V. 1362 Suomen asukaat saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin. Siitä asti suomalaiset osallistuivat yhdessä ruotsalaisten säätyjen kanssa valtiopäiville päätämään valtakuntaa koskevista asioista.
V.1617 Säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys, jonka mukaan valtiopät kokoontui nelisäätyisenä:Aatelisto, pappissäädyt, porvaristo ja talonpojat.
Valtiopäivät kutsui kokoon kuningas ja valtiopäivillä oli yhteinen päätösvalta kuninkaan ja valtaneuvoston kanssa säätää lakeja ja ylimääräisistä veroista sekä sodasta ja rauhasta.
1772 Kustaa III:n hallitusmuoto. Kuninkaalla ja valtiopäivillä yhteinen lainsäädäntövalta.
1789 Yhdistys- ja vakuuskirja.
Erityisesti vuosina 1772 säädety Kustaa III:n hallitusmuoto ja 1789 säädety Yhdistys- ja vakuuskirja jäivät Suomessa voimaan v. 1809 jälkeen, jolta pohjalta Suomea hallittiin vuonna 1905 tapahtuneeseen eduskunntauudistukseen saaka.
Osallistumalla Ruotsin valtiopäiville suomalaiset saivat kokemusta läinsäädännöstä ja hallintotoimista, joilla oli suuri merkitys autonomian aikana. Eduskunnan toiminnalla on vanhat perinteet Ruotsin vallan ajalta, jolla on yhä vaikutusta.
V.1617 Säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys, jonka mukaan valtiopät kokoontui nelisäätyisenä:Aatelisto, pappissäädyt, porvaristo ja talonpojat.
Valtiopäivät kutsui kokoon kuningas ja valtiopäivillä oli yhteinen päätösvalta kuninkaan ja valtaneuvoston kanssa säätää lakeja ja ylimääräisistä veroista sekä sodasta ja rauhasta.
1772 Kustaa III:n hallitusmuoto. Kuninkaalla ja valtiopäivillä yhteinen lainsäädäntövalta.
1789 Yhdistys- ja vakuuskirja.
Erityisesti vuosina 1772 säädety Kustaa III:n hallitusmuoto ja 1789 säädety Yhdistys- ja vakuuskirja jäivät Suomessa voimaan v. 1809 jälkeen, jolta pohjalta Suomea hallittiin vuonna 1905 tapahtuneeseen eduskunntauudistukseen saaka.
Osallistumalla Ruotsin valtiopäiville suomalaiset saivat kokemusta läinsäädännöstä ja hallintotoimista, joilla oli suuri merkitys autonomian aikana. Eduskunnan toiminnalla on vanhat perinteet Ruotsin vallan ajalta, jolla on yhä vaikutusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikö totuus ole kuitenkin että Uljanov ja myllärin poika Bronstein rauhan ja oikeuden tänne toi tappamalla 20 miljoonaa slaavi, romuttamalla Venäjän toimintakyvyn mutta luomalla kuitenkin vahvan pelotteen germaani barbaareille. Hyvinhän täällä meni kakskymmentä vuotta Tartn jälkeen. Taisi jopa Stalin tarjota lounasta aina kun piti Moskovassa asioida. Yrjö-Koskiselle myös. 40 000 suomalaisen henki oli pieni hinta miten pahasti olisi saattanut käydä. Kato ku isovenäläiset ei oikein Brestin sopimusta sulattaneet joten piti Tsekan jota johti puolalaiset ja latvialaiset opettaa.
?????