Selvästikin Kataisen-Wallinin-Urpilaisen hallitus yrittää ajaa niin kovaa, että haittakokkareet tippuisivat rattailta. Nähtävästi hallituksen johdon piirissä elätellään toiveita, joitten mukaan äärimmäisen ankarat ja brutaalit otteet heti hallituskauden alussa tehoavat. Tarkoituksena on panna toismielisille luu kurkkuun. Ja juuri tämä ajankohta heti presidentin vaalin jälkeen lienee ollut jo etukäteen merkattuna operaatiokalenteriin H-hetkeksi. Asetelman ajoituksen varmisti kokoomuslaisen presidentin valinta. Lieneekö uuden presidentin kanssa jotain sovittu? Kun viime huhtikuussa eduskuntavaalien vaalivalvojaisillan lupulla tiettävästi yötä myöten Wallin ja Katainen pitivät palaveria kabinetin kätköissä, niin mahtoivatkohan kyseiset puoluepamput laatia juuri silloin nyt meneillään olevien tapahtumien käsikirjoituksen. Kabinettipolitiikkaa varoittavaksi esimerkiksi asti.
Juuri nyt Halosen virkakauden viimeisinä viikkoina Niinistö voi jättäytyä syrjään mm. puolustusvoimia koskevan rankan alasajaon suhteen. Ja sitten presidentin virkaan astuttuaan maaliskuun alussa, silloin hän voi vedota siihen, että puolustusvoimien karsintapäätös tapahtui olennaisessa määrin jo ennen hänen virkakauttaan. Niin ollen puolustusvoimien ylipäällikkönä hän "ei voi tehdä asiassa" mitään.
Kuntauudistuksen osalta viime kevään eduskuntavaalit ilmeisestikin järkyttivät "vanhojen puolueitten" henkistä tasapainoa pahemmin kuin olemme osanneet tiedostaakaan. Kun Keskusta kärsi murskatappion ja puheenjohtajansa suulla harkitsemattomasti ilmoitti silloin vaali-iltana oppositioon jättäytymisestä, niin se merkitsi Perussuomalaisten yksin jäämistä. Syntyi nykyinen hallitus.
Puolustusvoimien alasajamisen rinnalla "kuntauudistus" on toinen asia, jonka hallitus yrittää ruhjoa läpi väellä ja voimalla ja nopealla aikataululla. Tavoitteena lienee haja-asutusalueiten nujertaminen ja itsenäisen kunnallisen päätösvallan ottaminen pois haja-asutusalueilta. Maakuntienkin keskuskaupungeissa Kokoomuksella ja sosialidemokraateilla on vahva asema kunnallispoltiikassa. Kun väestömäärien perusteella valta siirtyy keskuskaupungeille, silloin haja-asutuksen sananvalta katoaa täysin marginaaliin. Havainnollisena esimerkkinä mm. Vehmersalmen jo toteutettu liittyminen Kuipioon. Nykyisin Vehmersalmella on Kuopion valtuustossa yksi valtuutetun paikka.
Kataisen hallituksen keskeiset voimat uskovat, että nyt kovilla otteilla nujerretaan Perussuomalaisten selkäranka ja estetään Keskustan uudelleen nousu. Elämme suomalaisen yhtiskunnan poliittisten rakenteitten ja voimasuhteitten temppelinharjavaihetta. Kunnallisvaalit ensi lokakuussa kertovat, tuottaako nykyisen hallituksen valtapoliittinen operointi hallituskoalition toivoman tuloksen? Voi siinä käydä päinvastoinkin. Saattaa käydä niinkin päin, että Perussuomalaiset ja Keskusta saavatkin murskaavan määnvyöryvoiton ensi lokakuussa. Seuraavat eduskuntavaalit lienevät kuitenkin vasta v.2015. Eduskunnan hajoitusvaalien mahdollisuus on kiinni myös presidentti Niinistöstä. ja saattaa olla niin, että hän ei myötävaikuta eduskunnan hajoittamisen hyväksi ja ennenaikaisten eduskuntavaalien pitämisen puolesta.
Juuri nyt Halosen virkakauden viimeisinä viikkoina Niinistö voi jättäytyä syrjään mm. puolustusvoimia koskevan rankan alasajaon suhteen. Ja sitten presidentin virkaan astuttuaan maaliskuun alussa, silloin hän voi vedota siihen, että puolustusvoimien karsintapäätös tapahtui olennaisessa määrin jo ennen hänen virkakauttaan. Niin ollen puolustusvoimien ylipäällikkönä hän "ei voi tehdä asiassa" mitään.
Kuntauudistuksen osalta viime kevään eduskuntavaalit ilmeisestikin järkyttivät "vanhojen puolueitten" henkistä tasapainoa pahemmin kuin olemme osanneet tiedostaakaan. Kun Keskusta kärsi murskatappion ja puheenjohtajansa suulla harkitsemattomasti ilmoitti silloin vaali-iltana oppositioon jättäytymisestä, niin se merkitsi Perussuomalaisten yksin jäämistä. Syntyi nykyinen hallitus.
