Mistä se siunaus tulee?

Aito kristitty pitää Jumalan lakia kaiken maallisen lain yläpuolella. Jos Jumalan laki on ristiriidassa maallisen lain kanssa, Jumalan laki on se, jota pitää pyrkiä noudattamaan.

TMIV

TMIV kirjoitti:

Aito kristitty pitää Jumalan lakia kaiken maallisen lain yläpuolella. Jos Jumalan laki on ristiriidassa maallisen lain kanssa, Jumalan laki on se, jota pitää pyrkiä noudattamaan.

TMIV

Lue lisää

Onko kuitenkin mahdollinen seuraus, maallinen rangaistus maallisen lain rikkomisesta ansaittu ja oikeudenmukainen vaiko suuri vääryys jonka perusteella voi vaikkapa julistautua marttyyriksi?

a-teisti kirjoitti:

Onko kuitenkin mahdollinen seuraus, maallinen rangaistus maallisen lain rikkomisesta ansaittu ja oikeudenmukainen vaiko suuri vääryys jonka perusteella voi vaikkapa julistautua marttyyriksi?

Lue lisää

Itte aattelisin jotenki niin, että koska maallinen esivalta on Jumalan asettama, niin sen asettamiin rangaistuksiin tulee alistua, vaikka ovatki epäoikeudenmukasia sillon, kun rangaistavana oleva on jättänyt noudattamatta maallista lakia mutta noudattanu Jumalan lakia. Ei tämä ihan oikealta tunnu tietenkää, mutta kyllä se Jumala edelleen on sen maallisen esivallan "esimies"... joten toi esivalta joutuu ihan takuulla myös vastuuseen vääristä päätöksistään.

Näin Jeesuskin toimi - oli täysin syyttömästi rangaistavana, ja otti sen vastaan kiltisti. Maallinen esivalta ei vaan tajunnu, että tässä noudatettiin nimenomaan Jumalan suunnitelmaa. Käärme pisti Ihmisen Poikaa kantapäähän, mutta Ihmisen Poika murskasi käärmeen pään. Maailmassa näyttää siltä, että tätä ei olis vielä tapahtunu, mutta oottakaas vaa :).

Marttyyriudella ei mun mielestä o tässä mitään merkitystä tai arvoa kellekään.

TMIV

TMIV kirjoitti:

Itte aattelisin jotenki niin, että koska maallinen esivalta on Jumalan asettama, niin sen asettamiin rangaistuksiin tulee alistua, vaikka ovatki epäoikeudenmukasia sillon, kun rangaistavana oleva on jättänyt noudattamatta maallista lakia mutta noudattanu Jumalan lakia. Ei tämä ihan oikealta tunnu tietenkää, mutta kyllä se Jumala edelleen on sen maallisen esivallan "esimies"... joten toi esivalta joutuu ihan takuulla myös vastuuseen vääristä päätöksistään.

Näin Jeesuskin toimi - oli täysin syyttömästi rangaistavana, ja otti sen vastaan kiltisti. Maallinen esivalta ei vaan tajunnu, että tässä noudatettiin nimenomaan Jumalan suunnitelmaa. Käärme pisti Ihmisen Poikaa kantapäähän, mutta Ihmisen Poika murskasi käärmeen pään. Maailmassa näyttää siltä, että tätä ei olis vielä tapahtunu, mutta oottakaas vaa :).

Marttyyriudella ei mun mielestä o tässä mitään merkitystä tai arvoa kellekään.

TMIV

Lue lisää

Ok, jotakuinkin noin sen pitääkin mielestäni mennä, tietoisesti lakia rikkoessaan tulisi hyväksyä myös se, että siitä voi joutua vastaamaan, teki sen sitten aatteellisista tai muista syistä.

Joskus tällainen toiminta voi kyllä johtaa jopa lainmuutoksiin, siitäkin on joitakin esimerkkejä. Jos laki ei ole oikeus ja kohtuus ei se oi olla lakikaan on sanottu.

