Huonoin lukemasi kirja?

Miika

Kerropa mielipiteesi. Olen lukenut paljon ja varsinkin kotimaista nykykirjallisuutta. Huonoin on mielestäni Anja Kaurasen Tushka. Se on aivan kamala. Se on niin huono että melkein itkee häpeästä tekijän puolesta sitä lukiessaan.

90

6826

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vasenjalkainen

      Kovin huonoihin en onneksi ole törmännyt. Yläasteella pakkoluetusta Jules Vernestä, maasta kuuhun taisi olla kirja, jäi kyllä huono mielikuva. Todella pitkästyttävä kirja, vaikka ei näin jälkeenpäin ajatellen silloin lukemani tusinafantasiakirjatkaan erityisen häikäiseviä olleet :).

      • MatiasM

        Jari Tervon kirjat ovat kaikki niin tylsiä ettei niitä jaksa lukea kuin korkeintaan 10 sivua. Miten se osaakin kirjoittaa niin tylsästi ja lapsellisesti vaikka on entinen lehtimies?


    • Ukkeli

      Huh...olen todella yrittänyt lukea sen kirjoja...mutta ne on niiiin tylsiä ja piiiitkäveteisiä että kynnet tippuu. Paljon niitä ostettiin lahjoiksi...luettavaksi tuskin kukaan.

      • OMK

        Olen ronkeli kirjojen suhteen mutta Päätalon kirjoja pidän hyvinä. Aluksi kangersi mutta kun pääsin niiden maailmaan niin ne imivät kyllä mukaansa. Suosittelen niitä.


      • Tytti
        OMK kirjoitti:

        Olen ronkeli kirjojen suhteen mutta Päätalon kirjoja pidän hyvinä. Aluksi kangersi mutta kun pääsin niiden maailmaan niin ne imivät kyllä mukaansa. Suosittelen niitä.

        Samat sanat, Kallio-ukkelin kaikki kirjat on luettu kannesta kanteen. Ensimmäinen oli Mustan lumen talvi. Sitten sain lahjaksi Iijokisarjan Täysi tuntiraha. Olin sairaana kotona ja tempasin sen päähäni parissa päivässä. Kirjastosta piti hakea heti lisää.

        Nyt on Kallen koko Iijoki-sarja kaapissa luettu kahteen kertaan, kirja kerrallaan ilmestymisien myötä ja muutama vuosi sitten uudestaan kaikki peräkanaa. Eikä tullut aika pitkäksi.

        Saattaa olla niin, että sinulla täytyy olla jonkin näköinen tuntuma sen aikaiseen maailmaan ja ehkäpä kielialueelle, jotta saat kirjoista kaiken irti. Itselläni on siteet savoon toisen vanhempani kautta ja olin lapsuudessa paljon siellä.

        Kallen kirjat lukemalla saa hyvän kuvan sen aikaisesta elämän menosta syrjäseuduilla, sodassa, kaupungissa, rakenenuksilla, perheessä, historiaa...

        Suosittelen lämpimästi.


      • Masi

        Olet oikeassa, Päätalon kerronta on pitkäveteisyyden ruumiillistuma. Eikä Päätalon kuvaama Suomi kiinnosta pätkääkään, hyvä etten elänyt silloin...se aika oli syvältä perseestä.


      • mnää
        Masi kirjoitti:

        Olet oikeassa, Päätalon kerronta on pitkäveteisyyden ruumiillistuma. Eikä Päätalon kuvaama Suomi kiinnosta pätkääkään, hyvä etten elänyt silloin...se aika oli syvältä perseestä.

        Se aika ei todellakaan ollut syvältä josta Päätalo kirjoittaa. Oman aikansa pikkutarkka kuvaaja se Kalle oli.PISTE.


      • Ahmatti
        mnää kirjoitti:

        Se aika ei todellakaan ollut syvältä josta Päätalo kirjoittaa. Oman aikansa pikkutarkka kuvaaja se Kalle oli.PISTE.

        Päätalo ei kolahda mm. niihin, jotka ei halua nähdä vaivaa ymmärtääkseen jotain muuta kuin omia ympyröitään (en sano etteikö muitakin syitä ole!). Päätalolta ainakin oppii sen että kaikki ei aina voi olla helppoa ja mukavaa.

        Jos kirjat olisivat syötävää, Päätalo olisi ruisleipää. Jotkut pitävät enemmän tortilloista, minä molemmista.


      • Luki-Luke
        Masi kirjoitti:

        Olet oikeassa, Päätalon kerronta on pitkäveteisyyden ruumiillistuma. Eikä Päätalon kuvaama Suomi kiinnosta pätkääkään, hyvä etten elänyt silloin...se aika oli syvältä perseestä.

