Suomessa sanomalehdistö ja TV-kanavat eivät ole kertoneet meille suomalaisille kuinka muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa kuntien asukkaiden asiat on järjestetty kuntien asukkaita tyydyttävällä tavalla.
1) Avaintekijä. Kuntien ja laajapohjaisen ylemmän verotason välinen lakisääteisten palveluiden rahoitusvastuun jako.
"Landstingen och regionerna ansvarar för uppgifter som är gemensamma för stora geografiska områden och som ofta kräver stora ekonomiska resurser."
Om landsting och regioner
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_landsting_och_regioner
Om kommuner
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_kommuner
2) Miksi asukkaiden ja kuntien paikallinen itsehallinto Ruotsissa ja Suomessa on tärkeä:
Därför är självstyrelse bra
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/demokrati/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra
KOHTA 1)
Ensimmäinen kohta on peruskivi, minkä päälle on lähdetty rakentamaan koko järjestelmä Ruotsissa.
Kun Suomessa ei ole oivallettu kohta 1):n tärkeyttä, niin ajaudutaan kuntauudistuksessa vaikeuksiin, jopa täydelliseen umpikujaan.
KOHTA 2)
Ruotsissa annetaan suuri arvo sille, että maassa on 290 kuntaa:
pieniä, keskisuuria ja suuria kuntia
Kun Ruotsissa hyväksytään kunnat ja niiden itsehallinto, niin ei synny sellaista valtiovallan ja kuntien asukkaiden välistä vastakkainasettelua, kuten Suomessa on juuri nyt syntynyt.
Ruotsissa, asuinpaikasta riippumatta – kuntien asukkaat ovat yhdenvertaisia – koska oma kunta on tehty mahdolliseksi sillä, että kunnan vastuulla ei ole kaikki asiat, vaan ylemmän verotason verotuloilla rahoitetaan terveydenhoito, sairaalat, hammashoito 20 ikävuoteen asti ja julkinen liikenne.
Ruotsi ja Suomi ovat kuntien alueellisen sijoittumisen ja maantieteellisten etäisyyksien suhteen hyvin samankaltaisia. Ruotsin nykyinen kuntakartta ja kuntarakenne on samannäköinen kuin Suomen nykyinen kuntakartta.
Karta och politiskt majoritet i kommunerna
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_kommuner/politiskt_styre_i_kommunerna
Politisk majoritet i landstingen
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_landsting_och_regioner/politisk_majoritet_i_landstingen
Ruotsissa väkiluku on suurempi kuin Suomessa, mutta sillä ei ole merkitystä perusidean kannalta:
– Ensimmäiseksi tehtäviä kunnilta ylemmälle verotasolle.
Tämä turvaa asukkaille paikallisen itsehallinnon, lähidemokratian ja lähipalvelut.
UUDISTUS SUOMESSA
RAHOITUSVASTUUN JAKO KUNNAT / VALTIO
Kuntauudistuksessa kaikkein ensimmäiseksi ratkaistaan lakisääteisten palveluiden rahoitusvastuun jako kuntien ja ylemmän, laajapohjaisen verotason välillä, jolloin kuntien määrä voi olla varsin suuri.
Rahoitusvastuun jako kuntien ja valtion kesken on uudistuksen lähtökohta.
Suuri määrä kuntapäättäjiä sekä pienten ja keskisuurten kuntien asukkaita tietävät, että paras tae turvata oman kunnan kehitys ja lähipalvelut on turvata oman kunnan talous.
Suomen kuntien talous ja asukkaiden lähipalvelut turvataan USKOTTAVALLA TAVALLA Ruotsin mallin mukaisesti:
- Kunnat eivät vastaa yksin kaikista lakisääteisistä palveluista (kuten Suomessa on nyt), vaan rahallisesti merkittävä osa tehtävistä siirretään ylemmän, laajapohjaisen verotason vastuulle; valtion verotulot ovat laajapohjaisin vaihtoehto.
Tämä purkaa poliittisen umpikujan.
TUOTTAVUUS JA KUSTANNUSTEHOKKUUS
Nyt välittömästi ryhdytään parantamaan Suomen NYKYISTEN KUNTIEN tuottavuutta ja kustannustehokkuutta ottamalla käyttöön kunnissa hyviksi havaitut palvelukäytännöt sekä uudistamalla tietojärjestelmät.
1) Kunnat.net hankinnat Kuntien hyvät käytännöt
http://hankinnat.fi/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;125487
2) Valtiovarainministeriö Kunnat ja tuottavuus
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110921Kuntam/Tuottavuus_ajankohtaista_7_9_2011.pdf
3) SITRA Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britanni
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 16.pdf
4) Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002
http://www.kaks.fi/sites/default/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
1) Avaintekijä. Kuntien ja laajapohjaisen ylemmän verotason välinen lakisääteisten palveluiden rahoitusvastuun jako.
"Landstingen och regionerna ansvarar för uppgifter som är gemensamma för stora geografiska områden och som ofta kräver stora ekonomiska resurser."