TMIV kirjoitti:

Aito kristitty pitää Jumalan lakia kaiken maallisen lain yläpuolella. Jos Jumalan laki on ristiriidassa maallisen lain kanssa, Jumalan laki on se, jota pitää pyrkiä noudattamaan.

TMIV

Lue lisää

Näin monet terroristitkin ajattelevat. Puhuvat jopa pyhästä sodasta. Heille pyhä on lain yläpuolella. He ihan oikeasti toimivat pyhän asialla hyvällä omatunnolla.

a-teisti,

On tietenki totta, että homoseksuaaliset suhteet on nousseet ihan suhteettomaan asemaan, kun tottakai kaikkeen ihmisen pahuuteen pitää suhtautua ihan yhtä ankarasti.

Kumminkin kaikki synti on tasan yhtä väärin. Tottakai eroaminen on Jumalan tahdon suhteen ihan yhtä väärin ku vaikka homoseksuaaliset suhteetki.

Ero onki siinä, että armosta me saadaan anteeksi tehdyt vääryydet - mutta me EI saada siitä lupaa jatkaa väärintekoa.

Siis esim. eronnut pari saa Jumalan armosta anteeksi tehdyt vääryydet ja saa yrittää uudestaan. Mutta esim. homoliitto on vakaa aikomus jatkaa vääryyden tekemistä Jumalan edessä. Se on ihan eri juttu se. Armo ei oikeuta tekemään väärin.


TMIV

TMIV kirjoitti:

a-teisti,

On tietenki totta, että homoseksuaaliset suhteet on nousseet ihan suhteettomaan asemaan, kun tottakai kaikkeen ihmisen pahuuteen pitää suhtautua ihan yhtä ankarasti.

Kumminkin kaikki synti on tasan yhtä väärin. Tottakai eroaminen on Jumalan tahdon suhteen ihan yhtä väärin ku vaikka homoseksuaaliset suhteetki.

Ero onki siinä, että armosta me saadaan anteeksi tehdyt vääryydet - mutta me EI saada siitä lupaa jatkaa väärintekoa.

Siis esim. eronnut pari saa Jumalan armosta anteeksi tehdyt vääryydet ja saa yrittää uudestaan. Mutta esim. homoliitto on vakaa aikomus jatkaa vääryyden tekemistä Jumalan edessä. Se on ihan eri juttu se. Armo ei oikeuta tekemään väärin.


TMIV

Lue lisää

Kirjoitit:

"Siis esim. eronnut pari saa Jumalan armosta anteeksi tehdyt vääryydet ja saa yrittää uudestaan. "

Selittelet itseasiassa ongelmaa vetoamalla siihen marginaaliseen ryhmän jotka ovat eronneet ja menevät uudelleen naimisiin tultuaan uskoon jolloin he kristinopin mukaan ovat saaneet syntinsä anteeksi. Tiedät varmasti kuitenkin itsekin, että tämä ryhmä on aika marginaalinen ja sen ettei anteeksianto ei koske ollenkaan likimainkaan kaikkia, ei ns. nimikristittyjä ja muita jumalattomia.

Ja sitten:

"Mutta esim. homoliitto on vakaa aikomus jatkaa vääryyden tekemistä Jumalan edessä. Se on ihan eri juttu se."

Hei haloo... Samasta asiasta on kyse niiden heteroiden kohdalla joille Jumala ei ole syntejä anteeksi antanut (eivät ole uskossa) ja menevät uudelleen naimisiin. Eroaminen jo sinänsä oli synti ja uudelleen naimisessa tehdään sitten vielä lisää syntiä.

He tekevät siis fundamentalistisen raamatuntulkinnan mukaan syntiä siinä kuin homoparitkin.

