ja suomentajaa keskenään. Suomentaja on kirjallisuuden kääntäjä, joilla on melko huono palkka. Tarkoituksena on luoda uusi kirja, jolla on samanlaiset kirjalliset ansiot kuin alkuteksitllä.
Kääntäjä-tulkki on hyvin palkattu ammattilainen, JOS saa töitä. Tulkin työ on myös hyvin vaativaa, siksi se palkkakin on vertailukelpoinen.
Suomentajat ansaitsevat melkein yhtä hyvin kuin siivoojat.
Tsemmpiä opintohin, olen itse suomentaja, joten en niistä niin tiedä. Opiskelin kirjallisuutta, jota ainakin voin suositella.

Mitä kaikkia opintoja olet itse käynyt (siis pää- ja sivuaineet) ja mistä kielestä/kielestä käännät ts. suomennat?
Onko suomentaja joku oikea ammattinimeke, oon itse luullut että kääntäjä on tuo virallinen nimi.

Kiitos paljon! Myös av-kääntäminen voisi olla mielenkiintoista. Käynpä katsomassa nuo nettisivut.

Heitän tähän yhden ehdotuksen sinulle. Nimittäin jos haluat päästä hyville palkoille, keskity sitten tuohon tulkkauskoulutukseen. Ja kun valmistut tulkiksi, niin vinkkinä vaan sanon, että konferenssitulkkien palkat ovat kuulemma melko hyvät.

Kyllä vain, tulkilla on hyvä palkka ja työ on mielenkiintoista.
Mutta vaativaa. Ja vaatii tekijältään nopeaa päätä ja hyvät hoksottimet sekä rautaiset hermot.
Mutta sinusta varmaan on siihen.

Av-kääntäjältä kysyisin, onko kyseistä työtä mahdollista tehdä opiskelujen ohessa? Itse olen myös engl. filologian opiskelija, ja tuollainen työ koulun ohella tuntuisi kovin kiinnostavalta :)

Aikoinaan haaveinani oli myös kääntäjä/tulkki, mutta jopa yliopiston luennoilla ko. ammattia dissataan aika paljon. Konferenssitulkin ammatti on oikeastaan ainoa, josta olen saanut positiivisen mielikuvan (jos siihen työhön pääsee, vaatii paljon), muutoin jopa luennoitsijat ja entiset kääntäjät ovat ammattiaan vastaan. Suurimmaksi osaksi palkkauksen ja työllisyyden takia tietenkin.

Ketjun aloittajalle: hae ihmeessä alalle, jos siltä tuntuu! Kielitaitoisena voit vaihtaa pääainetta sitten ihan "perus"kielenopiskelijaksi. Vaikka kiinnostus kieliin vähenee vuosittain reippaasti, uskon, että meillä kielitaitoisilla töitä riittää - itse tosin opiskelen aineopettajaksi ja sen takia luen kolmea kieltä yliopistolla.

Opiskelen tällä hetkellä kääntämistä yliopistolla ja olin kyllä suorastaan pöyristynyt jopa luennoitsijoiden asenteista alaa kohtaan! Orientaatioviikolla lähes jokaisessa infotilaisuudessa meitä pidettiin lähes mielenvikaisina ja aina vain toitotettiin sitä samaa: kai te tiedätte, ettei tästä mitään palkkaa saa? Yhdellä luennolla kävi vierailemassa kaksi AV-kääntäjää, joiden asenteet paistoivat myös aikalailla läpi. He olivat laskeneet joitain esimerkkipalkkoja. Esim. kirjallisuuden kääntäjälle 500e/kk tai että yrittäjänä pitäisi saada laskutettua 5000e/kk, mikäli haluaa edes vähän voitakin sen leivän päälle (koska tulee niin paljon kuluja, veroja jne.). Ei ihan hyvältä kuulosta...

Toki tiesin sen, ettei kääntämisellä ole itseään niin helppoa elättää, mutta ei sitä mielestäni tarvitse joka päivä vatvoa!

Pakko vielä lisätä, että useat opiskelijat kyllä tiedostavat tuon ongelman työnteosta opiskeluaikoina. Kuitenkin esim. itse saan sähköpostilistan kautta viikoittain useita työtarjouksia, joissa palkka todella alas poljettu (kouluun sijaisia, käännösprojekteja jne.). Joskus isompi joukko kääntäjiä laittoi noottia tuonne meidän laitokselle, ettei tuollaisia luokattomia tarjouksia pitäisi edes laittaa opiskelijoiden postiin, mutta toimistolta vaan vastattiin, että kyllä niitä halukkaita on aina löytynyt (samat sähköpostit menevät myös muille kuin kääntäjäopiskelijoille). Esim. jotain tekniikan satasivuisia diplomitöitä on pitänyt saada viikossa käännettyä ja palkkaa on luvattu 50-100e. Tuollaisessa työssä kun jo pelkkään termiselvitykseen menee monta tuntia, niin ei tuntipalkaksi montaa euroa jää....

