Ote alkuperäisestä uutisesta:
Timo Soini: EU haluaa PARAStamme
Maaseudun Tulevaisuus, vieraskolumni-palsta 3.2 2012, Timo Soini (ps) kirjoittaa:
Hallituksen kuntauudistusta raivataan eteenpäin niin, että risut ja männynkävyt lentelevät. Meno on samanlaista kuin EU-politiikan hoidossa: silmät kiinni, kädet korville ja kaasu pohjaan.
Kritiikkiä tai rakentavia neuvoja ei kysytä eikä kaipailla. Keskeneräisistä asioista ei saa puhua, koska se voisi vaarantaa päätösten etenemisen, ja valmiista asioista taas on turha puhua, koska ne ovat jo loppuun käsiteltyjä.
Itse olen kuntauudistuksessa eniten huolissani sorateiden varrella asuvista ihmisistä ja syrjäseutujen palveluista. Kun verot haetaan pitkospuiden päästä, myös palvelut kuuluvat siellä asuville.
Mielestäni koko Suomi on pidettävä asuttuna, ja alueellista eriarvoisuutta tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin. Kansalaisten asiat ovat yhtä tärkeitä Hangossa, Nuorgamissa, Vaasassa ja Ilomantsissa sekä kaikkialla niiden välillä.
Kovasti meillä puhutaan tasa-arvosta, mutta vasken kuminaksi jäävät kauniit puheet alueellisen tasa-arvoisuuden kohdalla. Valtion pitää kannustaa ja tukea kuntia vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja auttaa niitä löytämään uusia toimintatapoja; ei ajaa niitä pakolla yhteen.
Kuntauudistus on ollut viime kuukausien kuuma peruna, mutta vähän tarkemmin asiaa tutkimalla huomaa, ettei se olekaan ihan viime syksyn satoa.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ajaa läpi noin 80 suurkunnan mallia, jonka hahmotteli aikoinaan keskustan ex-sisäministeri Mauri Pekkarinen.
Projekti liittyy Nuts-aluejakoon (ranskaksi nomenclature d´unités territoriales statistiques), joka puolestaan sisältyi aikoinaan Suomen EU-liittymissopimukseen.
Kolmitasoisen Nuts-jaon kaksi ensimmäistä osaa ovat jo toteutuneet: Nuts I-lartassa Suomi koostuu viidestä suurläänistä, jotka toteutuivat Jouni Backmanin (sd) toimiessa sisäministerinä Paavo Lipposen (sd) hallituksessa, josta ei totisesti EU-intoa puuttunut.
Nuts II:ssa Suomessa on 19 maakuntaa, jotka jo oli etukäteen sopeutettu EY-tukien jakelu- ja valvonta-alueiksi TE-keskuksia varten.
Nuts III piirtää Suomeen 88 pientalousaluetta - hallituskielellä Paras-lain edellyttämää suurkuntaa - joiden tehtäväksi on nyt määritelty peruspalveluiden "turvaaminen".
Minä ja muut perussuomalaiset emme voi kannattaa tällaista Euroopan unionin aluehallinnon pakkototeuttamista. Me emme tarvitse EU:ta kertomaan, millä tavalla haluamme jakaa Suomen hallinnollisiin osiin, miten me järjestämme kansalaisille palvelut ja millaisen kuntakartan me maahamme piirrämme. Tällaisiin asioihin liittyvät päätökset osataan aivan varmasti tehdä Suomessakin.
Olen vuosien varrella kiertänyt tämän maan kaupungit ja syrjäisimmätkin multaperät ja tiedän, että suomalainen päättää Suomen sisäisistä asioista mieluiten itse.
Vaikka hallitus pitää kuntauudistusta välttämättömänä ja kiireisenä, kiire ei saa jyrätä alleen demokratiaa.
Kansalaisten on saatava arvioida Nuts-aluejaon vaatimaa kuntauudistusta hyvissä ajoin ennen ensi syksyn kunnallisvaaleja.