Selityksesi ontuu. Vertasit itseasiassa keskenään parannuksen tehneitä heteroita ja "synnissä" eläviä homoseksuaaleja toisiinsa ja pyrit sen perusteella selittelemään miksi toisen teko on hyväksyttävä ja toisen ei. Et ottanut lainkaan kantaa varsinaiseen kysymykseen: miksi ei uskossa olevien heteroiden "huorintekoon" ei suhtauduta samalla innokkuudella kuin homoseksuaalisuuden "syntiin".

Positiivista on se, että kuitenkin yritit, palstan jaakobit, pertsat ja luminarskut vaikenevat näiden ristiriitojen edessä jatkaen homoagendaansa entiseen malliin.

a-teisti kirjoitti:

Kirjoitit:

"Siis esim. eronnut pari saa Jumalan armosta anteeksi tehdyt vääryydet ja saa yrittää uudestaan. "

Selittelet itseasiassa ongelmaa vetoamalla siihen marginaaliseen ryhmän jotka ovat eronneet ja menevät uudelleen naimisiin tultuaan uskoon jolloin he kristinopin mukaan ovat saaneet syntinsä anteeksi. Tiedät varmasti kuitenkin itsekin, että tämä ryhmä on aika marginaalinen ja sen ettei anteeksianto ei koske ollenkaan likimainkaan kaikkia, ei ns. nimikristittyjä ja muita jumalattomia.

Ja sitten:

"Mutta esim. homoliitto on vakaa aikomus jatkaa vääryyden tekemistä Jumalan edessä. Se on ihan eri juttu se."

Hei haloo... Samasta asiasta on kyse niiden heteroiden kohdalla joille Jumala ei ole syntejä anteeksi antanut (eivät ole uskossa) ja menevät uudelleen naimisiin. Eroaminen jo sinänsä oli synti ja uudelleen naimisessa tehdään sitten vielä lisää syntiä.

He tekevät siis fundamentalistisen raamatuntulkinnan mukaan syntiä siinä kuin homoparitkin.

Selityksesi ontuu. Vertasit itseasiassa keskenään parannuksen tehneitä heteroita ja "synnissä" eläviä homoseksuaaleja toisiinsa ja pyrit sen perusteella selittelemään miksi toisen teko on hyväksyttävä ja toisen ei. Et ottanut lainkaan kantaa varsinaiseen kysymykseen: miksi ei uskossa olevien heteroiden "huorintekoon" ei suhtauduta samalla innokkuudella kuin homoseksuaalisuuden "syntiin".

Positiivista on se, että kuitenkin yritit, palstan jaakobit, pertsat ja luminarskut vaikenevat näiden ristiriitojen edessä jatkaen homoagendaansa entiseen malliin.

Lue lisää

Sulla on nyt vissii toi armon käsite vähä hukassa - mikä ei tietyst ateistille ookaa mitenkää yllättävää ;) sori vaa :)

Siis synnithä on annettu nimenomaa meille KAIKILLE anteeks. Jeesus sovitti kuolemassaa meidän joka ikisen syntisyyden ja syntiset teot. Anteeksanto on siis OLEMASSA tosiaanki ihan kaikille. Eri juttu on sitte se, että sitä ei haluta ottaa vastaan. Jollei sitä usko omaksi, niin eihän sitä sitten *sille ihmiselle* tietenkää oo olemassakaa, mutta kyllä se armo ja anteeksanto silti olemassa on kaikille *muille*, jotka *ottavat sen vastaan*.

Näin ollen eronneitten ihmisten uudet avioliitot on myös sen saman armon alla. Heille annetaa anteeks tehdyt erehdykset ja saavat aloittaa uudestaan. Täähä ei taas tietenkää tarkota sitä, ettei niil eroilla olis mitää *seurauksia*, siis täs maallises elämäs. Kyllä eroon joutuvat/eron valitsevat ihmiset menevät joka kerta yhä pahemmin rikki, ja ne tulevat liitot ovat yhä enemmän vaikeuksissa sen takia (vaikkei sitä useinkaa haluta nähä/myöntää) - joten en kyl tosiaankaa mitenkää suosittele sitä eroomista, vaikka uudestaa naimisiin meneminen sinänsä ei olekaa väärin, vaan nimenomaa konkreettinen esimerkki armosta.

