Kun tuhlaajapoika oli palaamassa rääsyisenä kotiin, isä juoksi häntä vastaan ja puki hänen päälleen juhlavaatteet. Englanninkielisessä käännöksessä sanotaan, että isä laittoi parhaan kaavun (=robe) pojan päälle. Näin hän teki, ettei pojan rääsyiset ja risaiset vaatteet (=synti) näkyisi, vaan koska poika on nyt palannut Isän luo, hän saa kaiken anteeksi ja saa juhlakaavun päälleen eli Jeesuksen vanhurskauden lahjaksi.
Näin Isä meitä rakastaa. Hän itse tulee vastaan. Hän järjestää juhlat ja meidän syntimme peitetään, ne "upotetaan meren syvyyteen", niitä ei enää ole.
Tänäkin päivänä saamme kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen, Hän ottaa meidät avosylin vastaan. Hän pukee yllemme pyhyyden kaavun, jonka alle jää kaikki entinen risainen elämämme.
Näin Isä meitä rakastaa. Hän itse tulee vastaan. Hän järjestää juhlat ja meidän syntimme peitetään, ne "upotetaan meren syvyyteen", niitä ei enää ole.
Tänäkin päivänä saamme kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen, Hän ottaa meidät avosylin vastaan. Hän pukee yllemme pyhyyden kaavun, jonka alle jää kaikki entinen risainen elämämme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itseensä ja teki parannuksen ja samoin taivaassa iloitaan jokaisesta joka sen totuudellisesti tekee ja näin Jumalan armo vanhurskauttaa ihmisen pyhitykseen.
"Avuttomana kadulla makasin, toivottomana ja yksin.
Luokseni tuli mies. Näin miten hän koki suruni omakseen.
Hän ojensi kätensä ja sanoi hiljaa: "Olet terve."
Pystyin nousemaan ja kun hän katsoi minua,
hänen katseessaan oli myötätuntoa,
kuin en olisi koskaan syntiä tehnyt.
Hänessä täytyy olla sellaista, jota en ymmärrä,
sillä hän tuntui olevan enemmän kuin tavallinen ihminen.
Mietin kuka hän oli, kun hän välitti niin minusta.
En ymmärrä, miksi hänessä oli niin paljon myötätuntoa.
Hän näki tarpeeni ja ojensi parantavan kätensä minulle.
Hän vuoti verta heikkona, näin hänen kompastuvan ja kaatuvan,
Vapisten hän yritti nousta kansanjoukon vihanhuutojen keskellä.
En voinut ymmärtää, että tämä oli mies,
joka oli koskenut minua parantavalla kädellään.
Miten tämä oli mahdollista?
Millä hän oli ansainnut tällaisen kärsimyksen?
Hänessä oli sellaista mitä en ymmärtänyt?
Hän oli enemmän kuin tavallinen ihminen.
Jumalan Poika näki todellisen tarpeeni.
Ja oli tullut kuolemaan puolestani.
Nyt ymmärrän miksi hänen katseessaan oli sellainen myötätunto.
Hän välitti minusta niin, että kuoli parantaakseen sieluni ikuisesti.
Kun hänet laskettiin ristille hän ojensi itse kätensä
ja ristiin naulittiin nuo kädet, jotka olivat minua auttaneet.
Nyt ymmärrän miksi hänen katseessaan oli sellainen myötätunto.
Hän välitti minusta niin, että kuoli parantaakseen sieluni ikuisesti.
Kun näin hänen riippuvan ristillä, hän käänsi päänsä ja katsoi minua.
Hänen katseensa oli sama kuin ensi kerralla."
Mutta mites vanhat velat?
Tarkoitan siis konkreettisia velkoja, ne nyt satttuvat olemaan ja kiusaamaan, enkä niille mitään mahda, ne vie mun kaikki voimat tällä hetkellä, eikä kukaan mua niissä auta. Ei edes Jumala. Näköjään.
Siispä, mitä tehdä.