Päämajan lähettiläät talvisodassa. Kotkanpesä talvisodassa. Paikalla Saksan valtakunnankansleri A. Hitler isäntänä ja vieraana Suomen päämajan edustajana C.E. "Saksa ei pysty talvisodan kestäessä auttamaan Suomea mutta tulevaisuudessa odotettavissa on hyökkäys Neuvostovenäjälle.
saksalaissuuntaus
tästä alkoi saksalaissuu
1791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vain yksi kenraali oli vastaan.
Suomen kenraalikunta teki virhearvion. Yleisesti ajateltiin Saksan voittavan Neuvosto-Venäjän kun kerta Puola ja Ranskakin lyötiin viikoissa.
tällaista tapahtumaa. Saksalaissuuntaus alkoi hiljalleen kevään
ja kesän -40 aikana yleisessä mielipiteessä.
Ensimmäinen kosketus oli Veltjensin käynti elokuussa -40.
Suomalaisten mielialoja oli sitä ennen käynyt tutkailemassa tohtori Weissauer Saksan ulkoministeriöstä.
Yhteydenotot johtuivat siitä, että Hitler oli käskenyt heinäkuun lopussa aloittaa suunnittelun hyökkäyksestä NL:on.
Talvisodassa Suomi sai tukea esim. Englannnilta, Belgialta ja Ranskalta ja oikeestaan jokapuolelta Eurooppaa. Suomalaiset neuvottelijat kävi myös Italiassa ja loppuviimeksi Saksassa. Jokapuolelta tuli tukea mutta Suomen hallitus kallistui Saksan tuen kannalle ja Saksan tulevaan hyökkäykseen Neuvosto-Venäjälle.
Suomi oli siinä mielessä poikkeuksellinen maa Euroopassa että tuolloin 30-luvulla muodissa olleet Fasistipuolueet ei Suomessa milloinkaan saaneet laajaa kannatusta. Silti kuitenkin mentiin Saksan mukaan sotaan!
Kaikki koko Euroopassa vastusti Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen mutta vain Hitlerin uskottiin olevan sanojensa ja wehrmachtinsa takana.
Suomen hallitusta kyllä varoitettiin diplomaattien taholta Hitleristä ja sen kelkkaan menemisestä. Yleinen mielipide jatkosodassa kai oli vaan sellainen että otetaan takaisin mitä Stalin meiltä talvisodassa anasti 1939.
"Suomalaiset neuvottelijat kävi myös Italiassa ja loppuviimeksi Saksassa. Jokapuolelta tuli tukea mutta Suomen hallitus kallistui Saksan tuen kannalle ja Saksan tulevaan hyökkäykseen Neuvosto-Venäjälle."
Italiasta ostettiin aseita, mutta Saksa esti niiden ja vapaaehtoisten läpikulun. Saksan kanssa ei neuvioteltu yhtään mistään. Se oli liitossa NL:n kanssa.
Meno Saksan rinnalle alkoi vasta talvella -41, kun Heinrichs toi Mannerheimille tietoa Saksan hyökkäyssuunnitelmista.
Syksyllä -40 oli solmittu kauttakulkusopimus ja saatu aseita Saksalta.
Kenraalikunta joko suositteli Saksan mukaan menemistä tai ei. Risto Ryti meni sakemannien kelkkaan vaikka varoitettiin kyllä. Esim. Mannerheimn puolesta.Enckell vastaan. Muut kenraalit puolesta.
Päämaja lähetti 1939 eurooppaan lähettiläät.Ne kävi jokaisessa maassaa Euroopassa, Kaikki maat tuki Suomea. Käytiin myös Saksassa. Suomen neuvottelijat tapasi mm. Hitlerin ja
Mussoliinin.
Talvisodassa kaikki maat Euroopassa käytiin läpi. Tukea tuli jokaisesta maasta. Ja Saksaan päädyttiin. Kenraalikunta ei ollut yksmielinen. Enckell (ainoa Hitlerin tavannut) oli vastaan.
Suhteet Englantiin katkaistiin. Mukaan Saksan sotiin. Järkevimmät kenraalit varoitteli.
Koko 30-luvun ajateltiin että ollaan muka moderni länsimainen yhteiskunta, Hyvät suhteet Englantiin ja Ranskaan ei auttanut kun jouduttiin sotaan neuvostoliittoa vastaan marraskuussa 1939.
"Päämaja lähetti 1939 eurooppaan lähettiläät.Ne kävi jokaisessa maassaa Euroopassa,"
Tuohon ei ollut PM:lla edes valtuuksia. Muutamassa maasa oli sotilasasiamies. Ne keskittyivät aseostoihin yhdessä lähetystöjen kanssa.
Ei Päämaja hoitanut ulkopilitiikkaa, vaan ulkoministeriö Tannerin johdolla.
ylipäällikkönä puolustusvoimien kannan. Hän vei armeijaa Saksan rinnalle talvesta -41 alkaen.
"Kenraalikunta joko suositteli Saksan mukaan menemistä tai ei."
Ei asiaa kenraaleilta mitenkään kyselty. Suurin osa oli Saksan rinnalle menon kannalla -41. Myöhemmin tuli kyllä epäilyjä.
Saksalais-suuntaus alkoi vasta talvisodan aikana, kun selvisi että muilta ei apua tule, eikä yksin tulla sodassa pitemmän päälle pärjäämään.
Valinta tehtiin silloin, kun Suomi solmi rauhan, vaikka Britit oli luvanneet nousta maihin Narvikissa, tosin osasto oli varsin mitätön ja Suomen sodanjohdolle selvisi, ettei Britit oikeasti Suomea tule auttamaan tässä sodassa.
Jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa, kun Ruotsi pysyi puolueettomana, taipua N-liiton tahtoon ja määräysvaltaan tai liitoutua Saksan kanssa.
vähitellen vasta loppukesästä -40. Saksa ilmaisi kiinnostuksensa, solmittiin kauttakulkusopimus ja saatiin aseita.
Se oli ainoa vaihtoehto. Britit oli lyöty. Saksa ja NL kielsivät yhteen ääneen yhteistyön Ruotsin kanssa.