Sen sijaa ne homosuhteet (käytännössä homoseksi) on EDELLEEN Jumalan tahdon vastasia. Ihan samalla tavalla kun _eroominenkin_ SINÄNSÄ on edelleen Jumalan tahdon vastasta. Näitä kahta asiaa ei voi asettaa rinnakkain, koska ensimmäises puhutaa AIOTUSTA synnistä (aivan niinku eroa suunnittelevaki puhuis aiotusta synnistä), mut jälkimmäises puhutaa tehdyn synnin jälkeisestä uudelleen alottamisesta aikomuksella yrittää olla turvautumatta uudestaa eroon.

TMIV

TMIV kirjoitti:

Sulla on nyt vissii toi armon käsite vähä hukassa - mikä ei tietyst ateistille ookaa mitenkää yllättävää ;) sori vaa :)

Siis synnithä on annettu nimenomaa meille KAIKILLE anteeks. Jeesus sovitti kuolemassaa meidän joka ikisen syntisyyden ja syntiset teot. Anteeksanto on siis OLEMASSA tosiaanki ihan kaikille. Eri juttu on sitte se, että sitä ei haluta ottaa vastaan. Jollei sitä usko omaksi, niin eihän sitä sitten *sille ihmiselle* tietenkää oo olemassakaa, mutta kyllä se armo ja anteeksanto silti olemassa on kaikille *muille*, jotka *ottavat sen vastaan*.

Näin ollen eronneitten ihmisten uudet avioliitot on myös sen saman armon alla. Heille annetaa anteeks tehdyt erehdykset ja saavat aloittaa uudestaan. Täähä ei taas tietenkää tarkota sitä, ettei niil eroilla olis mitää *seurauksia*, siis täs maallises elämäs. Kyllä eroon joutuvat/eron valitsevat ihmiset menevät joka kerta yhä pahemmin rikki, ja ne tulevat liitot ovat yhä enemmän vaikeuksissa sen takia (vaikkei sitä useinkaa haluta nähä/myöntää) - joten en kyl tosiaankaa mitenkää suosittele sitä eroomista, vaikka uudestaa naimisiin meneminen sinänsä ei olekaa väärin, vaan nimenomaa konkreettinen esimerkki armosta.

Sen sijaa ne homosuhteet (käytännössä homoseksi) on EDELLEEN Jumalan tahdon vastasia. Ihan samalla tavalla kun _eroominenkin_ SINÄNSÄ on edelleen Jumalan tahdon vastasta. Näitä kahta asiaa ei voi asettaa rinnakkain, koska ensimmäises puhutaa AIOTUSTA synnistä (aivan niinku eroa suunnittelevaki puhuis aiotusta synnistä), mut jälkimmäises puhutaa tehdyn synnin jälkeisestä uudelleen alottamisesta aikomuksella yrittää olla turvautumatta uudestaa eroon.

TMIV

Lue lisää

Ääääh... Et ymmärrä vai et halua ymmärtää? Kysymyshän oli: miksi ette käy samalla tarmolla kiinni huorinteon syntiin, avoliittoihin ja uudelleen solmittuihin avoliittoihin kuin homoseksuaalisuuteen?

Ja jätetään nyt ne armon saaneet uskovat tämän ulkopuolelle, tehkööt mitä tekevät Jumalan luvalla tai ilman vaan keskitytään heihin, jotka eivät ole sitä armoa ottaneet vastaan ja huoraavat, heitähän on homoseksualeihin verrattuna lukuisasti suurempi joukko ja ovat saaneet jo aikaan sen, että huorinteosta on tullut hyväksyttävää.