Kyllä sitä pitää vatvoa. Ala on niin epäreilu, että jokaisen alalle haluavan on hyvä tajuta realiteetit.

Mietihän tätä. Itse paiskin viime kuussa 30 käännöstä (ohjelmapituus vaihteli 1 minuutista - 90 minuuttin, eli hieman oli silppua mutta myös pidempiä ohjelmia). Viime kuun laskutus oli noin 2 300 euroa. (Tilanne olisi toki aika erilainen YLEn tai MTV:n ohjelmia kääntävälle, koska siellä freet saavat korvauksen ns. Yhtyneet sopimuksen mukaan.) Tuntikorvausta ei tuosta viitsi edes laskea.

Tuosta menee sitten eläke ja verot. Eläkemaksun kanssa voi vähän säätää, mutta vuosi- ei kuukausitasolla. Kuukausitasolla laskettuna se omalla kohdallani nyt noin 220 euroa kuussa. Ja tuo on kohtalaisen vähän - jos kunnon edut haluaa saada, niin eläkemaksut pyörivät 500 euron luokassa. YELin (joka on yrittäjällä pakko olla) mukaan nimittäin ei määräydy vain eläke, vaan myös esim. yrittäjän sairaspäiväraha ja mahdollinen työttömyyskorvaus - mikäli sellaista edes työttömyyden kohdalla saa, kun ollut yrittäjä.

Itse olen toiminut av-kääntäjänä viitisen vuotta, ja jo nyt alkaa olla mielessä alan vaihto. Kyllähän sitä ehkä muutaman vuoden jaksaa paskoilla korvauksilla paiskia töitä aamusta iltaan ja olla jatkuvasti s-postin äärellä kyttäämässä työtarjouksia, mutta ei kovin pitkään.

Itse olen kyllä tietoinen alan huonosta työtilanteesta, mutta silti tuo tieto ei ole vaikuttanut haluuni lähteä opiskelemaan alaa. Tosin varmasti tällä hetkellä asiaa ei oikeasti ajattele niin paljon, tilanne voi sitten olla eri kun on valmistunut ja tili näyttää nollaa.

Mietin vielä yliopisto-opiskelusta yleensä, että paljonko sivuaineita saa ottaa ja miten laajalti? Haluaisin lukea kyllä muutakin kuin pohjoismaisia kieliä, esim. saksaa ja espanjaa olen opiskellut ja molempia haluiaisin jatkaa.
Toinen ala mihin olen harkinnut hakemista on viestintä/journalistiikka ja mietinkin, voiko sitä opiskella sivuaineena, tai ylipäänsä, vaikka kielet olisivat pääaineena?

En tiedä jaksanko/haluanko lukea kirjoitusten jälkeen sekä viestinnän että kielten pääsykokeisiin ja tällä hetkellä kielet kyllä kiinnostavat enemmän.
Kuitenkin olen kiinnostunut esimerkiksi psykologiasta ja viestinnästä, mutta varmaan kursseja saa ainakin lukee, vaikkei sivuaineena olisikaan?

Ja vielä jaksan jatkaa näillä kysymyksillä pommittamista, mutta olis tosi mielenkiintosta kuulla esim. (pohjoismaisten) kielten pääsykokeista ja opiskelusta yleensäkin.
Suunnittelin, että lukisin yliopistojen vaatimat materiaalit, kielioppikirjoja, ja muutenkin ruotsinkielistä kirjallisuutta ja harjoittelisin esim. lastenkirjojen kääntämistä. Esim. Tampereelle pitää lukea yksi teos ja sivuilla sanotaan "Pohjoismaisten kielten opiskelu vaatii hyvää ruotsin kielen taitoa ja kielen analysointikykyä. Hakijoilta edellytetään lukion ruotsin oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen hyvää hallintaa. Hakija voi halutessaan valmistautua kokeeseen kertaamalla." (alla muutama kielioppikirja esimerkkinä)

Miten muuten voisi valmistautua?

Omista opinnoistani on jo niin pitkä aika, etten tiedä, onko sivuaineiden määrä jotenkin rajoitettu. Silloin ei ollut, kun itse opiskelin.