Puolustusvoimien alasajamisen rinnalla "kuntauudistus" on toinen asia, jonka hallitus yrittää ruhjoa läpi väellä ja voimalla ja nopealla aikataululla. Tavoitteena lienee haja-asutusalueiten nujertaminen ja itsenäisen kunnallisen päätösvallan ottaminen pois haja-asutusalueilta. Maakuntienkin keskuskaupungeissa Kokoomuksella ja sosialidemokraateilla on vahva asema kunnallispoltiikassa. Kun väestömäärien perusteella valta siirtyy keskuskaupungeille, silloin haja-asutuksen sananvalta katoaa täysin marginaaliin. Havainnollisena esimerkkinä mm. Vehmersalmen jo toteutettu liittyminen Kuipioon. Nykyisin Vehmersalmella on Kuopion valtuustossa yksi valtuutetun paikka.
Kataisen hallituksen keskeiset voimat uskovat, että nyt kovilla otteilla nujerretaan Perussuomalaisten selkäranka ja estetään Keskustan uudelleen nousu. Elämme suomalaisen yhtiskunnan poliittisten rakenteitten ja voimasuhteitten temppelinharjavaihetta. Kunnallisvaalit ensi lokakuussa kertovat, tuottaako nykyisen hallituksen valtapoliittinen operointi hallituskoalition toivoman tuloksen? Voi siinä käydä päinvastoinkin. Saattaa käydä niinkin päin, että Perussuomalaiset ja Keskusta saavatkin murskaavan määnvyöryvoiton ensi lokakuussa. Seuraavat eduskuntavaalit lienevät kuitenkin vasta v.2015. Eduskunnan hajoitusvaalien mahdollisuus on kiinni myös presidentti Niinistöstä. ja saattaa olla niin, että hän ei myötävaikuta eduskunnan hajoittamisen hyväksi ja ennenaikaisten eduskuntavaalien pitämisen puolesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noinhan se on nähtävä. Armeijauudistus on NATO-kortin pelaamista ja kuntauudistus Keskustan pelaamista marginaaliin. SDP nuolee Kokoomusta, koska se ei muuhun pysty, mutta pysyy tuolla tavalla kuitenkin kakkosena vähän pidempään. Ihmettelen kyllä suuresti, jos ei Soinin ilmoitus Niinistön äänestämisestä vähennä Perussuomalaisten suosiota kunnallisvaaleissa. Jotain junailuahan siinä täytyi olla takana. Ei Soinin tasoinen pelimies muuten syö sanojaan yhden viikonlopun jälkeen ja astu julkisesti 'aatteellisen vihollisensa' joukkoihin, kuten nyt kävi. Oli miten oli, kuntaliitoksen puolesta äänestäneet valtuutetut ovat täällä tarkasti muistissa ja saanevat ansaitusti kenkää syksyllä.
Kokoomus on onnistunut viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikakaudella pärjäämään yhteishallituksista niiden päätteeksi pidetyissä eduskuntavaaleissa varsin hyvin kuiville. Holkerin hallituksen jälkeen Kokoomus teki Ahon hallituksen Keskustan kanssa. Sen jälkeen Kokoomus teki kahtena vaalikautena hallituksen sosialidemokraattien kanssa ja pääministerinä oli Lipponen. Sitten Kokoomus joutui yhden vaalikauden ajaksi oppositioon, kun pääministeriksi nousi ensin Jäätteenmäki ja hänen jälkeensä Vanhanen. Kuitenkin taas v.2007 Kokoomus palasi hallitukseen Vanhasen toiseen hallitukseen. Ja nyt on meneillään Kokoomuksen ja sosialidemokraattien hallitus.
Kaikissa näissä hallitusyhdistelmissä on ollut mukana RKP. Huomiota kiinnittää, että nyt tänä aikana nimen omaan RKP:n puheenjohtaja puolustusministerinä on suorittamassa rankkaa varuskuntien lakkautuskarsintaa samalla tavalla kuin RKP:n puheenjohtaja on toiminut puolustusministerinä aikaisemminkin. Ja säännönmukaisesti karsintakassara ei ole osunut Dragsvikin varuskuntaan.
Kokoomuksen selviytyminen kuin kissa jaloilleen kerran toisensa perään (lukuunottamatta tuota vuotta 2003) kertoo puolueen pelisilmästä. Suurin hallituskummani sen sijaan on lähes säännönmukaisesti joutunut oppositioon vaalien jälkeen. Tuo "lähes" tarkoittaa vuotta 1999, jolloin Lipposen johtama SDP:n ja Kokoomuksen hallitus jatkoi myös toisen vaalikauden ajan. Nyt vasta vajaat kymmenen kuukautta viime kevään eduskuntavaalien jälkeen alkaa vaikuttaa siltä, että Kokoomuksen suurin halituskumppani SDP on jo ajautumassa suuriin vaikeuksiin. Ja kenties Kokoomus selviytyy jälleen kissana jaloilleen.