Pop-tähden palvonta

Juuri näin.

Teräsmiehen ja muiden supersankareiden kohdalla yhteys on entistäkin suurempi, on kuin supersankarit olisivat kuin rooman jumalat: miltei kuolemattomia ja heitä palvovat fanit muistuttavat uskovia.

tällä mainitulla Uskonnot ja uskomukset - palstalla Kristityt palvovat vaikka parsaa, jos sitä voi vain käyttää hyväkseen -mutta ei syödä!

Pop-tähtien palvonta ei ehkä ole suoraan verrattavissa uskontoon. Mutta kyllä kaikenlaisten idolien palvomisessa on samantapaisia piirteitä havaittavissa.
Uskontojakin on aika erilaisia. Kaikki eivät edellytä yhden vahvan hurmoksellisen johtajan tunnustamista. Musta tuntuu (en tiedä) että esim. taolaisuus ei oikein hyvin vertaudu tuohon ilmiöön. Jotkut hurmoskliikkeet taas voivat olla lähellä kuvailemaasi ilmiötä.
Lähinnä se kai muistuttaa hurmosliikkeitä. Niitä ehkä on kaikissa uskonnoissa, mutta uskonnot eivät ole nimenomaan sellaisia.

Minä, 46-vuotias mies, olen musiikin suurkuluttaja. Pääasiassa rockmusiikin, 50-lukulaisesta rockabillytussahtelusta äärimmäisen synkkään ja laahaavaan doom-metalliin. Blues, jazz ja jopa klassinenkin käyvät. Vierastan sanaa "palvonta", mutta joku, joka ei ole niin sisällä ja syvällä tässä asiassa kuin minä, voisi sitä varmasti palvonnaksi kutsuakin, hyvinkin helposti. Luullakseni tarkoitit avauksellasi jotain teinihysterian tapaista palvontaa, jossa itse musiikki on sivuseikka.

Ero onkin siinä, etten tuputa "palvontani" kohteita niille, jotka selkeästi ovat eri mieltä. En vanno ikuista kärsimystä tulijärvessä niille, joiden mielestä Mamba ja Radio Nova ovat musikaalisuuden huipentuma. Tai no tuo jälkimmäinen on kyllä siinä ja siinä... Ja nuo teinihysteriapalvonnan kohteetkin vanhenevat ja samoin käy palvonnalleen. Yleensä melko nopeasti jo hyvissä ajoin ennen aikuisikää. Uskontojen kanssa tuppaa asia vain iän myötä pahenemaan.