Viestinää/viestintätieteitä/journalistiikkaa/tiedotusoppia/mediatutkimusta (nimi vaihtelee yliopistoittain) voi lukea sivuaineena. Itselläni oli viestintä laajana sivuaineena (eli perus- ja aineopinnot). Sattumalta käännän juuri dokkaria, jossa sivutaan viestintäteknologioita ja niiden kehittymistä.

Mikäli kääntäjäksi haluat, suosittelen kuitenkin sivuaineeksi toista kieltä. Lisäksi vähintään suomen kielen perusopinnot. Suomen opinnot tosin kääntäjänkoulutuslaitoksen puolella olla pakollisena osana tutkintoa. Itselläni on siis filologitausta, joten en kääntäjäkoulutuksen tutkintorakennetta ihan tarkkaan tunne.

Freelance-toimittajan uran kohdalla pätevät aika pitkälti muuten samat realiteeti kuin freelance-kääntäjän. Ihan sivuhuomiona, että av-kääntäjät kuuluvat samaan liitton kuin toimittajat, eli journalistiliittoon. Freetoimittajien tämänhetkiseen sopimusneuvottelujupakkaan Sanoma Finlandin kanssa voi tutustua lukemalla uusimman Journalistin:

http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2012/5-2012/

Okei. No tuota viestintää minun ei mikään "pakko" oo saada sivuaineeksi, luultavasti otan ainakin yhden toisen kielen ja tietysti suomen kieltä.

Kohta loppuu sitten yo:t ja alkaa pluggaaminen valiuntakokeisiin. Toivotaan et päästään sisään, haen kahteen paikkaan.

Nuilla av-kääntäjän palkoilla ei heppoisesti suomessa elele, mutta voisiko tätä työtä tehdä esim aasiasta käsin? siellä jo tonnillla tai parilla kuussa pärjää. se tekisi alasta jo paljon mielenkiintoisemman vaihtoehdon

Tulkin työstä muutama sana. Yliopistoissa järjestetään tulkkauskursseja, ja kannattaa mahdollisimman pian hakeutua kurssille, jotta näet, sopiiko tulkkaus sinulle. Tulkkaus on ajoittain hyvin epämiellyttävää - joitakin se ei haittaa ja joitakin se haittaa niin paljon, että he lopettavat kurssin kesken. Toki tulkkaus on paljon muutakin: mielenkiintoista, haastavaa ja antoisaa. Mukavuusalueelta pitää kuitenkin poistua.

Tulkilla pitää olla hyvät käytöstavat. Kuulostaa itsestäänselvältä ja helpolta, mutta ei ole. Myöhästyä ei saa. Vaatteet siistit ja puhtaat. Osaat sanoa kiitos ja anteeksi. Pystyt istumaan rauhallisesti omalla paikallasi - käsiin ei nojata ja kaikki pöydän rummuttelu ja kynän naksuttelu on loppu alkuunsa.

Pystyt lyhyellä varoitusajalla pitämään esim. puheen ja seisomaan isonkin ryhmän edessä. Kädet eivät ole ristissä edessä eivätkä taskuissa. Tulkkaus vaikeutuu heti, jos tulkki ei ymmärrä itse tulkattavasta asiasta mitään. Tulkki ei ole joka alan asiantuntija, mutta yleissivistyksen on oltava hyvä.

Kykyä etsiä ja arvioida tietoa on oleellinen. Aikataulu on usein kiireinen ja valintoja ja ratkaisuja on tehtävä joskus äkkiäkin. Tulkattavien asiat ovat heille itselleen tärkeitä, ja tulkin luotettavuus ja ammattietiikka on alan ehto.

Tulkkeja on erilaisia, eikä ura kaadu siihen ettei osaa simultaanitulkkausta. Usein tulkit erikoistuvat tietyn alan tulkkauksiin.

Kokeile!

Tekisin (itse tulkiksi valmistuvana) aika ison eron kääntäjän ja tulkin välillä. Tulkeilla korostuu suullinen viestintä, esiintyminen, stressinsietokyky yms. Hyvä tulkkauksen opettaja on sitten aika armoton. Palaute ei tule paperille vaan saat kuulla ihan siinä luokan edessä, että artikulaatiota tai asentoa (tai asennetta) pitää korjata.

Päätyy sitten tulkkaamaan mitä vaan, niin tilanteet ovat haastavia ja kuluttavia. Aikaa on vähän tai ei ollenkaan, ja pitää keksiä jokin keino suoriutua tulkkauksesta.

Jos et siedä kritiikkiä ja painetta, niin sitten kannattaa kokeilla ehkä jotakin muuta. Sitten on meitä jotka nolaamme itsemme päivittäin emmekä jaksa stressaantua asiasta :-)