        Kallen kirjat on vanhojen äijien kirjoja! Näin ajettelin ennen, vaan sitten urheasti päätin aloittaa Iijoki-sarjan lukemisen, ja kas inhoni muuttui innostukseksi. Totta on, että tapahtumista kerrotaan pikkutarkasti ja ajallisesti yhdessä kirjassa ei ehditä kovinkaan pitkälle eteenpäin. Kontrasti nopeatempoisiin toimintatrillereihin on suuri, mutta Päätalon vahvuus onkin juuri perusteellisuudessa. Kallen kuvauksia menneestä ajasta on mielenkiintoista lukea eräänlaisena mikrohistoriana, jossa Kallen elämää seurataan sekä Suomen että maailmanhistorian tapahtumia vasten. Mitä silloin ajatteli ja tunsi pieni ihminen Taivalkoskelta, sen kertoo meille Kalle. Iijoki-sarjan loppuun luettuani tuli tunne, että nytkö se jo loppui. Myös Kallen kieli miellyttää, ja tahatonta huumoria on mukana niin, että välillä pitää pyyhkiä naurunkyyneliä silmistä. Huumori syntyy rehellisesti ja kaunistelematta kuvatuista tapahtumista, joita kaikki eivät rohkenisi kertoa muille, jos samaan tilanteeseen joutuisi. Suosittelen!


    • wimma

      Selkeä ykkönen. Yksinkertaisesti vain todella HUONO teos, jonka kaunokirjallisia ansioita kömpelö suomennos ei ainakaan lisännyt. Oli suorastaan pakko lukea loppuun asti, sillä halusin nähdä, kuinka alas kirjailija voikaan vajota. Lukukokemusta sävytti kauttaaltaan syvä myötähäpeän tunne.

      "Hyvänä" kakkosena Jari Tervon Poliisin poika, joka oli huonosti kirjoitettua muka-hauskaa paskaa. Nauraako joku oikeasti tällaiselle???

      Kolmantena on jonkinlaisen new age-friikin "Rama-dr." Fredrick Lenzin kirjoittama Snowboarding to Nirvana, joka oli kuin ö-luokan versio Kerouacin Dharmapummeista.

      • Eeva

        Hei, olen täysin samaa mieltä: Staffan Bruunin Bailut barrikadeilla hakee todella vertaistaan! Nautin suunnattomasti sen suuresta huonoudesta enkä itsekään pystynyt jättämään kirjaa lukematta, halusinhan nähdä kuinka todella alas kirjailija voi kliseiden meressä mennä polskuttaa. Huh hei. Lukekaa se ihmeessä!


    • hermo

      Aivan käsittämättömän huono. En ymmärrä edelleenkään, miksi kyseinen kirja on kirjoitettu. Luen kyllä sotakirjoja, siitä ei nyt kiikasta...

      Minä ja Morrison oli kyllä myöskin aika kamala, ei päätä eikä häntää...

    • Toukka

      Joku ton niminen kirja, takateksti lupaili jotain Douglas Adamsin tapaista.. Voin sanoa, että ei todellakaan ollut lähelläkään Adamsia. Paitsi, että kyseessä oli scifi huumoria. Helvetin huonoa huumoria.

      Pakko oli lukea, koska muuten olis nukahtanu vartioon..

      Puolessa välissä tunsin sääliä kirjailijaa kohtaan, lopussa taistelin pakottavaa tarvetta vastaan, halusin hetimiten metsästää kirjailijan käsiini ja tappaa hyvin, hyvin hitaasti ja kivuliaasti. Se oli oikeasti NIIN paska kirja.

    • Himolukija

      Kyseessä oli Ahvenanmaalla asuvan, ruotsinkielisen, noin 35-vuotiaan naiskirjailijan esikoisromaani, joka voitti joko JH Erkon tai Helsingin Sanomien palkinnon parhaasta esikoisesta noin vuonna 1990-93. Oli karmeaa, latteaa roskaa. Yllätyksekseni havaitsin olevani asiasta samaa mieltä arkkistalinisti Leif Salmenin kanssa, jonka ajatuksia en yleensä arvosta. Kai meistä jokaisessa on jotain hyvää.

      Siis kirja oli niin huono, etten edes Google-haun avulla kyennyt palauttamaan mieleeni sen tai sen tekijän nimeä. Osaisko joku auttaa varoittamaan kanssalukijoita. Mikä nimi, mikä tekijä?

      • Neiti Etsivä

        J.H. Erkon palkinto (1964-1994) on vuodesta -95 ollut Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto.

        Ainoa palkinnon saanut nainen vuosina 1990-93 on vuonna -91 Marjatta Schier novellikokoelmallaan Myrkkililjat. Kyseisen kirjailijan kohdalla ei googlaus tuottanut tulosta, joten mahdollisesta ahvenanmaalaisuudesta tai iästä ei ole tietoa, mutta ainoana tuohon aikaväliin sopivana naisena syyllisen on pakko olla hän.

        Toinen mahdollisuus olisi v.1989 palkittu ruotsinkielinen Pirkko Lindberg romaanillaan Saalis, mutta hän on syntynyt v.-42 ja asuu ainakin nykyisin Helsingissä.


      • Himolukija
        Neiti Etsivä kirjoitti:

        J.H. Erkon palkinto (1964-1994) on vuodesta -95 ollut Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto.

