90-luvun kaltaisia kotimaisia sarjoja ei enään ole.

Kuinka moni kaipaa vielä 90-luvun kaltaisia kotimaisia draama ja komedia sarjoja?
Kun ajattelee tätä nykyistä kotimaisten tv-sarjojen tarjontaa, niin tulee väkisinkin mieleen, että minne ovat kadonneet 90-luvun kaltaiset kotimaiset tv-sarjat? Sen ajan tv-sarjathan olivat nykyisiin verrattuna todenperäisimpiä ja harmittoman mukavia. Moni varmaan muistaa nämä kansaan iskeneet seuraavat kotimaiset ysärisarjat:

-Ruusun aika
-Metsolat
-Kovaa maata
-Puhtaat valkeat lakanat
-Elämän suola
-Kyllä isä osaa
-Onnea vai menestystä
-Samaa sukua eri maata
-Hynttyyt yhteen
-Blondi tuli taloon

90-luvun tv-sarjojen tarjonta oli siis melko monipuolista, ja mukaan mahtui niin draamaa kuin komediaakin. Mutta entäpä nykyisin? Edellä mainitun kaltaisia kotimaisia sarjoja ei mielestäni juurikaan tehdä nykyisin. Nykyiset kotimaiset sarjat ovat melko huonoja, ja vastaavat todellisuutta hyvin vähän. Myöskin niitä on erittäin vähän nykyisin, ja etenkin sellaisia joita viitsii katsoa. Tuossa luettelossa jäi mainitsematta kotikatu, joka myös 90-luvulla oli kova sana, mutta nykyisin ihan hanurista, jonka monet muutkin ovat varmaan huomanneet. Kun tarkemmin ajattelee, niin ainoita ja harmittoman mukavia 2000-luvun sarjoja olivat ne maalaiskomediat, ja sitten se muutama vuosi takaperin ollut tahdon asia -sarja. Salkkaritkin nyt vielä juuri ja juuri ihan katsottava sarja on, mutta kyllähän sekin loppujen lopuksi melkoista sontaa on, eikä siinäkään juuri ole todenperäisyyttä vastaavaa.
Mutta miksihän 90-luvun kaltaisia sarjo ei sitten enään tehdä? Lieköhän sen aikaiset käsikirjoittajat lopettaneet, tai sen aikaiset aiheet katsottu kuluneiksi ja haluttu siirtyä "nykyaikaan". Kotimaisen tv-tarjonnan mentaliteettihan tuppaa olemaan usein se, että mikä tekijöistä ja arvostelijoista on hyvä, niin se ei välttämättä iske kansaan juuri ollenkaan. Ehkä suurimpana syynä voi olla se, että silloin ennen suosittiin tv-sarjoissa perinteisiä arvoja, eli käytännössä perinteistä suomalaista elämää joka parhaiten ehkä puri kansaan. Nykyisin tekijät ja arvostelijat suosivat sitten ehkä enemmän taiteellisuutta ja omaperäisyyttä, joka ei ehkä niinkään kiinnosta ihmisiä. Kaikin puolin syitä voi kuitenkin vain arvailla. Noita ysärisarjoja on kylläkin uusintoina silloin tällöin tullut, mutta eivät ne enään kiinnosta niinkään, kun monet ovat ne jo kertaalleen nähnyt