Suur Galluppi huonoin autoni

Ainoa auto jolla olen jäänyt kaksi kertaa tienposkeen tekniikkaongelmien takia. Ja alla on ollut sentään 14 uutta ja (paljon) käytettyä.

Muutenkin ainoa jota sai tämän lisäksi käyttää ehtimiseen korjaamolla joko takaisinkutsujen tai muuten vain jo takuuaikana ilmenneiden ongelmien takia.

Luotettavin on ollut, uskomatonta kyllä, Citroen Xantia (liisari) jossa kahden vuoden ja 40tkm aikana ei ollut yhtään ainoaa ongelmaa josta olisin voinut valittaa edes määräaikaishuollossa. Nähtävästi 10v tuotannossa olleesta autosta saadaan jopa Ranskassa karsittua lastentaudit?

aina hajalla, mutta kun toimi, oli kyyti todella hienoa!

ensimmäinen ja huonoin autoni, ja kenties myös rumin..
Aina jotain pienisäätöä vailla..
Entinen -86 corollani on ollut kaikkein paras, ei tarvinu ku potkasta kylkeene niin lähti käyntiin, säällä kun säällä:)

Kerran jäin välille ja ainaiset pikkuviat vitutti.

Seat Ibiza 1,5. Jatkuvaa korjauttamista ja milloin kukakin väi vuorollaan sillä tien päälle. Ite hain sen korjaamolta kerran (en muista minkä vian takia), tulomatkalla alko virtalukon pohja savuta.

Puolivuotta sen kanssa jaksoin tapella kunnes vaihdoin pois. Käsittämätön leluhässäkkä uudeksi autoksi joka vietti enemmän aikaa korjaamolla kuin ajossa.

Vuosimallia -82. Vaikka ei sekään kovin huono ollut ikäluokassaan. Joi vain turhan paljon. Etupyörien tukivarsia ym. pientä silloin tällöin. Ajoin koneella 300 tkm ilman koneremppaa.

Se on huonoin, jonka olen omistanut, mutta ihan tyytyväinen siihen olin. Hinta ja laatu kohtasivat täydellisesti.

Sain kyseisen taunuksen ilmaiseksi.

Seuraavat viat sain kaupanpäälle:

Toinen etujarru tehoton. Vastapainoksi toinen takarummuista jumitti. Vaidekeppi irti (tyyppivika), lämmityslaite toimi vain ykkösteholla, lukot aukesivat ja auto myös käynnistyi millä tahansa lukkoon sopivalla esineellä. Alustan puslat olivat niin kuluneet että etuakselin pää siirtyi potkaistaessa auton pituussuunnassa -5 cm. Iskarit olivat täysin loput. Ajokäytös luonnollisesti luokkaa "taikamatto" :)

Kun tähän lisää vielä kaikkialle levinneen mädännäisyyden, mattamustan sävyn alareunasta ikkunan alareunaan saakka, runsaan plasticpaddingin käytön sekä kasan muita pikkuvikoja, mm. sen että kostealla auto lähti käymään vain starttipilotilla, niin täytyy todeta auton olleen hintansa arvoinen... :)

Ihmetyksen aihe on se että auto oli paria kuukautta aikaisemmin leimattu ennen kuin tulin sen "onnelliseksi" omistajaksi. Kaveri antoi minulle auton kun ei enään itse saanut sitä käymään... :)

Kunnon romuja on ollut muitakin pihalla. Mm. ympäriajettu Skoda 120 Ls. Autolla aiheutettiin yleistä pahennusta ja virkavallan häirintää runsain mitoin ympäriajon jälkeen. Auto kun oli muuten kunnossa, mutta ainut suora paikka pelleissä oli tavaratilan kansi... :) Jostain syystä herätti huomiota.... :)

Ford Fiesta 1.0 L vm 1985 varmisti taivaspaikan, koska kiirastuli oli jo täällä...

Melkein kaikki osat vaihtoon 3 vuoden aikana.
Tosin ne vaihto-osat olivat kaikki uskomattoman halpoja.

Nitinää ja natinaa muuten hiljaisessa autossa. Keskuslikituksen/sähköikkunoiden temppuilua ja nykimistä kaupunkinopeuksilla ajettaessa. Talvella muutaman kerran starttiongelmia ja takaovien jäätymistä.

fiat fiorino ja vw jetta dsl

ehdottomasti paska.

farmari vm 91
tutisi ja natisi, ei lähtenyt käyntiin, ainoa auto josta oikeesti tippui osia matkalla..!