        Ainoa palkinnon saanut nainen vuosina 1990-93 on vuonna -91 Marjatta Schier novellikokoelmallaan Myrkkililjat. Kyseisen kirjailijan kohdalla ei googlaus tuottanut tulosta, joten mahdollisesta ahvenanmaalaisuudesta tai iästä ei ole tietoa, mutta ainoana tuohon aikaväliin sopivana naisena syyllisen on pakko olla hän.

        Toinen mahdollisuus olisi v.1989 palkittu ruotsinkielinen Pirkko Lindberg romaanillaan Saalis, mutta hän on syntynyt v.-42 ja asuu ainakin nykyisin Helsingissä.

        Aika kuluu niin nopeasti, erehdyin vuodesta. Tästä "Saaliista" halusin siis varoittaa. On vesiperä. Schieriä en tunne, saattaa olla hyväkin kirjailija.

        Kiitos muuten avusta. Voisitko muuten ystävällisesti kertoa, millä hakusanoilla googlasit kattavat listat HS:n ja JHE:n palkinnon saajista? Minulla ei toistuvista yrityksistä huolimatta tärpännyt.


      • Neiti Etsivä
        Himolukija kirjoitti:

        Aika kuluu niin nopeasti, erehdyin vuodesta. Tästä "Saaliista" halusin siis varoittaa. On vesiperä. Schieriä en tunne, saattaa olla hyväkin kirjailija.

        Kiitos muuten avusta. Voisitko muuten ystävällisesti kertoa, millä hakusanoilla googlasit kattavat listat HS:n ja JHE:n palkinnon saajista? Minulla ei toistuvista yrityksistä huolimatta tärpännyt.

        En googlannut, vaan katsoin suoraan Hesarin sivuilta. Muistin nimittäin joskus aikaisemmin lukeneeni sieltä kyseisen palkinnon saajista.

        (täällä siis listat: http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/kulttuuri/kirjallisuuspalkinto04/etusivu.html )


    • Vesku

      Oskar Reposen kirjat ovat melkoista roskaa. Onkohan mies joutunut maksamaan, että niitä julkaistaan?

    • Maria

      kirjat on ihan hirvittäviä, oli kuinka Finlandia-palkittuja tahansa. Ei voi mitään. Täyttä sontaa. Ja Anja Kauraset kanssa.

    • dobby

      Koulussa lukupakko kirjat olivat mielestäni suurilta osin pakkopullaa, ja niistä ylivoimaisesti hirveimmäksi kirjoiksi kohosi kaksikko Skeittarin kesäloma sekä Robinson Crusoe. Näitä lukiessa ainoana ajatuksena päässä oli "voiko lukeminen olla näin inhottavaa?"...

    • Lucian

      humisevan harjun lyhennetty painos kyllä tosi surkea. liika henkilöitä liian lyhyessä ajassa. painajainen.

      • UMTS

        Anja Kauranen-Snellmanin tekotaide on niin kamalaa että ilman muuta hän saa ansion Suomen huonoimmista kirjoista.


    • Tuomari

      Juan Pablo Gutierrez: Etelän peto
      Tommy Taberman: Fatiman neljäs ennustus
      Walter C. Langer: Adolf Hitler - mies ja myytti

      ...näitä en suosittele kenellekään ihmisrotuun kuuluvalle. Täyttä potaskaa ja kelttua.

    • torey

      En ihan jaksanut ymmärtää Arto Paasilinnan ajatuksen juoksua Ihmiskunnan loppulaukassa. Sitä jaksoin lukea sivulle 50. Tutut ylistää kyseisen kirjailijan tuotantoa kyllä niin, että ehkä vielä joskus kokeilen häneltä jotain muuta.

      • Energia loppuu

        Arto Paasilinnan tuotannolle on mielestäni tyypillistä, että kirja alkaa hyvin, mutta puolivälin jälkeen juoni ja kerronta lässähtävät ikävästi. Joskus Paasilinnan voi jopa kuvitella jatkavan tarinaa lauseella "Ja niin edelleen".

        Mutta kyllä Paasilinnan kirjoista useimmat sentään lukea jaksaa.


    • ihminen-74

      Virpi Hämeen-Anttilan myyntimenestys "Suden vuosi" oli perkeleellisen tuskastuttava ja punastuttava lukukokemus. Vieläkin puistattaa.

    • yrmy

      Reidar Palmgrenin Jalat edellä.

    • iNTo

      Mika Waltarin "Tanssi yli hautojen".

      Kirjassa ei ole mitään muuta hyvää, kuin kanteen painettu Waltarin nimi.
      Kokeilkaapa kuinka pitkästytte hitaasti kuoliaaksi "hovimäen" meiningeissä!

    • Harri

      Huonoin lukemani kirja on Kaarle Nordenstrengin oppikirja "Tiedotusoppi". Täydellistä paskaa ja pakollista luettavaa Tampereen yliopistosta valmistuville tuleville toimittajille.