Om landsting och regioner
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_landsting_och_regioner
Om kommuner
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_kommuner
2) Miksi asukkaiden ja kuntien paikallinen itsehallinto Ruotsissa ja Suomessa on tärkeä:
Därför är självstyrelse bra
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/demokrati/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra
KOHTA 1)
Ensimmäinen kohta on peruskivi, minkä päälle on lähdetty rakentamaan koko järjestelmä Ruotsissa.
Kun Suomessa ei ole oivallettu kohta 1):n tärkeyttä, niin ajaudutaan kuntauudistuksessa vaikeuksiin, jopa täydelliseen umpikujaan.
KOHTA 2)
Ruotsissa annetaan suuri arvo sille, että maassa on 290 kuntaa:
pieniä, keskisuuria ja suuria kuntia
Kun Ruotsissa hyväksytään kunnat ja niiden itsehallinto, niin ei synny sellaista valtiovallan ja kuntien asukkaiden välistä vastakkainasettelua, kuten Suomessa on juuri nyt syntynyt.
Ruotsissa, asuinpaikasta riippumatta – kuntien asukkaat ovat yhdenvertaisia – koska oma kunta on tehty mahdolliseksi sillä, että kunnan vastuulla ei ole kaikki asiat, vaan ylemmän verotason verotuloilla rahoitetaan terveydenhoito, sairaalat, hammashoito 20 ikävuoteen asti ja julkinen liikenne.
Ruotsi ja Suomi ovat kuntien alueellisen sijoittumisen ja maantieteellisten etäisyyksien suhteen hyvin samankaltaisia. Ruotsin nykyinen kuntakartta ja kuntarakenne on samannäköinen kuin Suomen nykyinen kuntakartta.
Karta och politiskt majoritet i kommunerna
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_kommuner/politiskt_styre_i_kommunerna
Politisk majoritet i landstingen
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_landsting_och_regioner/politisk_majoritet_i_landstingen
Ruotsissa väkiluku on suurempi kuin Suomessa, mutta sillä ei ole merkitystä perusidean kannalta:
– Ensimmäiseksi tehtäviä kunnilta ylemmälle verotasolle.
Tämä turvaa asukkaille paikallisen itsehallinnon, lähidemokratian ja lähipalvelut.
UUDISTUS SUOMESSA
RAHOITUSVASTUUN JAKO KUNNAT / VALTIO
Kuntauudistuksessa kaikkein ensimmäiseksi ratkaistaan lakisääteisten palveluiden rahoitusvastuun jako kuntien ja ylemmän, laajapohjaisen verotason välillä, jolloin kuntien määrä voi olla varsin suuri.
Rahoitusvastuun jako kuntien ja valtion kesken on uudistuksen lähtökohta.
Suuri määrä kuntapäättäjiä sekä pienten ja keskisuurten kuntien asukkaita tietävät, että paras tae turvata oman kunnan kehitys ja lähipalvelut on turvata oman kunnan talous.
Suomen kuntien talous ja asukkaiden lähipalvelut turvataan USKOTTAVALLA TAVALLA Ruotsin mallin mukaisesti:
- Kunnat eivät vastaa yksin kaikista lakisääteisistä palveluista (kuten Suomessa on nyt), vaan rahallisesti merkittävä osa tehtävistä siirretään ylemmän, laajapohjaisen verotason vastuulle; valtion verotulot ovat laajapohjaisin vaihtoehto.
Tämä purkaa poliittisen umpikujan.
TUOTTAVUUS JA KUSTANNUSTEHOKKUUS
Nyt välittömästi ryhdytään parantamaan Suomen NYKYISTEN KUNTIEN tuottavuutta ja kustannustehokkuutta ottamalla käyttöön kunnissa hyviksi havaitut palvelukäytännöt sekä uudistamalla tietojärjestelmät.
1) Kunnat.net hankinnat Kuntien hyvät käytännöt
http://hankinnat.fi/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;125487
2) Valtiovarainministeriö Kunnat ja tuottavuus
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110921Kuntam/Tuottavuus_ajankohtaista_7_9_2011.pdf
3) SITRA Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britanni
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 16.pdf
4) Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002
http://www.kaks.fi/sites/default/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
Vastaukset 16
Vanhimmat
pläää plää plää. Vanhaa tietoa kaikkineen, sisäpäitsi ei minua kiinnosta miten jossain ruotsissa tehdään, uskon että täällä voidaan tehdä asiat paljon paremmin nykyisen hallituksen opeilla.
Sanonpa vain tuolle plää pläälle,että mistä johtuu kun Ruotsissa on kaikki sairaalapalvelut noin puolet halvempia kuin Suomessa?????????. Myös lääkemenot ovat matalammat. Kaikki johtuu vain siitä kun asiat on organisoitu paremmalla tavalla kuin eripuraisessa Suomessa. 40 vuotta Ruotsissa asuneena tiedän mitä puhun. Ehdotus olisikin, että enemmä järkeä ja suunnittelua kuin pyhää ja vanhanaikaista paikkakuntarakkautta juuri oman kunnan nimeä kohtaan. Ei siinä mitään pahaa olisi vaikka kunnat yhdistetäänkin,mutta vastuunkanto pitää järjestää kaikille osapuolille tasapuolisesti.
plää plää plää, ei pidä paikkaansa, mistä keksit näitä valheita? Heheheeeheeee sairaalapalvelut puolta halvempia, täyttä paskanjauhantaa ja velehtelua.