Oli 520 Bmw. Söi öljyä, jätti tielle useamman kerran => hinaamalla pois. Sähköt sekoili eripaikoissa.
No, onneksi eroon pääsin lopulta.
Nyt on parempi alla.

Ylivoimaisesti heikoin ajo-/korjausaikasuhde miesmuistiin=10h remonttia - 1h ajoa.
Vaihtoi muuten omistajaa todella nopeasti...

320i aina jotain vikaa...

Kaiken kokemani unohtamattomien painjaisten jälkeen vakuutan että Vauxhall on/oli maailman huonoin auto. Toivottavasti niitä ei tuoda tänne Suomeen ja tuskinpa niitä on enää liikenteessä näkynytkään "valovuosiin" ;-)...EIKÄ IHME!

Minulla on ollut liki 60 autoa ja seassa oli monta huonoa ja hyvää autoa mutta EI MIKÄÄN vetänyt vertoja tuolle vm 69 olevalle Vauxhall Ventoralle. Elämäni suurin virhe tähän asti oli ihastua auton 3,3 litran kuutoseen ja hienoon ruosteettomaan koriin nahkasisustoineen. Autolla oli ajettu 150 tkm ja auto oli kuin uusi. Auto oli tehokas tosin söi paljon polttoainetta mutta siihen hyvät ominaisuudet sitten loppuikin. Papereiden kirjoittamisen jälkeen alkoi painajainen joka kesti neljä vuotta.

Tarinasta tulisi pitkä romaan joten kerron vain murto-osan sen vioista. Jarrunesteet vuoti lattialle ja jarrut hävisivät/puoltivat vähän väliä. Sylinterit jumivat, jarrut kyllä kunnostettiin mutta yhä uudelleen ne hajosivat. Jarrupalat laahasivat ja kuluivat loppuun pian, samoin jarrurummut. Osia autoon ei saanut edes Englannista tilaamalla, GM:ltä soittelivat ympäri Suomea paikallisiin merkkiliikkeisiin, olisikohan jäänyt esim. virranjakajan kantta johonkin hyllylle lojumaan että auttaisikohan se nykimiseen kun vikaa ei löydy vaikka kaikkea on yritetty kaasuttimen vaihdosta lähtien. Sähkölaitteita korjautin autosähköasentajalla mutta oikuttelu vain jatkui. Kun menin vara-osakeskukseen ja ilmoitin auton merkin, kuului heti vastaus "EI OLE" ja korjaamot eivät myöskään olleet halukkaita ottamaan autoa vastaan.
Valmistuin opinnoistani ammattiin ja sain hyväpalkkaisen työpaikan. Päätin sitkeästi että vaikka minulta loppuisi kaikka rahat, otan vaikka velkaa niin paljon mutta korjaan siitä kaikki viat. Pakkohan auton on toimia jos sitä korjataan ja paljon. USKOMATONTA mutta ei onnistunut! Ostin Datsun 100A:n auton rinnalle käyttöautoksi koska Vauxhallia korjattiin mutta sitä ei vaan saatu kuntoon. Auto hajosi sitä mukaa kun sitä korjattiin. Pakko oli lopulta antaa periksi, ei voinut mitään.

Möin sitten Vauxhallini halvalla toiselle henkilölle ja pian tämä otti minuun yhteyttä ja ihmetteli miten mikään ei pelaa autossa! Minulla oli täysi työ pidättää nauruani ja vastasin vain että "ainahan niissä vanhoissa jotain pientä on"!
"Ainahan niissä jotain pientä..." ja hän purskahti nauramaan ( mielestäni lähinnä psykoottista naurua...)

Näin painajaisunen muutama vuosi sitten että olin vaihtanut nykyisen uudehkon autoni takaisin siihen vanhaan Vauxhalliin eli se saakelin painajainen seisoi pihassani! Nousin hikisenä ylös sängystä ja pakko oli juosta ikkunaan heti katsomaan että olihan kaikki vain pahaa unta?

Näin Vauxhallin hylättynä pari vuotta sitten erään maalaistalon pihassa metsikössä ja väkisinkin suupieleeni tuli pieni hymyn häivähdys.