    • se on

      Humiseva on kamalaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

    • ak47*

      Terhi Rannelan kirjat ovat hirveätä paskaa. Tuollaiset tervehenkiset nuorisokirjailijat pitäisi ampua.

    • piit3

      Kumma kun jotkut eivät perustele vastauksiaan. Vaikea uskoa että joku kirja on huono, kun ei kerrota miksi.

    • 14+5

      Näemmä jos tässä ketjussa haukutaan huonoksi, niin se onkin oikeastaan kohteliaisuus, kun haukutaan huonoiksi aivan loistavia kirjoja ja kirjailijoita.

    • Tut Ankhamon

      Kyllä Reijo Mäen Huhtikuun tytöt on aivan hirveää soodaa, niinkuin muutkin Varekset.Käsittämätöntä että moinen roska myy isoja määriä.

    • ihkut_vampyyrit_0178

      Charlaine Harrisin True Blood-kirjat on jotain niin hirvittävää saissea ettei oo tosikaan. Fan fictionkin on parempaa. Harris kirjoittaa ihan tyhmistä yksityiskohdista, kuvailee sivukaupalla vaatteita ja kampauksia ja luoja ties mitä, hehkuttaa JOKA KIRJASSA sitä kuinka hyvännäköinen ja luonnostaan uhkea Sookie on (joo, myönnetään, kirjasarjoissa täytyy aina kuvailla joka kerta hahmo uudestaan mutta keksis ny uudet jutut kuin ne samat kopypastatut "olen luonnostani isopovinen ja vaaleatukkainen sinisilmä) ja Harris takertuu pikkujuttuihin. Kuten ne Sookien ainaiset rahahuolet. Ja "yhyy tapoin juuri semmoisen ja tämmöisen hahmon, toivottavasti Eric tajuaa maksaa minulle mutta kauheeta kun en kehtaa laittaa laskua sille ja yhyy mun talo kaipaa maalia ja pihatiekiviä, onko pakko käydä säästötilillä...) Argh kun miettiikin niitä kirjoja niin tulee vihaiseksi. Ja joo, mun on pakko lukea niitä (onneks siinä ei mee kauaa, sekin on huonon kirjan merkki kun mulla menee sellaset 4h lukea koko paska) sillä lupasin parhaalle kaverilleni, joka suorastaan jumaloi noita kirjoja ja sarjaa, että jos luen kirjat niin se ei pakota mua kattomaan sitä sarjaa..

      • Alex rules

        Se on sitä itseironiaa, katsos. Minua naurattavat ne Sookien yksinpuhelut kirjoissa. Pitää lukea sillä mielellä, että kyseessä ei ole korkeataidetta. Se on hauskaa ironiaa ja viihdettä. Valitettavasti vain loppua kohti huononee. 3 viimeistä kirjaa olivat vähän pettymyksiä. Ekat 5 ainakin tosi hauskoja.

        Ja vinkkinä: sarja on PAAAAAAALJON kirjoja parempi!! Alex Skarsgårdin Eric on mega verattuna kirjan Ericiin. Ja paljon muutakin. Sookien veli Jason on sarjassa i-h-a-n huippu. Ei ole helppo esittää tyhmää. Moni muukin hahmo on sarjassa ihan huippu. Kirjoista tykkään, sarjaa jumaloin. Enkä ole teini. ;)


      • Anonyymi

        Luin True Bloodin ensimmäisen osan, koska sain sen lahjaksi. Kyllä oli aikamoista tervanjuontia. Uskon, että sarja voi silti olla hyvä, mutta sitä en ole nähnyt.


    • Ylivoimainen on

      Oilgate.

      Kirjoittelija Christian Lönnqvist.

    • Miks julkaistaan

      Dekkareitten huonouslistalla on yks ylitse muiden ja se yks on Ari Paulov ns. jännityskirjoineen.
      Sanonpa vaan että kamalampaa roskaa ei ole dekkareina Suomen tasavallassa julkaistu.
      Kirjailija kirjoittajakurssille äkkiä ja maailmankatsomustakin vois tarkistaa niin paljon ettei kaikki uusi ja outo ole tuomittavaa.

      • Anonyymi

        Kommarit pyrkivät vaikuttamaan kansalaisten lukuvalintoihin. He ovat perustaneet oikein sensuuriosastoja, jotka mollaavat kirjailijoita, jotka eivät nuoleskele kommunistiaatetta.


    • Immu25

      Ari Paulov on aliarvostettu. Johtuuko kulttuurin heikosta tilasta?

    • m0gus

      Paulowia ei arvosta kuin Paulow itse. Pari ekaa kirjaa on vielä siedettäviä, mutta sitten alkaa ihme itsekehuskelu ja kaverieden ylistäminen ja persu-jutut rupeavat tulemaan turhankin läpi

    • copperheart1

      Ensimmäinen ja viimeinen lukemani Leena Lehtolaisen kirja on Kuparisydän. Huono dekkari. Ehkä Lehtolainen on kehittynyt ja petrannut ajan myötä, mutta Kuparisydämen jälkeen ei ole tehnyt mieli tarttua hänen kirjoihinsa.