Eikö olisi jo korkea aika ryhtyä paasaamaan oikeaa moraalia kansalle tässäkin asiassa?

a-teisti kirjoitti:

Ääääh... Et ymmärrä vai et halua ymmärtää? Kysymyshän oli: miksi ette käy samalla tarmolla kiinni huorinteon syntiin, avoliittoihin ja uudelleen solmittuihin avoliittoihin kuin homoseksuaalisuuteen?

Ja jätetään nyt ne armon saaneet uskovat tämän ulkopuolelle, tehkööt mitä tekevät Jumalan luvalla tai ilman vaan keskitytään heihin, jotka eivät ole sitä armoa ottaneet vastaan ja huoraavat, heitähän on homoseksualeihin verrattuna lukuisasti suurempi joukko ja ovat saaneet jo aikaan sen, että huorinteosta on tullut hyväksyttävää.

Eikö olisi jo korkea aika ryhtyä paasaamaan oikeaa moraalia kansalle tässäkin asiassa?

Lue lisää

Voin vastata vaan omast puolesta... ja todeta, että en mielestäni oo jättäny ketään ihmisryhmää ulkopuolelle, kun oon sanonu, että jokanen ihminen on syntinen ja Jumalan eessä syyllinen. Meillä kellään ei oo mitään toivoa Hänen eessään, ellei me uskota Jeesusta Kristusta Jumalan Pojaks, joka synty ihmiseks ja kuoli meidän jokasen puolesta, että me ei jouduttais kärsimään sitä rangaistusta, joka olis kuulunu meille jokaiselle ->iankaikkista kadotusta.

Oon samaa mieltä, että juuri tämän homoseksiasian nouseminen "tapetille" on saanut ihan suunnattomat mittasuhteet, kun kerran kaikki muut syntiset teot ovat ihan yhtä vääriä. Uskonkin, että meidän kaikkien vihollisella saatanalla on tässäki asiassa sormesa pelissä... saahan se tälläki tavalla herätettyä pahaa ilmapiiriä kaikenlaisten ihmisryhmien välille, ja esim. uskoa vielä etsiville ihmisille mielikuvan et Jumala vaan vihaa joitaki ja rakastaa toisia. Oon tästä tosi pahoillani, vaikka sekään ei kyl muuta väärää oikeaks tai oikeaa vääräks.

Tämän oman alotukseni halusin alkaa siks, että saisin kuulla pappien mielipiteitä, että mistä he aattelevat sen siunauksen tulevan, mitä he näille liitoille lupaa. Mutta kuten tavallista, keskustelu täällä rönsyää suuntaan jos toiseenki :)

TMIV

Jumala ei kuitenkaan siunaa sitä, mikä on hänen tahtonsa vastaista. Jos pyydät siunausta pankkiryöstökeikalle, niin Jumala tuskin siunaa. Paitsi että jäät kiinni teostasi ja joudut vastuuseen. Se voi olla siinä se siunaus sillä kertaa.

Antti-pappi,

ootko siis sitä mieltä, että kun me vaan rukoillaan esim. siunausta homoparille, ni se siunaus sit tulee kans? Mun mielestä just se on tässä se iso valhe.

Sille parille syntyy siitä vaan turha harhaluulo, että nyt se heidän vääryytensä on yhtäkkiä jotenkin oikein.

Sen takia ei koskaan voida rukoilla siunausta vääryydelle.

TMIV

untamoinen:- kirjoitti:

Jumala ei kuitenkaan siunaa sitä, mikä on hänen tahtonsa vastaista. Jos pyydät siunausta pankkiryöstökeikalle, niin Jumala tuskin siunaa. Paitsi että jäät kiinni teostasi ja joudut vastuuseen. Se voi olla siinä se siunaus sillä kertaa.