Timo Soini: EU haluaa PARAStamme
Maaseudun Tulevaisuus, vieraskolumni-palsta 3.2 2012, Timo Soini (ps) kirjoittaa:
Hallituksen kuntauudistusta raivataan eteenpäin niin, että risut ja männynkävyt lentelevät. Meno on samanlaista kuin EU-politiikan hoidossa: silmät kiinni, kädet korville ja kaasu pohjaan.
Kritiikkiä tai rakentavia neuvoja ei kysytä eikä kaipailla. Keskeneräisistä asioista ei saa puhua, koska se voisi vaarantaa päätösten etenemisen, ja valmiista asioista taas on turha puhua, koska ne ovat jo loppuun käsiteltyjä.
Itse olen kuntauudistuksessa eniten huolissani sorateiden varrella asuvista ihmisistä ja syrjäseutujen palveluista. Kun verot haetaan pitkospuiden päästä, myös palvelut kuuluvat siellä asuville.
Mielestäni koko Suomi on pidettävä asuttuna, ja alueellista eriarvoisuutta tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin. Kansalaisten asiat ovat yhtä tärkeitä Hangossa, Nuorgamissa, Vaasassa ja Ilomantsissa sekä kaikkialla niiden välillä.
Kovasti meillä puhutaan tasa-arvosta, mutta vasken kuminaksi jäävät kauniit puheet alueellisen tasa-arvoisuuden kohdalla. Valtion pitää kannustaa ja tukea kuntia vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja auttaa niitä löytämään uusia toimintatapoja; ei ajaa niitä pakolla yhteen.
Kuntauudistus on ollut viime kuukausien kuuma peruna, mutta vähän tarkemmin asiaa tutkimalla huomaa, ettei se olekaan ihan viime syksyn satoa.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ajaa läpi noin 80 suurkunnan mallia, jonka hahmotteli aikoinaan keskustan ex-sisäministeri Mauri Pekkarinen.
Projekti liittyy Nuts-aluejakoon (ranskaksi nomenclature d´unités territoriales statistiques), joka puolestaan sisältyi aikoinaan Suomen EU-liittymissopimukseen.
Kolmitasoisen Nuts-jaon kaksi ensimmäistä osaa ovat jo toteutuneet: Nuts I-lartassa Suomi koostuu viidestä suurläänistä, jotka toteutuivat Jouni Backmanin (sd) toimiessa sisäministerinä Paavo Lipposen (sd) hallituksessa, josta ei totisesti EU-intoa puuttunut.
Nuts II:ssa Suomessa on 19 maakuntaa, jotka jo oli etukäteen sopeutettu EY-tukien jakelu- ja valvonta-alueiksi TE-keskuksia varten.
Nuts III piirtää Suomeen 88 pientalousaluetta - hallituskielellä Paras-lain edellyttämää suurkuntaa - joiden tehtäväksi on nyt määritelty peruspalveluiden "turvaaminen".
Minä ja muut perussuomalaiset emme voi kannattaa tällaista Euroopan unionin aluehallinnon pakkototeuttamista. Me emme tarvitse EU:ta kertomaan, millä tavalla haluamme jakaa Suomen hallinnollisiin osiin, miten me järjestämme kansalaisille palvelut ja millaisen kuntakartan me maahamme piirrämme. Tällaisiin asioihin liittyvät päätökset osataan aivan varmasti tehdä Suomessakin.
Olen vuosien varrella kiertänyt tämän maan kaupungit ja syrjäisimmätkin multaperät ja tiedän, että suomalainen päättää Suomen sisäisistä asioista mieluiten itse.
Vaikka hallitus pitää kuntauudistusta välttämättömänä ja kiireisenä, kiire ei saa jyrätä alleen demokratiaa.