      • _Moon_

        Voin kertoa, ei ole petrannut. :D Turha tuhlata aikaa niihin.


    • säihkyvä vampyyri

      Twilight :D

    • sitroen.

      Rosa Liksom: Hytti numero 6.
      Sanoinkuvaamatonta roskaa.

      Nimimerkki Rosa Liksom on lukenut jonkun vanhan venäläisen kirjailijan matkakuvauksen Siperiasta ja muuttanut troikan tilalle junan ja tehnyt vähän muitakin muutoksia. Ja ainakin kolmessa kohdassa on rannattomalla peltoaukeamalla yksinäinen korkea kerrostalo. Ja kaikkialla muualla on harmaita luhistumaisillaan olevia tönöjä.
      Ja Mongoliankin mennään Habarovskin kautta...

      Ei järjen häivääkään koko kirjassa!
      Ehdottomasti huonoin koskaan lukemani kirja. Ja minä sentäänb olen lukenut niitä noin 65 vuotta...

      Olen tuon matkan tehnyt vuosikymmenteen mittaan kolmesti...

      • Kustaa Pascal

        No ei varmaan järjen häivääkään, maiseman värit on kuvattu aivan päin sanonko-mä-mitä, kuun vaihe voi muuttua täydestä sirpiksi tai pänvastoin yhdessä yössä. Mutta siinähän ollaan Venäjällä, eikä Venäjää voi järjellä ymmärtää.
        Ei tätä Ylävaaran Anniakaan voi järjellä ymmärtää, mutta on se h****tin hauska ämmä. Jos vielä joskus jossain tavathan, niin varmhan naurethan ja halathan. Ja ihan oikeasti se on matkustanut Mongoliaan Habarovskin kautta.
        Hänen juttujaan ei pidäkään yrittää tulkita realismin kautta. Jos nyt kehtaan tekstata keppikirjaimilla jonkinlaisen nimilapun, niin hänen tyylinsä on SURREALISMI. Jos Manner-Euroopan kirjallisuudesta pitää etsiä vertailukohtaa, niin jostain kaukaa tulee mieleen Curzio Malaparte.
        Ja olen kai joskus jossain toisessa ketjussa sanonut, että tämä muija on varsinainen tosielämän Peppi Pitkätossu.


    • lukija

      Hannele Laurin elämänkerta "Diiva" on surkeinta koskaan lukemaani.
      Sisältö on n o l l a.
      Tyhjästä ei voi nyhjäistä ? Ei todellakaan.
      Kuinka tyhjänpäiväinen voi ihminen olla ja kuinka tyhjänpäiväisen kirjan voi joku olevinaan toimittaja kirjoittaa ?
      Mutta ko. kirjaa e i voikaan ollenkaan laskea kirjallisuuteen kuuluvaksikaan.
      Se on seiska-lehden liite.
      Sattui vaan kirjastossa eteen ja ajattelin, että lukaisenpa tuonkin, kun uutta löytyy niin vähän, täytyy aina tilata.
      Tämä on toisinto, pikaistuksissani avasin "uuden keskustelun", koska vasta ihan huomasin tällaisen kirjallisuuspalstan ja hetkeä myöhemmin, että aihe elää täällä jo.

    • Aivan surkeita

      Tervon kirjat ovat kuplia ja myyntiä tulee tuttujen toimittajien ja tv-pestin avulla.

    • Seeveri

      Mauri Sariolan tuotanto kokonaisuudessaan. Heppu harrasti kirjojensa kirjoittamista muutamalta istumalta sen kummempia taustatutkimuksia tekemättä. Omien käsikirjoitusten oikolukeminenkaan ei kuulunut herran rutiineihin, mikä totisesti on helppo uskoa hänen opuksia lukiessa. Hänen kerrontansa etenee nimittäin juuri senkaltaisena vapaana ajatusvirtana, johon vääjäämättä sekoittuu mukaan enemmän epäolennaisuuksia kuin olennaisuuksia.

      En halua tuomita brain stormingia inspiraationsynnyttämismenetelmänä sinänsä, mutta salapoliisiromaanien kirjoittamismenetelmänä kyseessä on luvalla sanoen katastrofaalinen lähestymistapa, varsinkin jos se kulkee käsi kädessä kirjoittajan vakaumuksellisen kannan kanssa sen suhteen, että käsikirjoituksen oikolukeminen ja korjaaminen ei ainoastaan ole tarpeetonta, vaan suorastaan haitallista tekstin laadulle.

      • 7+1

        Albert Camus sivullinen


      • Viiman volkkari

        Kyllä Mauri Sariola paremmat lauseet ja kertomukset pisti paperille kuin nämä nykydekkaristimimmit ja-jannut, joita niin kovin kansainvälisiksikin mainostetaan ja ruotsalaisiin huippunimiin verrataan.