Lue lisää

Toki Jumalassa on myös yllättävät puolensa. Kerran sorruin ryyppäämän ja pyysin anteeksi Kristukselta kun lähdin kapakkaan (tilani ei ollut hyvä, liika juovuksissa olo ei koskaan ole hyväksi ihmiselle, johtaa mm. riettauteen).

Sitten kävi niin, että vältyin menemästä vuoteeseen erään miehen kanssa, joka todella olisi ollut väärä teko, koska kumpikaan ei rakastanut toistaan ja sen lisäksi kuulin myöhemmin, että hän oli naimisissa.

Silti olen samaa mieltä tuosta pankkiryöstökeikasta untamoisen kanssa.

Jos siunaus on rukouksen muoto, miksi sitten kiistelette mm. siitä, voiko jotain pareja siunata tai vain rukoilla. Mikäs se ero sitten on.

kysyn vaan kirjoitti:

Jos siunaus on rukouksen muoto, miksi sitten kiistelette mm. siitä, voiko jotain pareja siunata tai vain rukoilla. Mikäs se ero sitten on.

Mun mielest sekä homoliittojen puolest rukoilemine et niitte siunaaminen on yhtä väärin, olkoonpa noitte sanojen merkitysten nyanssit mitä tahansa.
Kummallakin synnytetään vaan valheelline mielikuva, että se aiottu liitto olis nyt seurakunnan ja Jumalanki edessä hyväksytty - vaikka se ei kumminkaan oo sitä, vaikka kuinka väitettäs.

Seurakuntahan voi tietty olla pelkuriporukka ja esittää pokkana, et joo, tollane liitto on nyt sit hyväksytty. Kuitenkaa me ei Jumalan mieltä siin asias mikskää muuteta. Raamatussa lukee edelleenki harvinaise selkeesti, että sellaset liitot on Jumalalle kauhistus.

Tollast esittävä seurakunta tekee sille parille vaan yhtä kamalan vääryyden, kuin se rukousta tai siunausta toimittava pappiki. Vääryyttä ei saa oikeeks vaikka kuinka hirveest nii väittäs ja esittäs.

Ja sama koskee tottakai kaikkea syntiä.

Tiensä tutkimattomat,

eipä kai se Jumala mikään "siunausautomaattikaan" oo :).

Siunaus ei siis tuu meille senkään takia, että oltaisiin muka *ansaittu* se uskon tai hyvien tekojen kautta. Kun ei me koskaan voida ansaita yhtään mitään Jumalalta. Kaikki me saadaan vaan armosta, kun Jumala on hyvyydessään katsonut aiheelliseksi antaa - tai olla antamatta.

Kantsii muistaa, että monesti just se, että EI saada sitä mitä ootetaan, on meille kaikkein eniten siunaukseks. Pitkässä juoksussa.

Epäoikeudenmukaisuus sallitaan mun mielestä just siks, että meillä on oltava täälä vapaus valita. Me valitaan joko Jumalan tahdon mukaisia tekoja tai sen vastasia tekoja. Jälkimmäisistä aiheutuu niitä epäoikeudenmukaisuuksia.

Rakkauteen ei kuulu pakkoa mihinkään. Jumala on rakkaus, siispä Jumalakaan ei pakota meitä mihinkään. Mutta seuraukset on kaikella, mitä tehään...

TMIV

TMIV kirjoitti:

Tiensä tutkimattomat,

eipä kai se Jumala mikään "siunausautomaattikaan" oo :).

Siunaus ei siis tuu meille senkään takia, että oltaisiin muka *ansaittu* se uskon tai hyvien tekojen kautta. Kun ei me koskaan voida ansaita yhtään mitään Jumalalta. Kaikki me saadaan vaan armosta, kun Jumala on hyvyydessään katsonut aiheelliseksi antaa - tai olla antamatta.

Kantsii muistaa, että monesti just se, että EI saada sitä mitä ootetaan, on meille kaikkein eniten siunaukseks. Pitkässä juoksussa.

Epäoikeudenmukaisuus sallitaan mun mielestä just siks, että meillä on oltava täälä vapaus valita. Me valitaan joko Jumalan tahdon mukaisia tekoja tai sen vastasia tekoja. Jälkimmäisistä aiheutuu niitä epäoikeudenmukaisuuksia.

Rakkauteen ei kuulu pakkoa mihinkään. Jumala on rakkaus, siispä Jumalakaan ei pakota meitä mihinkään. Mutta seuraukset on kaikella, mitä tehään...

TMIV

Lue lisää

Oikeastaan tarkoitinkin sitä, että koska on syntynyt tiettyihin olosuhteisiin, annettu tiettyjä ominaisuuksia jne., olisi juuri hienoa tietää, mitä sillä, että joutuu paljonkin epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi, tarkoitetaan. Koska senkin täytyy olla itse asiassa jonkinlainen siunaus, jonkin oppimiseksi se on tarkoitettu, mutta tässä ei voi muuta sanoa kuin että on samalla utelias ja kysyä kuten Sinuhe Egyptiläinen Mutta miksi? (En muuten viittaa mihinkään sellaiseen mitä tässä alussa sanottiin, puhun yleisellä tasolla elämän epäoikeudenmukaisuudesta ja epätasa-arvosta mikä onkin nyt täysin unohdettu, kun luullaan pelkästään s-vähemmistöjen joutuvan sellaiseen).

Jos tietäisi syyn tai minkä oppimiseksi se on tarkoitettu, se olisi jotenkin helpompi kestää ja toimiakin sitten sen mukaan. Itse arvelen, että olen esim. omassa elämässäni kyllä epäonnistunut tässä tarkoituksessa ja mietiskelen oikeastaan, miksi Jumala pitää vielä luuseriakin täällä. Luin jostain, ettei täällä kuulemma pidetä enemmän aikaa kuin on tarpeen.

Tiensä tutkimattomat kirjoitti:

Oikeastaan tarkoitinkin sitä, että koska on syntynyt tiettyihin olosuhteisiin, annettu tiettyjä ominaisuuksia jne., olisi juuri hienoa tietää, mitä sillä, että joutuu paljonkin epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi, tarkoitetaan. Koska senkin täytyy olla itse asiassa jonkinlainen siunaus, jonkin oppimiseksi se on tarkoitettu, mutta tässä ei voi muuta sanoa kuin että on samalla utelias ja kysyä kuten Sinuhe Egyptiläinen Mutta miksi? (En muuten viittaa mihinkään sellaiseen mitä tässä alussa sanottiin, puhun yleisellä tasolla elämän epäoikeudenmukaisuudesta ja epätasa-arvosta mikä onkin nyt täysin unohdettu, kun luullaan pelkästään s-vähemmistöjen joutuvan sellaiseen).

Jos tietäisi syyn tai minkä oppimiseksi se on tarkoitettu, se olisi jotenkin helpompi kestää ja toimiakin sitten sen mukaan. Itse arvelen, että olen esim. omassa elämässäni kyllä epäonnistunut tässä tarkoituksessa ja mietiskelen oikeastaan, miksi Jumala pitää vielä luuseriakin täällä. Luin jostain, ettei täällä kuulemma pidetä enemmän aikaa kuin on tarpeen.

Lue lisää

Tässä ketjussa puhutaan nyt ihan muista asioista ja puhun sikäli aiheen vierestä, mutta itsestäni olisi mielenkiintoista saada väliaikatiedote Kristukselta. Sääli, etten ole niitä ihmisiä, joilla olisi ns. kuolemanrajakokemus, jossa ovat tavanneet jopa Kristuksen. Mikä siis oli alkuperäinen ideani kun synnyin tänne, mitä minun oli määrä tehdä jne. Näyttää siltä, että olen mennyt jotenkin harhaan, ja siksi minusta tuntuukin, että olen aina väärässä paikassa enkä kuulu mihinkään.