Kansalaisten on saatava arvioida Nuts-aluejaon vaatimaa kuntauudistusta hyvissä ajoin ennen ensi syksyn kunnallisvaaleja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ilmeisesti valmistellaan jo ihmisten rajua vähenemistä. Mistä syystä?
varmasti väkihävikki nyt ja myöhemmin yksi syy ja joissain tapauksissa kuntayhtymät ainoa ratkaisu.
jos kuntaan jää vain eläkeläisiä ja nuoremmille ei ole töitä,kunnan loppu lähenee.
vai otetaanko hävikin pysäyttämisesksi mamuja maakunnat täyteen ja maksetaan niiden monesti pröystäilevä loppuelämä. mamut ei töitä kaipaa,se on todettu ja siinä
virheet "mamutuksessa" ovat 100% tehneet suomen päättäjät,nuo suuruudenhullut typerät kusitolpat.
Kuulostaa kyllä olevan linjassa päätöksien kanssa ja vallassa olleen aluepolitiikan kanssa. Kyseessä ei kenties ole niinkään ihmisten väheneminen, vaan Suomen liittäminen Saksan potentiaaliseksi markkina-alueeksi. Jos syrjäseutu on elinvoimaista, niin suurin osa Suomen sisämarkkinoista suuntautuu lähinnä Suomalaisten hyödyksi, eikä Saksalaisetkaan viihdy pikku kylissä tai erakkomökeissä.
Aika monia asioita on saneltu EUn toimesta, joten saattaapa tämäkin olla sieltä lähtöisin ja itsekin epäillyt jotain tuollaista olevan taustalla, mutta ilmeisesti edelleen asioita piilotellaan kansalta. Tai mikäli tuo on totta tuo Nuts. Se että tehtäisiinkö asioita joka tapauksessa, niin sillä ei ole merkitystä, asiat vain pitäisi kertoa, että mistä se velvoite ja ajattelumalli tulee.
Tietyllä tavalla ajatellen kunnallispolitiikan karsiminen on kenties järkevää, mutta toisaaltaan ennemmin karsisin byrokratiaa, joka taas tuntuu olevan se EUn malli kaikkeen.
Mitään hyviä asioita ei ole seurannut kuntayhdistämisistä, vaan on ajettu alas palveluita ja varsinkin köyhien ihmisten palveluita, jolloin ongelmat vain kertautuu niillä joilla ennestään on vaikeinta ja liikkumiskulut kasvaa palveluiden siirtymän ansiosta. Tässä syödään myös osaltaan sitä ostovoimaa pois ja pk-yrittäjiltä kannattavuutta. Joskin muitakin tekijöitä on.
Kuntaliitot on hyviä, jos niitä toteutetaan todellisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi suuren kaupungin viereiset kunnat voisi liittoutua keskenään, mutta jättäisi liittymättä siihen suureen kaupunkiin. Mitään pääkaupunki-ilmiötä ei pidä tehdä, jolla ajetaan alas ne kylät ja yritykset reunamilta. Samaan pyrkii myös energiapolitiikka ja Kyllösen ehdotelmat GPS-laitteistoista autoihin. Tehdään siis liikkuminen mahdollisimman epämielyttäväksi, jotta yksityisautoilu ei kiinnostaisi, jolloin syrjäseudulta olisi pakko muuttaa pois.
EU politiikka on aiheuttanut vähän joka maahan joko mellakoita tai vähintään luksusautojen polttamisia. En oikein näe miksi tää EUpolitiikka olisi Suomen yhteiskunnalle olisi jotenkin hyvä, joten kenties näitä EU ehdotelmia pitäsi ensisijaisesti vastustaa ja tehdäänkin sen sijaan omat linjaukset suvaitsevan ja eheän Suomen puolesta.
Yksi sellainen asia olis halvempi energia politiikka, joka onnistuisi kansallistamalla sähköverkosta runkoverkko ja tuo mahdollistaisi vapaan kilpailun sähkön toimittajista, eikä sähköverkko olisi kartellin tae. Ihan samalla tavoin kuin maantie verkostokin on kansallinen yritystoiminnan mahdollistava tekijä. Kaikesta ei pidä kerätä voittoa, vaan perus elintoiminnot on turvattava mahdollisimman edullisesti. Tämä on varmasti pois tuloja pieneltä osalta energian jätti yrityksiltä, mutta kaikki muut tälläisestä jäisi voitolle.