Järki sanoo että Ruotsin (ja muuten koko Euroopan malli) on paljon demokraattisempi ja parempi kuin kaiken vallan Helsinkiin keskittävä Kokoomuksen pakkoliitosmalli.
ei näköjään opi mitään. Luulo ei ole tiedon väärti. Ruotsissa ollaan terveydenhoidossa 20 vuotta Suomea edellä. Ruotsalaiset ovat saaneet lääketieteen Nobelin palkintojakin.
jaa, kun itse itselleen Nobelin myöntää niin saahan niitä. Aikoinaan oli hyvin tiedossa että jos haluat lääketieten nobelin niin hommaa tiimiisi ruotsalainen ja vielä karoliinisesta instituutista valmistunut niin johan alkaa karoliinisen instituutin myöntämiä nobeleita satamaan...
Kustannusvertailua 2008 (2009)
Terveysmenot per asukas
Suomi 3008 usd
Ruotsi 3470 usd
Ranska 3696 usd
Norja 5002 usd
osuus bkt:sta
Suomi 8,4%
Ruotsi 9,0%
Ranska 11,2%
Norja 8,5%
Että se siitä Ruotsin terveydenhuollon halpuudesta, huomattavsti kalliimpi ja tehottomampi kuin suomessa
Kyllähän 0.6% ei ole ero eikä mikään. Huhutaan että Ruotsissa saa hyvää hoitoa ja palvelu on parempi kuin Suomessa. Lääkärit ovat takuulla hyviä.
Mutta ku täälä väitetään seuraavasti:
"Sanonpa vain tuolle plää pläälle,että mistä johtuu kun Ruotsissa on kaikki sairaalapalvelut noin puolet halvempia kuin Suomessa?????????. "
Eli paskanjauhantaa.
"Kyllähän 0.6% ei ole ero eikä mikään. Huhutaan että Ruotsissa saa hyvää hoitoa ja palvelu on parempi kuin Suomessa. Lääkärit ovat takuulla hyviä"
Eli olisit valmis laittamaan tuon 462,- / asukas lisää rahaa terveydenhoitoon vain sen takia että tulisi todennäköisesti vain lisää byrokratiaa, se on muuten yhteensä noin 2,5 miljardia eli 2500 miljoonaa (2 500 000 000)
Olen muuten eri mieltä ruotsin terveydenhullon tasosta (siellä työssä olleena)
Ruotsissa ikinä käynytkään. Osaatko edes ruotsia. Mitä on suomeksi: vifaan jävlä dumskalle?
Kuules nyt blää blää!!!!!!!. Yksi päivä sairaalassa ruotsissa Vesteräsissa maksoi potilaalle 80kr.vuorokausi 3vuotta taaksepäin.Se on noin pyöreesti 8euroa.Samaan aikaan Oulussa sai pulittaa vastaavasta hoidosta 25euroa.Eikö tässä ole hieman eroa???????.Olen nyt asunut hieman yli 3v suomessa.
Onneksi nykyisen hallitukset opit eivät mene läpi. Henna tyttönen vaan nolaa itsensä ja sitten me nauretaan urvelolle.
Toivottavasti tämä nykyinen kuntauudistus kaatuu, muuten ollaan parin vuoden päästä täydessä kaaoksessa.
En erityisemmin ihaile ruotsalaisten jahkailevaa tapaa johtaa mutta suurissa monimutkaisissa asiossa se tuottaa paremman tuloksen kuin suomalainen runnova tapa jossa ihmiset ja kunnat jäävät vallanpitäjien pelinappuloiksi.
Ruotsalaiset osaavat nykyaikaistaa hallintoansa maltilla ja harkinnalla.
Siitä on syytä ottaa ministeriemme oppia.
Kokoomuksen demokratian alasajo kuntauudistuksen varjolla on sellaista kovakalloisuutta että hakee typeryydessään vertaa. Luulevatko helsinkiläiskokkarit alueiden asukkaita idiooteiksi? Kuntarajoja piirrellään samalla mentaliteetillä kuin aikoinaan siirtomaavallat Afrikan maiden rajoja. Kyllä maaseudullakin osataan ruotsia ja muita kieliä ja ollaan selvillä eurooppalaisesta aluedemokratian peruspiirteitä.
Avauksen pointti on todella kaiken perusta. Se puuttuu Suomesta ja Kokoomus teeskentelee ettei sitä ole olemassakaan eikä sitä ainakaan tarvita.
osaa näkyvästi painottaa avauksessa esitettyjä näkökohtia, ei hänen nousuaan kukaan voi estää.
siinäkin suhteessa Ruotsi on meitä fiksumpi,
että, siellä on vain yksi (1) kaupunki,Stockholm.
Muut yhteisöt ovat kuntia.
MEILLE HETI!
Antakaa meille käräjäkunnat niin demokratian ruohonjuuritason takaavat lähikunnat voidaan jättää rauhaan.