    • Paras on Hannu Salam

      Moneen kertaan olen yrittänyt lapsesta lähtien noin 50 vuotta lukea Mika Waltarin Sinuhea, mutta koskaan en ole päässyt loppuun, parhaimmillaan puoliväliin asti. Niin pitkäveteistä ja epärytmikästä että... Ja silti olen lukenut kaikki Kalle Päätalon kirjat enkä ole kärsinyt pitkästymisestä, vaikka KP suoltaa tekstiä mittavasti, mutta se sisältää niin rikasta kieltä, että siihen ei kyllästy. Siis KP 9 , MW 6- arvosanat.

    • Anssss

      Lehtolaisen Kun luulit unohtaneesi oli yksi pahimmista. Epäuskottava ja tylsä, eikä siinä ollut mitään mikä olisi miellyttänyt.

    • Joppa joo

      Minusta Sofi Oksasella on oudot kirjat. En syttynyt enkä ymmärrä miten niitä voi kehua.
      Ihan oikeasti outoja.

      • eimilläänpahalla

        En tajua, mitä ihmeen outoa Oksasen kirjoissa on. Veikkaan, että et lue kovin paljon kirjoja. Varmaan monen muunkin kirjailijan teokset olisivat sinun mielestäsi outoja.


    • Pitkäveteistä on

      En jaksa Sofin kirjoja lukea. Ovat yhtä huonoa kirjallisuutta kuin Mikan (W).

      • Lukutoukka minäkin

        Montaa mieltä ollaan täällä kirjoista ja kirjailijoista. Mielestäni Sofi Oksasen Puhdistus oli lähes paras kirja, jonka olen koskaan lukenut. Kaiken Sofin tuotannon lukeneena voin sanoa, että kovasti tykkään. Tämä viimeisin Kun kyyhkyset katosivat on ehkä vaikea kirja lukea sellaiselle, joka ei yhtään historiaa tunne, eikä ole historiasta kiinnostunut.

        Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen luin muutamassa päivässä kaksikymppisenä ja tykkäsin kovasti. Tyttäreni sai kirjan rippilahjaksi viitisen vuotta sitten, eikä ole vieläkään lukenut.

        Anja Kauranen/Snellmanin tuotantoa olen aika paljon lukenut, mutten kaikkea. Mielestäni kirjat ovat hyvin erilaisia. Esim. Lemmikkikaupan tytöt, Lyhytsiipiset ja Parvekejumalat ovat yksinkertaista helppolukuista ja hyvää tekstiä. Uusin Pääoma oli myös oikein hyvä. Sitten on muutamia kirjoja, joista ei oikein saa tolkkua.

        Lehtolaisen ja Mäen tuotannon olen kaikki lukenut ja haluan aina heti lukea, kun tulee uusi kirja.Uusin Mäki Intiaani oli aika huono ja yliampuva. Kaikki eivät tykkää sellaisesta kirjallisuudesta. Minäkään en lue enää Ilkka Remeksiä, koska toistaa itseään.

        Paasilinnaa olen jonkusen kirjan lukenut. Oma tyylinsä hänelläkin.
        Päätalon ihalijoita tunnen monia, itse en ole tuotantoon tutustunut.
        Taitaa olla niin kuin sanonta kuuluu, yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.


      • niitä noita
        Lukutoukka minäkin kirjoitti:

        Montaa mieltä ollaan täällä kirjoista ja kirjailijoista. Mielestäni Sofi Oksasen Puhdistus oli lähes paras kirja, jonka olen koskaan lukenut. Kaiken Sofin tuotannon lukeneena voin sanoa, että kovasti tykkään. Tämä viimeisin Kun kyyhkyset katosivat on ehkä vaikea kirja lukea sellaiselle, joka ei yhtään historiaa tunne, eikä ole historiasta kiinnostunut.

        Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen luin muutamassa päivässä kaksikymppisenä ja tykkäsin kovasti. Tyttäreni sai kirjan rippilahjaksi viitisen vuotta sitten, eikä ole vieläkään lukenut.

        Anja Kauranen/Snellmanin tuotantoa olen aika paljon lukenut, mutten kaikkea. Mielestäni kirjat ovat hyvin erilaisia. Esim. Lemmikkikaupan tytöt, Lyhytsiipiset ja Parvekejumalat ovat yksinkertaista helppolukuista ja hyvää tekstiä. Uusin Pääoma oli myös oikein hyvä. Sitten on muutamia kirjoja, joista ei oikein saa tolkkua.

        Lehtolaisen ja Mäen tuotannon olen kaikki lukenut ja haluan aina heti lukea, kun tulee uusi kirja.Uusin Mäki Intiaani oli aika huono ja yliampuva. Kaikki eivät tykkää sellaisesta kirjallisuudesta. Minäkään en lue enää Ilkka Remeksiä, koska toistaa itseään.