Jos saisi väliaikatiedotteen Kristukselta, ja palaisi sitten maan päälle. Hmm....
Tietäisi nyt edes, minkä takia olen täällä.

Tiensä tutkimattomat kirjoitti:

Tässä ketjussa puhutaan nyt ihan muista asioista ja puhun sikäli aiheen vierestä, mutta itsestäni olisi mielenkiintoista saada väliaikatiedote Kristukselta. Sääli, etten ole niitä ihmisiä, joilla olisi ns. kuolemanrajakokemus, jossa ovat tavanneet jopa Kristuksen. Mikä siis oli alkuperäinen ideani kun synnyin tänne, mitä minun oli määrä tehdä jne. Näyttää siltä, että olen mennyt jotenkin harhaan, ja siksi minusta tuntuukin, että olen aina väärässä paikassa enkä kuulu mihinkään.

Jos saisi väliaikatiedotteen Kristukselta, ja palaisi sitten maan päälle. Hmm....
Tietäisi nyt edes, minkä takia olen täällä.

Lue lisää

Tiensä tutkimattomat,

> ...mitä sillä, että joutuu paljonkin epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi, tarkoitetaan. Koska senkin täytyy olla itse asiassa jonkinlainen siunaus, jonkin oppimiseksi se on tarkoitettu...

>...Mikä siis oli alkuperäinen ideani kun synnyin tänne, mitä minun oli määrä tehdä...

Sä esität hyviä kysymyksiä. Arvaa vaa, oonko itteki miettiny näitä :).

Paras juttu, mitä mä oon tästä asiasta oppinu, on iteasias kaks eri tosiasiaa:

1) ensimmäine on sanottu Raamatussa, Jesaja 55:8-9

"8 -- Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
9 Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella."

Mulle toi tarkottaa mm. sitä, että mä en ymmärtäis mun täällä olemisen tarkotusta, vaikka Jumala sen mulle sanoiski :D. Koska Jumala on vaan niin älyttömästi mua suurempi. Ei mun pieneen mieleen VOIS mahtua se, miten Jumala tän kaiken kokonaisuuden näkee, ja mitä se suunnittelee missäki asiassa. Me nähään vaan tän maailman sisällä olevia juttuja, ja hyvin hyvin rajoittuneesti niitäki. Hän sensijaan näkee KAIKEN.

2) toine on sanottu yhes kirjas, jonka nimee en tietty just nyt muista (voin ettiä jos haluat). Siin todettii, että me ollaa tääl oppimas jotai asioita meidän **iankaikkista** elämää varte. Eli ei me kaikkee sitä, mitä täällä opitaa, täällä käytetä. Eikä aina ees ymmärretä oppineemme. Mut sitten, kun ollaan Jumalan kans iankaikkisuudessa, ni sitte ne opit onki yhtäkkii käytös! :)

Se on vaa toi iankaikkine elämäki siinä määrin vaikee juttu tajuttavaks... että oonki aatellu tyytyä tähän, ja yrittää luottaa siihe, että mitä tahansa tapahtuuki, se ny vaa on mulle hyväks, vaikka kuinka sattus. No, ei o helppoo, mut lupasko joku elämän sit olevan helppoo?! :)

Silleenki oon kuullu sanottavan, että kun joskus tekee mieli kysyä jostai vaikeesta asiasta, että "miks tää tapahtu mulle", ni sen lisäks kannattas aina kysyä myöski "miksipä EI tää olis tapahtunu mulle". Eli mitä niin erinomasta mussa muka on, etteikö just tätä asiaa olis pitäny mulle tapahtua - kun sitä kerran tapahtuu niin monille muilleki. Se kysymys ihan kummasti asettaa asioita joskus mittasuhteisiin.

TMIV