        Paasilinnaa olen jonkusen kirjan lukenut. Oma tyylinsä hänelläkin.
        Päätalon ihalijoita tunnen monia, itse en ole tuotantoon tutustunut.
        Taitaa olla niin kuin sanonta kuuluu, yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

        Tykkään kyllä periaatteessa Lehtolaisen elämänmakuisista dekkareista, mutta jos on juuri ennen Lehtolaista lukenut jotain laatukirjaa, kuten tämä Nälkävuodet, niin Lehtolainen tuntuu aika heppoiselta kirjailijalta.

        Myös tykkään juonikuvioista joita Remes kehittää, mutta minua ärsyttää hänen lattea kirjoitustyylinsä ja kliseet, esim. "katsoi häntä silmät raivosta tihkuen", "putosi kammottavasti huutaen", hohhoh.. Keksisi jotain uusia ilmaisuja.

        Sinuhe oli upea lukukokemus, oikeasti. Ja myös mielenkiintoinen. Ja olin myös ihan nuori sen lukiessani. Sofi Oksasesta tykkään välillä, välillä en. Puhdistus oli hyvä, mutten varmasti lue toista kertaa.


    • Kaikkiruokainen luki

      Tutustupa Päätalon tuotantoon! Et tule pettymään. Monet tykkää enemmän isästä kuin pojasta.

    • Huonoja on tullut vastaan pilvin pimein. "Juoppohullun päiväkirja" on kuitenkin ainoa kirja jonka olen vienyt divariin ostoa seuraavana päivänä.

    • Paskaa paketissa

      Onki tosi seko kirja! Ei ihme ettet kestänyt. Paskaa on!

    • SeneG

      Kauranen ja Tervo, siinä ovat heikoimmat. Myös Remeksen uusi Omerta on tosi kehno.,

    • niet!

      Raamattu

    • erghty,.

      miksi te luette kotimaisia kirjailijoita, jos ne eivät miellytä? Itsellä ainoat kotimaiset, joista voin sanoa tykkääväni ovat Helena Wariksen Uniin piirretty polku, Sudenlapset ja Talviverinen.
      En millään jaksa innostua suomalaisesta kerronnasta, juonista, suomalaisista hahmoista ja suomalaisista nimistä, maisemista jne.
      Joitakin kotimaisia olen koittanut Wariksen lisäksi lukea, oikeasti tosi vähän, ja nekin ovat olleet virhe. Jopa ruotsalaiskirjailijat sytyttävät enemmän.
      En koe olevani huono ihminen, vaikken tunne kiinnostusta Väinö Linnaa, Kalle Päätaloa, Sofi Oksasta ja kumppaneita kohtaan. Tuskin koskaan tulen tuntemaankaan. Minulla on siitä huolimatta itsellä kirjahylly täynnä kirjoja ja vierailen ahkerasti kirjastossa, eli aina on jotain luettavaa.

    • ei mun suosikki

      Kauranen-Snellmanin tekotaiteilu ärsyttää ja varstenkin hänen itsensä puffaaminen ja kehuskelu joka lehdessä saa jo ennalta karvat pystyyn.

    • Lukunainen

      On oikea linssilude. Psykoterapeutti, pyh!

    • Vanha lukija

      Kauranen kehuu aina itseään kaikissa haastatteluissa ja on mielestään kai ainakin parin nobelin arvoinen. Heh!
      Kyllä kai hän yhdessä Jari Tervon kanssa edustaa nykykirjallisuutemme pohjanoteerausta.
      Ulkokirjalliset ansiot ovat mittavat mitä tulee esillä olon määrään kummankin kohdalla.

    • Minä, Katariina

      Luin juuri kirjan joka oli jos nyt ei ehkä kaikkein huonoin lukemani niin ainakin yksi huonoimmista: Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Ällistyttävää että kirja on ollut jopa Finlandia-ehdokkaana ja sitä on kehuttu maasta taivaisiin - mikä ei voi selittyä muulla kuin Hirvisaaren erinomaisilla suhteilla arvovaltaisimpiin kriitikkoihin ja sen jälkeen ihmisten laumasieluisuudella. Kirja on tylsä, siinä on lapsellinen kehystarina, se on täynnä epäuskottavuuksia ja sen kieli on jahnaavaa ja toistavaa. Edes kustannustoimittaja ei ole tajunnut karsia sitä kunnon kädellä. Ylipitkä herttakirja kehnoinen pornovihjauksineen - ei se käy edes eroottiseksi romaaniksi.

      Aivan ala-arvoinen tekele. Mitä tästä opin: vältän edelleenkin suomalaista nykykirjallisuutta. Sofi Oksasen ja muutaman dekkaristin ohella suomalaisella kirjakentällä ei ole mitään lukemisen arvoista. Kirjailijat pusaavat jonkinnäköisiä pidennettyjä koosteita siitä mitä taustatietoja ovat keräilleet kirjojaan varten (vrt. Terminaali, Ketun kirjat, viimeiset Lehtolaiset) varmaankin verottajaa varten? että verottaja ymmärtää kaikki verovähennysehdotukset tulonhankkimiseen liittyen... Muutakaan selitystä näille nippelitietojen luetteloinnille en voi keksiä, koska ainakaan kirjojen taiteellista arvoa ne eivät lisää.

      Lukekaa ihmiset maailmankirjallisuutta. Eipä se tietysti ihmekään ole, että taso ei näin pienellä kielialueella voi olla kovin korkea. Eihän täällä ole montaa ihmistäkään, ja kirjoja kuitenkin julkaistaan paljon..

    • Gaad Asser

      Juutalaiten ja niistä eronneen lhkon kootut teokset eli raamattu. Sekava ja ristiriitainen, samat asiat kääntyvät ympäri monta kertaa.

    • Hytri nro 6

      Rosa Liksomin Hytti 6 on ainoa kirja, jonka olen jättänyt kesken, tai paremmin sanottuna koitin harppoa sitä loppuun. Ja kirja on sentään kovin ohut, mutta en pystynyt lukemaan moista mur mur....

    • Ymmällyksen huipulta

      No olen lukenut Sofi Oksasen kiljat ja en ole saanut niistä kiinni, ovat yli ymmällyksen.
      Valmaankin kuvailee hienosti, mutta punaista lankaa en löytänyt. En voi mitenkään ymmältää miten esimelkiksi Puhdistuksesta voisi tehdä musikaalin tai ooppelan.

      Kun en ymmällä!
      Minun mielestä kaikki kohu johtuu siitä, että aihe on salainen Neuvostoliitto, se mistä ihmisillä ei ole talpeeksi tietoa.
      Sitä pelättiin ja siitä on ylitetty ulkkia tietoa, miten vain.
      Eivät ne kiljat minusta Suomen ykkösiin kuulu, onhan meillä Waltali ja Utlio ja Remes ja monta muuta oikeasti hyvää!

    • Petyn aina

      Tervot on tosi surkeita, kesken ne jää vaikka kuinka yrittäs lukea.

    • Koljatti

      Tervon tuotanto on syvältä. Kyllähän se jotain kertoo suomalaisista lukijoista jos Tervo ansaitsee kirjoillaan 300 tonnia vuodessa, mutta raapustukset eivät kelpaa ulkomaille. Eli sontaa kirjoitetaan, sontaa luetaan ja sontaa lapioidaan. Joku voisi antaa Tervolle Finlandia-palkinnon, niin se voisi jäädä eläkkeelle.

    • Luen aina

      Tervot kuvastavat kansan tyhmyyttä, ostetaan sellaisen sällin kirjoja joka on tuttu, toisin sanoen naama on näkyvissä telkkarissa. Sama ilmiö puree esim. Anna-L Härkösen kirjoissa. Nehän ovat viihdettä pahimmillaan vai väittääkö joku löytäneensä niistä syvällisiä elämänviisauksi?
      Missä ovat uudet veijo meret ja väinö linnat? Älkää vaan sanoko että onhan meillä Sofi!!!

    • rahamediaviihde

      Julkkikset ovat onnettomia kirjailijoita ja vain julkkikset ovat kirjailijoita Suomessa. Sama koskee elokuvaa, säälittävän huonoa ja kallista - valtion tukemana vielä.

    • Varmaan Stephen Kingin Uneton yö. Yksi iso pettymys.

    • tuskaa-ja-pa.kaa

      anjushka tushka kaurasen itsepaljastelukirjoitelmat ovat todellakinaivan omaa kevytluokkaansa, yhtä tush..

    • Fast-wie-ein--

      Heidi Köngäksen Dora, Dora on aika huonosti kirjoitettu ja historiallisesti epäuskottava, mutta onnistuu olemaan jotenkin koskettava kaikessa naurettavuudessaankin.

    • Kulttuuriperse

      Riikka Pulkkinen. Totta.

      Tyhjää, tekotaiteellista kulttuurissoosia.

    • Ei_Finlandiapalkintoa

      Ehdottomasti tylsin kirja on Antti Hyryn Maatuuli. On niin arkinen, kuin tiskirättiä puristaisi.

    • Läpi luettu? Huonojahan ei lue loppuun. Vuorisen Kakkonen.

    • nimimerkkisionvarattu72

      Tommi Liimatan Jeppis. Tylsää ja pitkäveteistä luettavaa.

    • tuntematonlukija

      Olen yrittänyt lukea Ari Paulowia, en kuitenkaan ole pystynyt yhtään kirjaa loppuun asti lukemaan, valitettavasti.

    • Anonyymi

      Ylivoimaisesti huonoin suomalainen jännityskirja on ehdottomasti Arttu Tuomisen Muistilabyrintti.

    • Anonyymi

      Finlandia-palkituista osa on täyttä soopaa.

    • Anonyymi

      Stinke Itäniemen kirja . Ei mitään juonta ei mitään

      • Anonyymi

        Eihän huonoo jaksa lukee


    • Anonyymi

      Anja Kaurasen alkupään tuotanto (myös se Tushka) on vielä sellaista tekstiä jota jaksaa lukea, mutta hänen uudemmat kirjansa ovat selvästi huonompia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2072
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1878
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1680
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1478
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1170
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe