Järjen käyttö ei ole helsinkiläisiltäkään kielletty.

Huvittavaa tuo Helsinkiläisten voiuhotus tuosta maakuntien elättämisestä kun ilman maakuntia siellä nähtäis nälkää.
Maakunnista saatavasta taloudellisesta tuloksesta valtaosa kannetaan Helsinginseudulle ja pääkonttorit keskitetään sinne. Samoin esim. lakisääteiset vakuutusyhtiöt sijaitsevat kaikki pääkaupunkiseudulla vaikka rahat kerätään koko suomesta--- helloy valittajat --- järjen käyttö ei ole helsinkiläisiltäkään kielletty.
94144
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 94

Vanhimmat

Ei ole järkeä Helsingissä, ei ei ei, eikä viisautta senkään vertaa. On se jo täälläkin nähty.
Peräkkäin vaan tai laumassa mennään kuin kanat ja kotkotus on kovaäänistä.

Äänestä

Just joo

"ilman maakuntia siellä nähtäis nälkää."

saahan sitä elintarvikkeita tuotua maailman markkinoiltakin, tätähän tekee kaupat nytkin, toisekseen te lantavarpaat ette tuota mitään tuotteita jos me lopetamme rahan syytämisen maataloustukiin.

"Maakunnista saatavasta taloudellisesta tuloksesta valtaosa kannetaan Helsinginseudulle ja pääkonttorit keskitetään sinne."

Höpö höpö, firmat menevät juuri sinne missä kokevat menestyvänsä parhaiten, missä on parhaat työntekijät ja missä he vihtyvät parhaiten, tämä on pääkaupunkiseutu, se tulos tuotetaan enemmälti osin nykyään pääkonttoreissa ja tutkimus-ja tuotekehitysyksiköissä, tuotantolaitokset voivat sijaita sitten ihan missä tahansa, perähikiällä, Kiinassa, Intiassa tai vaikka Afrikassa.

"Samoin esim. lakisääteiset vakuutusyhtiöt sijaitsevat kaikki pääkaupunkiseudulla vaikka rahat kerätään koko suomesta--- helloy valittajat --- järjen käyttö ei ole helsinkiläisiltäkään kielletty."

Eläkevakuutsuyhtiöt eivät maksa veroa...

Äänestä
  • Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.

    Äänestä

  • valitatte kun siellä menee niin hyvin? Minä, maalaisena tiedän, että tulen pärjäämään joka tapauksessa.

    Äänestä

  • Mitä sitten.. kirjoitti:

    valitatte kun siellä menee niin hyvin? Minä, maalaisena tiedän, että tulen pärjäämään joka tapauksessa.

    Heti kun turhat tuet lopetetaan, niin maajussi huutaa löpöä Zetoriin, se siitä omavaraisuudesta..

    Äänestä

  • realisti..... kirjoitti:

    Heti kun turhat tuet lopetetaan, niin maajussi huutaa löpöä Zetoriin, se siitä omavaraisuudesta..

    sossutukia, sentään 14 miljardia.

    Äänestä

  • Tarkoitatko kirjoitti:

    sossutukia, sentään 14 miljardia.

    niin, maaseudulle

    Äänestä

  • realisti..... kirjoitti:

    Heti kun turhat tuet lopetetaan, niin maajussi huutaa löpöä Zetoriin, se siitä omavaraisuudesta..

    on alle satatuhatta ja niiden "liian suuri palkka" ei ole ongelma missään päin maailmaa.

    Äänestä

  • Tässä totuus.. kirjoitti:

    Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.

    uskotko muuten itse tuon harhakuvitelmasi?'

    Mikä muuten on oikeaa tuotantoa? onko helsingin tuotanto jotenkin väärää? tilastojen mukaanhan pk-seudulla tuotetaan eniten.

    Äänestä

  • 10+15 kirjoitti:

    niin, maaseudulle

    omistajat mitään sossutukia saa pitää olla persaaukinen.

    Äänestä

  • 19+4 kirjoitti:

    uskotko muuten itse tuon harhakuvitelmasi?'

    Mikä muuten on oikeaa tuotantoa? onko helsingin tuotanto jotenkin väärää? tilastojen mukaanhan pk-seudulla tuotetaan eniten.

    mitä Helsinki tai yleensä suuret kaupungit tuottaa muuta kuin paskaa, kuluttavat hirveät määrät energiaa ja luonnon resusseja..

    Äänestä

  • Oletko aineissa ? kirjoitti:

    mitä Helsinki tai yleensä suuret kaupungit tuottaa muuta kuin paskaa, kuluttavat hirveät määrät energiaa ja luonnon resusseja..

    jos tuotamme paskaa, niin joku kyllä maksaa siitä aika hyvin, meinaan tuskin yritykset voisivat maksaa muuten pk-seudun muita korkeampia palkkoja.

    Äänestä

  • 19+4 kirjoitti:

    uskotko muuten itse tuon harhakuvitelmasi?'

    Mikä muuten on oikeaa tuotantoa? onko helsingin tuotanto jotenkin väärää? tilastojen mukaanhan pk-seudulla tuotetaan eniten.

    Kerrotko vielä mitä siellä tuotetaan. Mieluummin vaikkapa linkkien kera!

    Äänestä

  • >>>Höpö höpö, firmat menevät juuri sinne missä kokevat menestyvänsä parhaiten, missä on parhaat työntekijät ja missä he vihtyvät parhaiten, tämä on pääkaupunkiseutu, se tulos tuotetaan enemmälti osin nykyään pääkonttoreissa ja tutkimus-ja tuotekehitysyksiköissä, tuotantolaitokset voivat sijaita sitten ihan missä tahansa, perähikiällä, Kiinassa, Intiassa tai vaikka Afrikassa.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    >>>Höpö höpö, firmat menevät juuri sinne missä kokevat menestyvänsä parhaiten, missä on parhaat työntekijät ja missä he vihtyvät parhaiten, tämä on pääkaupunkiseutu, se tulos tuotetaan enemmälti osin nykyään pääkonttoreissa ja tutkimus-ja tuotekehitysyksiköissä, tuotantolaitokset voivat sijaita sitten ihan missä tahansa, perähikiällä, Kiinassa, Intiassa tai vaikka Afrikassa.

    Tuossa tilanteessa ostot tapahtuisi luultavammin Virosta ja vierellä olevasta ulkomaasta Pietarista. Kepulaisten hinnat olisi kuitenkin pielessä ja laatu köyhä.
    Todennäköisesti sieltä ulkomaalta suurin osa yrityksistä siirtyisi Helsinkiin veropakolaisena kepusatraappeja pakoon.

    Äänestä

  • ???????????????????? kirjoitti:

    Kerrotko vielä mitä siellä tuotetaan. Mieluummin vaikkapa linkkien kera!

    Ei tuohon kukaan osaa vastata.

    Äänestä

  • Pol pot Väyrynen kirjoitti:

    Tuossa tilanteessa ostot tapahtuisi luultavammin Virosta ja vierellä olevasta ulkomaasta Pietarista. Kepulaisten hinnat olisi kuitenkin pielessä ja laatu köyhä.
    Todennäköisesti sieltä ulkomaalta suurin osa yrityksistä siirtyisi Helsinkiin veropakolaisena kepusatraappeja pakoon.

    Eli siirtäisi koko tuotantonsa Viroon?

    Miksi siirtäisi kun se on jo olemassa Pohjois-Suomen alueella. Ulkomaankauppaa se joka tapauksessa olisi.

    NO mistä se tuotanto jolla tuo ulkomaan kauppa rahoitettaisi?

    Äänestä

  • 8+7 kirjoitti:

    jos tuotamme paskaa, niin joku kyllä maksaa siitä aika hyvin, meinaan tuskin yritykset voisivat maksaa muuten pk-seudun muita korkeampia palkkoja.

    paitoja ja vedetään siitä huipputulot jolla sitten ylvästellään, kupla olisi puhkaistava, tai sanotaan se on puhkeamassa, kuntauudistus on viimeisiä puristuksia saada rahaa pääkaupunki seudun hulppeaan elitasoon..

    Äänestä

  • !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

    Ei tuohon kukaan osaa vastata.

    Helsingi vastaa jätöksiltään miljoonan sian sikalaa, meren saastumisen he kuitenkin ulkoistavat kätevästi maalaisten syyksi. Pääkaupungissa asuu yksi kymmenestä suomalaisesta, ja pääkaupunkiseudullakin vain yksi viidestä. Näillä ymmärrys riittää tajuamaan asiat vain tuon 10% n'äkökulmasta, jos edes siitä. Kepulaisuus on heille kauhistus, eivät he voi suvaita mitään omasta pienestä piiristään poikkeavaa elämänmenoa. Rasisimi ja kaikenlainen suvaitsemattomuus elää etenkin itä-helsingin lähiöissä, rasistit porskuttavat muukalaisvihallaan noilla alueilla

    Äänestä

  • ???????????????????? kirjoitti:

    Kerrotko vielä mitä siellä tuotetaan. Mieluummin vaikkapa linkkien kera!

    Uudenmaan BKT asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Syynä on sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työllisyysaste että korkeampi työn tuottavuus.

    Uudellamaalla informaatiosektorin työpaikkoja on yli 90 000, se on puolet Suomen informaatiosektorin työpaikoista. Suhteellisesti niitä on paljon Espoossa, elsingissä ja Kirkkonummella. Maamme tutkimuskehittämistoiminnasta (menoista, henkilöstöstä, tutkimusvuosista) Uudenmaan osuus vuonna 2009 oli 42–43 prosenttia. Myönnetyistä kotimaisista patenteista Uudellamaalla asuvat keksijät saivat 42 prosenttia vuonna 2007.

    Uudenmaan palvelutoimialoista suurin työllistäjä on liike-elämän palvelut. Sen tuotanto-osuus on varsin korkea palvelutoimialaksi, koska toimialalla on paljon korkean tuottavuuden ja tulotason toimintoja. Toiseksi suurin palvelutoimiala on kauppa. Uudenmaan teollisista toimialoista suurin työllistäjä on sähköteknisten tuotteiden valmistus.

    Seuraavassa toimialat jotka ovat prosesnttosuuksina suuremmat muuhun suomeen verrattuna (ala; presenttia suurempi kuin keskimäärin, työlliset)

    Ilmaliikenne 269% 4 484
    Radio- ja televisiotoiminta 248% 4 195
    Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 240% 1 888
    Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 205% 2 954
    Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, 192% 2 846
    äänitteiden ja musiikin kustantaminen
    Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 190% 8 176
    Mainostoiminta ja markkinatutkimus 178% 6 939
    Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 176% 23 982
    Tietopalvelutoiminta 176% 2 971
    Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 174% 8 512
    Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 170% 49 503
    Vakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 165% 5 711
    Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 162% 16 418
    Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut 158% 5 108
    Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 152% 5 248
    Kulttuuri- ja viihdetoiminta 151% 4 517
    Kustannustoiminta 151% 8 417

    http://www.uudenmaanliitto.fi/

    Äänestä

  • 7+9 kirjoitti:

    Uudenmaan BKT asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Syynä on sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työllisyysaste että korkeampi työn tuottavuus.

    Uudellamaalla informaatiosektorin työpaikkoja on yli 90 000, se on puolet Suomen informaatiosektorin työpaikoista. Suhteellisesti niitä on paljon Espoossa, elsingissä ja Kirkkonummella. Maamme tutkimuskehittämistoiminnasta (menoista, henkilöstöstä, tutkimusvuosista) Uudenmaan osuus vuonna 2009 oli 42–43 prosenttia. Myönnetyistä kotimaisista patenteista Uudellamaalla asuvat keksijät saivat 42 prosenttia vuonna 2007.

    Uudenmaan palvelutoimialoista suurin työllistäjä on liike-elämän palvelut. Sen tuotanto-osuus on varsin korkea palvelutoimialaksi, koska toimialalla on paljon korkean tuottavuuden ja tulotason toimintoja. Toiseksi suurin palvelutoimiala on kauppa. Uudenmaan teollisista toimialoista suurin työllistäjä on sähköteknisten tuotteiden valmistus.

    Seuraavassa toimialat jotka ovat prosesnttosuuksina suuremmat muuhun suomeen verrattuna (ala; presenttia suurempi kuin keskimäärin, työlliset)

    Ilmaliikenne 269% 4 484
    Radio- ja televisiotoiminta 248% 4 195
    Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 240% 1 888
    Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 205% 2 954
    Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, 192% 2 846
    äänitteiden ja musiikin kustantaminen
    Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 190% 8 176
    Mainostoiminta ja markkinatutkimus 178% 6 939
    Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 176% 23 982
    Tietopalvelutoiminta 176% 2 971
    Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 174% 8 512
    Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 170% 49 503
    Vakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 165% 5 711
    Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 162% 16 418
    Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut 158% 5 108
    Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 152% 5 248
    Kulttuuri- ja viihdetoiminta 151% 4 517
    Kustannustoiminta 151% 8 417

    http://www.uudenmaanliitto.fi/

    Pääkaupungissa asuu hallitus, eduskunta, toistakymmentä ministeriötä, kymmeniä keskusvirastoja ja satoja suurten yritysten pääkonttoreita. Täällä on pankkeja, pörssejä, vakuutuslaitoksia ja satamakonttoreita. Hotelleita ja ravintoloita on joka kulmalla, samoin sanomalehtiä, televisioyhtiöitä ja elokuvateattereita. Koulujakin on, yliopistoista lastentarhoihin.

    Äänestä

  • Kyllä tuo tiedetään. kirjoitti:

    Pääkaupungissa asuu hallitus, eduskunta, toistakymmentä ministeriötä, kymmeniä keskusvirastoja ja satoja suurten yritysten pääkonttoreita. Täällä on pankkeja, pörssejä, vakuutuslaitoksia ja satamakonttoreita. Hotelleita ja ravintoloita on joka kulmalla, samoin sanomalehtiä, televisioyhtiöitä ja elokuvateattereita. Koulujakin on, yliopistoista lastentarhoihin.

    Juuri kuten kirjoitat, täällä on kyseisiä edellämainittuja ja niissä on korkeampi tuottavuus kuin maaseudun pajoissa ja pelloilla...

    Äänestä

  • 15+6 kirjoitti:

    Juuri kuten kirjoitat, täällä on kyseisiä edellämainittuja ja niissä on korkeampi tuottavuus kuin maaseudun pajoissa ja pelloilla...

    Mitä Helsingistä kuitenkin puuttuu ovat maatalous, ruokateollisuus, metsät, sahat, vesi- ja ydinvoimalat, talotehtaat, kaivokset, valssaamot ja autojen kokoonpanolinjat. Helsingistä ei viedä ulkomaille kuin ostosmatkailijoita, jotka suuntaavat Tallinnaan halvan kaljan perässä. Pääkaupungin panos kansantalouteen ovat hallinnolliset päätökset, jotka on painettu A4-paperille. Paperia kuluu uskomattomia määriä.

    Äänestä

  • ???????????????????? kirjoitti:

    Eli siirtäisi koko tuotantonsa Viroon?

    Miksi siirtäisi kun se on jo olemassa Pohjois-Suomen alueella. Ulkomaankauppaa se joka tapauksessa olisi.

    NO mistä se tuotanto jolla tuo ulkomaan kauppa rahoitettaisi?

    Rahoitetaanhan se samalla tavalla sisämaankauppa tänä päivänäkin. Vai maakunnatko lahjoittavat ruoan kauppojen hyllyille ja ilman rahaa hesalaiset käyvät sieltä kasseihin noukkimassa. Samalla tavalla tänä päivänä on tarvinnut olla tuotantoa jolla maksetaan palkat jolla sitten ostetaan se ruoka. Mikään ei muuttuisi.

    Ja teollisuushan on isoksi osaksi Uudellamalla kuten tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf
    huomataan että
    "Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen alueellisesti keskittynyttä vuonna 2009. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 49,4 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 51,3 prosenttia."

    Ja Uusimaahan on siis teollistunein ja kun lisäksi katsotaan vähän tuon linkin muitakin lukuja niin huomataan että Uusimaa pesee muut 100-0 varsinkin kun tuossa erillään oleva Itä-Uusimaa on nykyisin osa Uuttamaata. Eli löytyy sitä tuotantoa millä ostaa.

    Äänestä

  • Miksi ei ? kirjoitti:

    Helsingi vastaa jätöksiltään miljoonan sian sikalaa, meren saastumisen he kuitenkin ulkoistavat kätevästi maalaisten syyksi. Pääkaupungissa asuu yksi kymmenestä suomalaisesta, ja pääkaupunkiseudullakin vain yksi viidestä. Näillä ymmärrys riittää tajuamaan asiat vain tuon 10% n'äkökulmasta, jos edes siitä. Kepulaisuus on heille kauhistus, eivät he voi suvaita mitään omasta pienestä piiristään poikkeavaa elämänmenoa. Rasisimi ja kaikenlainen suvaitsemattomuus elää etenkin itä-helsingin lähiöissä, rasistit porskuttavat muukalaisvihallaan noilla alueilla

    Helsingin jätevesien puhdistus ei ole mikään ongelma, vaan se on kyllä hoidossa. Suomenlahtea rasittavat suomen osalta nimenomaan maatalouden päästöt.

    Ja rasismi ei kyllä niinkään asu itä-helsingin lähiöissä kun se asuu maasudulla, jossa ei ole koskaan nähtykään muun värisiä ihmisiä. Helsingin alueella lapset tottuu jo päiväkodista lähtien erivärisiin ihmisiin, ei se ole mikään ongelma!

    Näkeehän tuon joo vaaleistakin, kun Pekka Haavisto sai puolet Helsingin äänistä ja Soini vain hyvin pienen osan.

    Helsinki on suvaitsevin paikka suomessa - joka muuta väittää on ihan pihalla.

    Äänestä

  • Mitä puuttuu ? kirjoitti:

    Mitä Helsingistä kuitenkin puuttuu ovat maatalous, ruokateollisuus, metsät, sahat, vesi- ja ydinvoimalat, talotehtaat, kaivokset, valssaamot ja autojen kokoonpanolinjat. Helsingistä ei viedä ulkomaille kuin ostosmatkailijoita, jotka suuntaavat Tallinnaan halvan kaljan perässä. Pääkaupungin panos kansantalouteen ovat hallinnolliset päätökset, jotka on painettu A4-paperille. Paperia kuluu uskomattomia määriä.

    Vai ei ole ruokateollisuutta? Meiran tehtaat on keskellä Helsinkiä. Pieniä tehtaita on vaikka kuinka paljon.

    Pääkaupunkiseutuhan on yhtenäinen alue, jonka rajat ovat keinotekoiset ja silloin tuleekin mukaan jo vaikka mitä: HK:n tehtaat Vantaalla. Fazer Vantaalla. Koff Keravalla.
    Ja muita löytyy vaikka kuinka paljon.

    Äänestä

  • TuuKäymäänkerranedes kirjoitti:

    Helsingin jätevesien puhdistus ei ole mikään ongelma, vaan se on kyllä hoidossa. Suomenlahtea rasittavat suomen osalta nimenomaan maatalouden päästöt.

    Ja rasismi ei kyllä niinkään asu itä-helsingin lähiöissä kun se asuu maasudulla, jossa ei ole koskaan nähtykään muun värisiä ihmisiä. Helsingin alueella lapset tottuu jo päiväkodista lähtien erivärisiin ihmisiin, ei se ole mikään ongelma!

    Näkeehän tuon joo vaaleistakin, kun Pekka Haavisto sai puolet Helsingin äänistä ja Soini vain hyvin pienen osan.

    Helsinki on suvaitsevin paikka suomessa - joka muuta väittää on ihan pihalla.

    Onhan tuo helppo vierittää syy ympäristön likaamisesta maalaisten syyksi, ihmiset kuitenkin asuvat kaupungeissa ja ympäristön kannalta jälki ei ole kaunista. Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
    Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
    Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva

    Äänestä

  • TuuOppimismatkalle kirjoitti:

    Vai ei ole ruokateollisuutta? Meiran tehtaat on keskellä Helsinkiä. Pieniä tehtaita on vaikka kuinka paljon.

    Pääkaupunkiseutuhan on yhtenäinen alue, jonka rajat ovat keinotekoiset ja silloin tuleekin mukaan jo vaikka mitä: HK:n tehtaat Vantaalla. Fazer Vantaalla. Koff Keravalla.
    Ja muita löytyy vaikka kuinka paljon.

    Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.

    Äänestä

  • Rahoitus? kirjoitti:

    Rahoitetaanhan se samalla tavalla sisämaankauppa tänä päivänäkin. Vai maakunnatko lahjoittavat ruoan kauppojen hyllyille ja ilman rahaa hesalaiset käyvät sieltä kasseihin noukkimassa. Samalla tavalla tänä päivänä on tarvinnut olla tuotantoa jolla maksetaan palkat jolla sitten ostetaan se ruoka. Mikään ei muuttuisi.

    Ja teollisuushan on isoksi osaksi Uudellamalla kuten tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf
    huomataan että
    "Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen alueellisesti keskittynyttä vuonna 2009. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 49,4 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 51,3 prosenttia."

    Ja Uusimaahan on siis teollistunein ja kun lisäksi katsotaan vähän tuon linkin muitakin lukuja niin huomataan että Uusimaa pesee muut 100-0 varsinkin kun tuossa erillään oleva Itä-Uusimaa on nykyisin osa Uuttamaata. Eli löytyy sitä tuotantoa millä ostaa.

    sana, maksaisitte ruokanne ettekä ryöstisi sitä viljelijöiltä niin tukitaloudestakin voitaisiin luopua. Teollisesta tuotannosta tuotetaan pääkäupunkiseudulla muutama prosentti ei se tilastoja pyörittelemällä miksikään muutu..

    Äänestä

  • Heil starilainen.. kirjoitti:

    Onhan tuo helppo vierittää syy ympäristön likaamisesta maalaisten syyksi, ihmiset kuitenkin asuvat kaupungeissa ja ympäristön kannalta jälki ei ole kaunista. Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
    Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
    Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva

    Suomenlahteen suomesta tulevista ravinteista isoin osa tulee maatalouden päästöistä.
    Kaupunkien jätevedenpuhdistus toimii hyvin. Tuo on fakta, jonka voi tarkistaa ympäristöviranomaisten sivuilta samantien.

    Äänestä

  • Lahjoitus, oikea kirjoitti:

    sana, maksaisitte ruokanne ettekä ryöstisi sitä viljelijöiltä niin tukitaloudestakin voitaisiin luopua. Teollisesta tuotannosta tuotetaan pääkäupunkiseudulla muutama prosentti ei se tilastoja pyörittelemällä miksikään muutu..

    Osaatkohan lukea? Ovatko numerot tuttuja?

    Tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf

    kun katsotaan niin maan teollisuuden jalostusarvosta 22% tuotettiin vuonna 2009 Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla jotka ovat nyt yhdistyneet. Mutta että viidennes teollisuuden jalostusarvosta Uudellamaalla.

    Äänestä

  • Rahoitus? kirjoitti:

    Rahoitetaanhan se samalla tavalla sisämaankauppa tänä päivänäkin. Vai maakunnatko lahjoittavat ruoan kauppojen hyllyille ja ilman rahaa hesalaiset käyvät sieltä kasseihin noukkimassa. Samalla tavalla tänä päivänä on tarvinnut olla tuotantoa jolla maksetaan palkat jolla sitten ostetaan se ruoka. Mikään ei muuttuisi.

    Ja teollisuushan on isoksi osaksi Uudellamalla kuten tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf
    huomataan että
    "Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen alueellisesti keskittynyttä vuonna 2009. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 49,4 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 51,3 prosenttia."

    Ja Uusimaahan on siis teollistunein ja kun lisäksi katsotaan vähän tuon linkin muitakin lukuja niin huomataan että Uusimaa pesee muut 100-0 varsinkin kun tuossa erillään oleva Itä-Uusimaa on nykyisin osa Uuttamaata. Eli löytyy sitä tuotantoa millä ostaa.

    Tässähän oli kysymys siitä, jos pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi irtaantuisi omaksi valtiokseen, pääkonttoriaan Helsingissä pitävät yritykset joutuisivat tulouttamaan tehtaidensa tuotosta tälle uudelle valtiolle veroina yms. enemmän kuin ne nykyisessä sisämarkkinatilanteessa maksavat maakunnille.

    Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat tehtaat jatkaisivat tietysti edelleen sisämarkkinatilanteessa. Mutta aika pieni osa suomalaisesta teollisuudesta sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

    Äänestä

  • TuuKäymäänkerranedes kirjoitti:

    Helsingin jätevesien puhdistus ei ole mikään ongelma, vaan se on kyllä hoidossa. Suomenlahtea rasittavat suomen osalta nimenomaan maatalouden päästöt.

    Ja rasismi ei kyllä niinkään asu itä-helsingin lähiöissä kun se asuu maasudulla, jossa ei ole koskaan nähtykään muun värisiä ihmisiä. Helsingin alueella lapset tottuu jo päiväkodista lähtien erivärisiin ihmisiin, ei se ole mikään ongelma!

    Näkeehän tuon joo vaaleistakin, kun Pekka Haavisto sai puolet Helsingin äänistä ja Soini vain hyvin pienen osan.

    Helsinki on suvaitsevin paikka suomessa - joka muuta väittää on ihan pihalla.

    Maaltahan Helsinkikin vetensä ottaa tunnelia pitkin.
    Ei Helsingissä ole mitään omaa, mutta saathan sinä harhoissas elää.
    Aidot stadilaiset ovat ainoat. Mutta sekin on katoava luonnonvara.

    Äänestä

  • Heil starilainen.. kirjoitti:

    Onhan tuo helppo vierittää syy ympäristön likaamisesta maalaisten syyksi, ihmiset kuitenkin asuvat kaupungeissa ja ympäristön kannalta jälki ei ole kaunista. Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
    Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
    Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva

    Maatalous suurin saastuttaja


    Suomen vuotuinen ravinnekuorma Itämereen oli vuosina 2000-2006 keskimäärin 3600 tonnia fosforia ja 78 000 tonnia typpeä (noin 12 % Itämeren kokonaiskuormasta). Luonnonhuuhtouman – eli ihmisen toiminnasta riippumattoman taustakuorman – osuus fosforikuormasta oli 28 % ja typpikuormasta 36 %. Maatalous on Suomessa merkittävin yksittäinen ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde; sen osuus on 43 % fosfori- ja 35 % typpikuormasta. Ilman luonnonhuuhtoumaa maatalouden osuus on 60 % fosforista ja 54 % typestä.

    Yhdyskuntajätevesien fosforinpoisto on Suomessa tehokasta. Puhdistusaste on keskimäärin 95 % ja vain 6 % Itämereen päätyvästä fosforikuormasta on niistä peräisin. Yhdyskuntien osuus typpikuormasta on edelleen merkittävä, 18 %. Tehostettua typenpoistoa ei ole toistaiseksi vaadittu edes kaikilta rannikkokaupunkien jätevedenpuhdistamoilta. Typen puhdistusteho oli vuonna 2005 keskimäärin vain noin 56 %. Suurimmalla puhdistamolla, kuten Helsingin Viikinmäessä, poistetaan kuitenkin lähes 90 % jätevesien typestä. Rannikkokaupunkien osalta tilanne on paranemassa lähivuosina.

    Muita merkittäviä ravinnekuormituslähteitä ovat teollisuus, haja-asutus, metsätalous ja kalankasvatus.




    http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/rehevoityminen/fi_FI/rehevoityminen/

    Äänestä

  • NäinOn kirjoitti:

    Suomenlahteen suomesta tulevista ravinteista isoin osa tulee maatalouden päästöistä.
    Kaupunkien jätevedenpuhdistus toimii hyvin. Tuo on fakta, jonka voi tarkistaa ympäristöviranomaisten sivuilta samantien.

    tuosta ei ole muuta näyttöä kuin ympäristökeskuksen valehtelu..

    Äänestä

  • Niin, tietysti.. kirjoitti:

    Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.

    Uudenmaan BKT asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Syynä on sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työllisyysaste että korkeampi työn tuottavuus.

    Julkisen talouden osuus brutukansantuotteesta on Uudellamaalla kaikkein pienin kaikista maakunnista. (ja sehä kepuliroistoja harmitta)

    Äänestä

  • 8+17 kirjoitti:

    Maatalous suurin saastuttaja


    Suomen vuotuinen ravinnekuorma Itämereen oli vuosina 2000-2006 keskimäärin 3600 tonnia fosforia ja 78 000 tonnia typpeä (noin 12 % Itämeren kokonaiskuormasta). Luonnonhuuhtouman – eli ihmisen toiminnasta riippumattoman taustakuorman – osuus fosforikuormasta oli 28 % ja typpikuormasta 36 %. Maatalous on Suomessa merkittävin yksittäinen ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde; sen osuus on 43 % fosfori- ja 35 % typpikuormasta. Ilman luonnonhuuhtoumaa maatalouden osuus on 60 % fosforista ja 54 % typestä.

    Yhdyskuntajätevesien fosforinpoisto on Suomessa tehokasta. Puhdistusaste on keskimäärin 95 % ja vain 6 % Itämereen päätyvästä fosforikuormasta on niistä peräisin. Yhdyskuntien osuus typpikuormasta on edelleen merkittävä, 18 %. Tehostettua typenpoistoa ei ole toistaiseksi vaadittu edes kaikilta rannikkokaupunkien jätevedenpuhdistamoilta. Typen puhdistusteho oli vuonna 2005 keskimäärin vain noin 56 %. Suurimmalla puhdistamolla, kuten Helsingin Viikinmäessä, poistetaan kuitenkin lähes 90 % jätevesien typestä. Rannikkokaupunkien osalta tilanne on paranemassa lähivuosina.

    Muita merkittäviä ravinnekuormituslähteitä ovat teollisuus, haja-asutus, metsätalous ja kalankasvatus.




    http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/rehevoityminen/fi_FI/rehevoityminen/

    Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
    Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
    Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva

    Äänestä

  • 16+13 kirjoitti:

    Uudenmaan BKT asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Syynä on sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työllisyysaste että korkeampi työn tuottavuus.

    Julkisen talouden osuus brutukansantuotteesta on Uudellamaalla kaikkein pienin kaikista maakunnista. (ja sehä kepuliroistoja harmitta)

    teollisesta tuotannosta tulee pääkaupunkiseudulta muutama prosentti, JULKISESTA TALOUDESTA TOKI ENEMMÄN SE ON SINNE KESKITETTY..

    Äänestä

  • Muutama prosentti??? kirjoitti:

    Osaatkohan lukea? Ovatko numerot tuttuja?

    Tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf

    kun katsotaan niin maan teollisuuden jalostusarvosta 22% tuotettiin vuonna 2009 Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla jotka ovat nyt yhdistyneet. Mutta että viidennes teollisuuden jalostusarvosta Uudellamaalla.

    kun pitäisi puhua aidasta, mitä omaa teollista tuotantoa Uudellamalla on, ei mitään, se että jalostetaan muualla tuotettuja tuotteita ei voi laskea omaksi teolliseksi tuotannoksi..

    Äänestä

  • Lopetan jo.. kirjoitti:

    teollisesta tuotannosta tulee pääkaupunkiseudulta muutama prosentti, JULKISESTA TALOUDESTA TOKI ENEMMÄN SE ON SINNE KESKITETTY..

    vai että muutama prosentti

    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf

    kun katsotaan niin maan teollisuuden jalostusarvosta 22% tuotettiin vuonna 2009 Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla jotka ovat nyt yhdistyneet.

    harmitttaako tämä kepuroistoja

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
    Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
    Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva

    Älä väitä että minä valehtelen, väitä että kaikki tutkijat valehtelevat.

    Maatalous on itämeren suurin saastuttaja kuten itämeriportaalissa kerrotaan. Asutuskeskuksista vähiten saastuttaa henkeä kohden Helsinki.

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
    Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
    Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva

    tuohan on jonkin helsngin luonnonsuojeluliton ituhipin vanha propagandakirjoitus jostain yli kymmenen vuoden takaa, ei perustu mihinkään tutkimiseen vaan on tarkoitettu vain vastustamaan jonkun pusikon suojelemista. Kaikkea vanhaa sontaa sieltä netistä löytyykin.

    Äänestä

  • Puhut seipäistä kirjoitti:

    kun pitäisi puhua aidasta, mitä omaa teollista tuotantoa Uudellamalla on, ei mitään, se että jalostetaan muualla tuotettuja tuotteita ei voi laskea omaksi teolliseksi tuotannoksi..

    nyt hoitoon ohjautuminen olisi tärkeää, kirjoituksista päätelleen olet joko totaalisen kännissä tai huumeissa.

    Huom. Kaikki teollinen tuotanto on jalostamista...en muuten tiedä yhtään tuotantolaitosta jossa pystytään tekemään koko tuotteen prosessointi yhdessä laitoksessa, siis esim. kännykkä tai auto siten että samassa paikassa louhittaisiin mineraalit ja tehtaan toisesta päästä tulisi valmis kännykkä tai auto.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Tässähän oli kysymys siitä, jos pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi irtaantuisi omaksi valtiokseen, pääkonttoriaan Helsingissä pitävät yritykset joutuisivat tulouttamaan tehtaidensa tuotosta tälle uudelle valtiolle veroina yms. enemmän kuin ne nykyisessä sisämarkkinatilanteessa maksavat maakunnille.

    Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat tehtaat jatkaisivat tietysti edelleen sisämarkkinatilanteessa. Mutta aika pieni osa suomalaisesta teollisuudesta sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

    "Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat tehtaat jatkaisivat tietysti edelleen sisämarkkinatilanteessa. Mutta aika pieni osa suomalaisesta teollisuudesta sijaitsee pääkaupunkiseudulla. "

    Mistä tällainen harhakuva on peräisin??? Kun kuitenkin teollisuushan on isoksi osaksi Uudellamalla kuten tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf
    huomataan että
    "Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen alueellisesti keskittynyttä vuonna 2009. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 49,4 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 51,3 prosenttia."

    Ja Uusimaahan on siis teollistunein ja kun lisäksi katsotaan vähän tuon linkin muitakin lukuja niin huomataan että Uusimaa pesee muut 100-0 varsinkin kun tuossa erillään oleva Itä-Uusimaa on nykyisin osa Uuttamaata. Eli löytyy sitä tuotantoa millä ostaa.

    Äänestä

  • 16+10 kirjoitti:

    nyt hoitoon ohjautuminen olisi tärkeää, kirjoituksista päätelleen olet joko totaalisen kännissä tai huumeissa.

    Huom. Kaikki teollinen tuotanto on jalostamista...en muuten tiedä yhtään tuotantolaitosta jossa pystytään tekemään koko tuotteen prosessointi yhdessä laitoksessa, siis esim. kännykkä tai auto siten että samassa paikassa louhittaisiin mineraalit ja tehtaan toisesta päästä tulisi valmis kännykkä tai auto.

    tyhjästä mitään jalosteta, käännykät tehtiin Salossa ja autot uudessakaupugissa, Uudellamaalla taisi olla telakka no onhan sekin jotain..

    Äänestä

  • 7+13 kirjoitti:

    vai että muutama prosentti

    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf

    kun katsotaan niin maan teollisuuden jalostusarvosta 22% tuotettiin vuonna 2009 Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla jotka ovat nyt yhdistyneet.

    harmitttaako tämä kepuroistoja

    Uudellamaalla jalostaa, voitko kertoa ?

    Äänestä

  • totuus esille kirjoitti:

    Älä väitä että minä valehtelen, väitä että kaikki tutkijat valehtelevat.

    Maatalous on itämeren suurin saastuttaja kuten itämeriportaalissa kerrotaan. Asutuskeskuksista vähiten saastuttaa henkeä kohden Helsinki.

    Ei maatalous mitään saastuta, ravinteet on tuotteissa jotka kärrätään kaupunkeihin jossa niistä muodostuvat jätökset "puhdistetaan" minne ne sitten päätyy sitä ei kerrota, joku kertoi että ne jäädytetään raketiksi ja ammutaan kuun pimeälle puolelle, uskokoon ken tahtoo..

    Äänestä

  • 11+9 kirjoitti:

    tuohan on jonkin helsngin luonnonsuojeluliton ituhipin vanha propagandakirjoitus jostain yli kymmenen vuoden takaa, ei perustu mihinkään tutkimiseen vaan on tarkoitettu vain vastustamaan jonkun pusikon suojelemista. Kaikkea vanhaa sontaa sieltä netistä löytyykin.

    oliko siinä jotain joka ei ole totta ?

    Äänestä

  • Mitä ne siellä kirjoitti:

    Uudellamaalla jalostaa, voitko kertoa ?

    Niin. Valitettavasti nyt tuo yritys supistaa. Mutta tämänkin palstan lukijoiden biteistä suurin osa liikkuu jossakin vaiheessa NokiaSiemensNetWork'in toimittaman laitteen kautta. Valokuidun päätelaite, puhelinkeskuksen laite tms joku. Tuo firma on jalostanut suomalaista tietämystä modeemiajoista asti 70-luvulta ja on todennäköisesti tahkonnut vuosien mittaan todella rajusti vientituloja.

    Ja onhan Uudellamaalla mm Kone OY joka toimittaa hissejä ympäri maailmaa sekä nämä muut Herlinin imperiumin yritykset. Mutta että Uudellamaalla on erittäin paljon huipputeknologien menestyviä yrityksiä joista tosin ei välttämättä maakunnissa tiedetä yhtään mitään. Tuvat akkunat kun ovat metsään päin?

    Äänestä

  • VALEHTELET.. kirjoitti:

    Ei maatalous mitään saastuta, ravinteet on tuotteissa jotka kärrätään kaupunkeihin jossa niistä muodostuvat jätökset "puhdistetaan" minne ne sitten päätyy sitä ei kerrota, joku kertoi että ne jäädytetään raketiksi ja ammutaan kuun pimeälle puolelle, uskokoon ken tahtoo..

    Tuo
    http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf

    raportti kertoo aika hyvin miten paljon peltoon laitetuista ravinteista ei päädy niihin kaupunkiin kärrättäviin tuotteisiin.

    Analysoidaanpa tarkemmin vaikkapa taulukkoa sivulla 51 joka on typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%
    Suomi 83 / 55 / -34
    Ranska 63 / 54 / -16
    Ruotsi 57 / 48 / -16
    Tanska 178 / 127 / -29
    Englanti 56 / 43 / -23
    Saksa 145 / 113 / -22

    Mitäpä nuo luvut maanviljelyä ymmärtävälle kertovat? Ensinnäkin sen että meillä lähtötaso satotasoon nähden ollut todella korkea. Vertailu vaikkapa Ruotsiin jossa kuitenkin satotaso 1000-2000 kg/ha suurempi niin heillä on lähtötaso kg N / ha 90-92 ollut suurinpiirtein sama kuin se taso mihin meillä on päästy nyt vasta 02-04. Ja kun satotasoero huomioidaan niin typpitase on heillä merkittävästi parempi. Samoin Englanti ja Ranska. Tanska on oma lukunsa, intensivinen kotieläintalous tuottaa runsaasti typpeä.

    Mutta kaiken kaikkiaan raportin luvuista voi nähdä että vaikka meillä tuo vähennys-% on suurimpien joukossa niin syynä on pitkälti se että meillä lähtötaso muihin nähden satotaso huomioiden on ollut järkyttävän korkea. Eli muilla on lähtötilanne ollut merkittävästi parempi kuin meillä. Kun asiat ovat huonosti niin prosentuaalisia parannuksia on helpommin saatavissa kuin silloin kun asiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Tämä näkyy myös kaaviosta sivulta 57 jossa on typen käytön tehokkuus. Meillä lähtötaso järkyttävän alhainen muihin nähden ja nyt aletaan vasta olla muiden tasolla.

    Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
    Suomi 20 / 8 / -60
    Ruotsi 5 / 2 / -65
    Eli meillä ei ole vielä edes saavutettu sitä tasoa joka oli Ruotsissa lähtötaso. Mutta että kaiken kaikkiaan niin vaikka nuo prosentuaaliset parannukset meillä ovat suuria niin koska meillä on lähtötaso ollut merkittävästi huonompi kuin muilla niin vasta nyt aletaan lähestyä muiden tasoa. Tämä näkyy hyvin tuosta fosforin hyväksikäytön kertovasta taulukosta sivulla 61.

    Äänestä

  • ???????????????????? kirjoitti:

    oliko siinä jotain joka ei ole totta ?

    en teidä eikä kiinnosta mutta vastaukseksi siihen että itämerikeskuksen saastumistutkimuksiin sitä on turha tyrkyttää. Edelleen kaupungit saastuttavat paljon vähemmin kuin maatalous.

    Äänestä

  • Lopeta paskajutut kirjoitti:

    tyhjästä mitään jalosteta, käännykät tehtiin Salossa ja autot uudessakaupugissa, Uudellamaalla taisi olla telakka no onhan sekin jotain..

    ja maaseudullakin on pari lantavarvasta paskaa lapioimassa, no onhan sekin jotain.

    Äänestä

  • Mistä harhakuva??? kirjoitti:

    "Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat tehtaat jatkaisivat tietysti edelleen sisämarkkinatilanteessa. Mutta aika pieni osa suomalaisesta teollisuudesta sijaitsee pääkaupunkiseudulla. "

    Mistä tällainen harhakuva on peräisin??? Kun kuitenkin teollisuushan on isoksi osaksi Uudellamalla kuten tuosta
    http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_fi.pdf
    huomataan että
    "Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen alueellisesti keskittynyttä vuonna 2009. Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta teollisuudessa oli 49,4 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 51,3 prosenttia."

    Ja Uusimaahan on siis teollistunein ja kun lisäksi katsotaan vähän tuon linkin muitakin lukuja niin huomataan että Uusimaa pesee muut 100-0 varsinkin kun tuossa erillään oleva Itä-Uusimaa on nykyisin osa Uuttamaata. Eli löytyy sitä tuotantoa millä ostaa.

    Uusimaa on Uuttamaata ja pääkaupunkiseutu pääkaupunkiseutua. Kysymyshän oli siitä, että raja menisi nimenomaan pääkaupunkiseudun rajalta. Hallituksen esityksessä pääkaupunkiseudulle muodostettaisiin uusi kunta seuraavista nykyisistä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo. Tuo alue on juuri sitä pääkaupunkiseutua.

    Keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että nykyisen lain mukaan maakunnista saatavasta taloudellisesta tuloksesta valtaosa kannetaan Helsingin seudulle vain siksi, että pääkonttorit on keskitetty sinne. Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi julistautuisi omaksi valtiokseen, sillä olisi mahdollisuus kerätä alueellaan toimivien yhtiöiden tuloksesta suurempi osuus itselleen kuin nykyisin.

    Äänestä

  • Mihin ravinteet? kirjoitti:

    Tuo
    http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf

    raportti kertoo aika hyvin miten paljon peltoon laitetuista ravinteista ei päädy niihin kaupunkiin kärrättäviin tuotteisiin.

    Analysoidaanpa tarkemmin vaikkapa taulukkoa sivulla 51 joka on typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%
    Suomi 83 / 55 / -34
    Ranska 63 / 54 / -16
    Ruotsi 57 / 48 / -16
    Tanska 178 / 127 / -29
    Englanti 56 / 43 / -23
    Saksa 145 / 113 / -22

    Mitäpä nuo luvut maanviljelyä ymmärtävälle kertovat? Ensinnäkin sen että meillä lähtötaso satotasoon nähden ollut todella korkea. Vertailu vaikkapa Ruotsiin jossa kuitenkin satotaso 1000-2000 kg/ha suurempi niin heillä on lähtötaso kg N / ha 90-92 ollut suurinpiirtein sama kuin se taso mihin meillä on päästy nyt vasta 02-04. Ja kun satotasoero huomioidaan niin typpitase on heillä merkittävästi parempi. Samoin Englanti ja Ranska. Tanska on oma lukunsa, intensivinen kotieläintalous tuottaa runsaasti typpeä.

    Mutta kaiken kaikkiaan raportin luvuista voi nähdä että vaikka meillä tuo vähennys-% on suurimpien joukossa niin syynä on pitkälti se että meillä lähtötaso muihin nähden satotaso huomioiden on ollut järkyttävän korkea. Eli muilla on lähtötilanne ollut merkittävästi parempi kuin meillä. Kun asiat ovat huonosti niin prosentuaalisia parannuksia on helpommin saatavissa kuin silloin kun asiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Tämä näkyy myös kaaviosta sivulta 57 jossa on typen käytön tehokkuus. Meillä lähtötaso järkyttävän alhainen muihin nähden ja nyt aletaan vasta olla muiden tasolla.

    Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
    Suomi 20 / 8 / -60
    Ruotsi 5 / 2 / -65
    Eli meillä ei ole vielä edes saavutettu sitä tasoa joka oli Ruotsissa lähtötaso. Mutta että kaiken kaikkiaan niin vaikka nuo prosentuaaliset parannukset meillä ovat suuria niin koska meillä on lähtötaso ollut merkittävästi huonompi kuin muilla niin vasta nyt aletaan lähestyä muiden tasoa. Tämä näkyy hyvin tuosta fosforin hyväksikäytön kertovasta taulukosta sivulla 61.

    ne ravinteet päätyy mitka on sitoutunut elintarvikkeisiin, unohdit kokonaan ?

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Uusimaa on Uuttamaata ja pääkaupunkiseutu pääkaupunkiseutua. Kysymyshän oli siitä, että raja menisi nimenomaan pääkaupunkiseudun rajalta. Hallituksen esityksessä pääkaupunkiseudulle muodostettaisiin uusi kunta seuraavista nykyisistä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo. Tuo alue on juuri sitä pääkaupunkiseutua.

    Keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että nykyisen lain mukaan maakunnista saatavasta taloudellisesta tuloksesta valtaosa kannetaan Helsingin seudulle vain siksi, että pääkonttorit on keskitetty sinne. Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi julistautuisi omaksi valtiokseen, sillä olisi mahdollisuus kerätä alueellaan toimivien yhtiöiden tuloksesta suurempi osuus itselleen kuin nykyisin.

    Kyllä nyt vaitettavasti on niin että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on koko Uusimaa. Helsingissä käydään pääkonttoreissa töissä Porvoosta, Pornaisista, Nurmijärveltä, Kirkkonummelta jne jne ympäri maakuntaa: Myös toiseen suuntaan on liikennettä, asutaan Vantaalla mutta käydään töissä Hyvinkäällä. Kyseessä on Uudemaan talousalue jonka yksi osa on tuo määrittelemäsi pääkaupunkiseutu.

    Äänestä

  • 11+17 kirjoitti:

    en teidä eikä kiinnosta mutta vastaukseksi siihen että itämerikeskuksen saastumistutkimuksiin sitä on turha tyrkyttää. Edelleen kaupungit saastuttavat paljon vähemmin kuin maatalous.

    tai sitten teet selon mihin kaupunkeihin kärrätyt ravinteet päätyvät ?

    Äänestä

  • Onhan täällä teollis kirjoitti:

    kiistä etteikö tuotantoa olisi mutta mistä esim. energia on peräisin tai markkinaalue tai raakaaineet tai työvoima tai pääomat nyt näin ensi alkuun..

    Äänestä

  • 14+17 kirjoitti:

    ja maaseudullakin on pari lantavarvasta paskaa lapioimassa, no onhan sekin jotain.

    on tarua ihmeellisempi, oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.

    Äänestä

  • Uusimaa... kirjoitti:

    Kyllä nyt vaitettavasti on niin että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on koko Uusimaa. Helsingissä käydään pääkonttoreissa töissä Porvoosta, Pornaisista, Nurmijärveltä, Kirkkonummelta jne jne ympäri maakuntaa: Myös toiseen suuntaan on liikennettä, asutaan Vantaalla mutta käydään töissä Hyvinkäällä. Kyseessä on Uudemaan talousalue jonka yksi osa on tuo määrittelemäsi pääkaupunkiseutu.

    mites sitten pääkontorit kuten FORTUM, UBM, SONERA, METSÄLIITTO,ORION, VALIO jne joiden toimialue on koko maa ja yhteisövero maksetaan Helsingiin josta se sitten "annetaan" takaisin maakuntiin..

    Äänestä

  • Uusimaa... kirjoitti:

    Kyllä nyt vaitettavasti on niin että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on koko Uusimaa. Helsingissä käydään pääkonttoreissa töissä Porvoosta, Pornaisista, Nurmijärveltä, Kirkkonummelta jne jne ympäri maakuntaa: Myös toiseen suuntaan on liikennettä, asutaan Vantaalla mutta käydään töissä Hyvinkäällä. Kyseessä on Uudemaan talousalue jonka yksi osa on tuo määrittelemäsi pääkaupunkiseutu.

    Verolaissa yrityksen kotipaikaksi määritellään kunta, ei työssäkäyntialue eikä maakunta. Myös uusimaalaiset joutuvat luovuttamaan kunnassaan sijaitsevan yrityksen taloudellisen tuloksen Helsingille, jos yhtiön pääkonttori sijaitsee siellä.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Verolaissa yrityksen kotipaikaksi määritellään kunta, ei työssäkäyntialue eikä maakunta. Myös uusimaalaiset joutuvat luovuttamaan kunnassaan sijaitsevan yrityksen taloudellisen tuloksen Helsingille, jos yhtiön pääkonttori sijaitsee siellä.

    "pääkontorit kuten FORTUM, UBM, SONERA, METSÄLIITTO,ORION, VALIO jne joiden toimialue on koko maa ja yhteisövero maksetaan Helsingiin josta se sitten "annetaan" takaisin maakuntiin.. "

    "Myös uusimaalaiset joutuvat luovuttamaan kunnassaan sijaitsevan yrityksen taloudellisen tuloksen Helsingille, jos yhtiön pääkonttori sijaitsee siellä. "

    Noinko siellä tupailloissa opetetaan? Että jos pääkonttori on Helsingissä niin yhteisövero ohjautuu sitten Helsingin käyttöön? Kasvatetaan katkeruutta Helsinkiä kohtaan ja nostatetaan maalaisten yhteishenkeä Helsinkiä vastaan?

    Totuushan asiasta löytyy vaikka tuolta
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/1998/6700/name.jsp
    eli
    "Yritystoimintaerä muodostetaan jakamalla viimeksi yhteisöille maksuunpannut verot kuhunkin kuntaan yhteisön ja sen henkilöstön sijoittumisen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero kohdistetaan tälle kunnalle. Jos yhteisöllä on toimipaikkoja useassa kunnassa, yhteisön vero jaetaan toimipaikkakuntien kesken toimipaikkojen henkilöstömäärien mukaan."

    eli? Jos yrityksellä on paperitehdas Kemissä jossa on töissä 450 henkeä ja pääkonttori Helsingissä jossa on töissä 50 henkeä niin Kemi saa tämän yrityksen yhteisöveron tuotosta 90% ja Helsinki 10%. Henkilömäärien suhteessa. Ihme harhakäsityksiä ihmisillä on näistä? Jos tuvan akkunat ei olisi metsään päin, kävisi muuallaakin kuin tupailloissa ja lukisi muutakin kuin keskustan lehtiä niin tosiasiat voisivat olla paremmin hallussa?

    Äänestä

  • Ihme harhoja??? kirjoitti:

    "pääkontorit kuten FORTUM, UBM, SONERA, METSÄLIITTO,ORION, VALIO jne joiden toimialue on koko maa ja yhteisövero maksetaan Helsingiin josta se sitten "annetaan" takaisin maakuntiin.. "

    "Myös uusimaalaiset joutuvat luovuttamaan kunnassaan sijaitsevan yrityksen taloudellisen tuloksen Helsingille, jos yhtiön pääkonttori sijaitsee siellä. "

    Noinko siellä tupailloissa opetetaan? Että jos pääkonttori on Helsingissä niin yhteisövero ohjautuu sitten Helsingin käyttöön? Kasvatetaan katkeruutta Helsinkiä kohtaan ja nostatetaan maalaisten yhteishenkeä Helsinkiä vastaan?

    Totuushan asiasta löytyy vaikka tuolta
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/1998/6700/name.jsp
    eli
    "Yritystoimintaerä muodostetaan jakamalla viimeksi yhteisöille maksuunpannut verot kuhunkin kuntaan yhteisön ja sen henkilöstön sijoittumisen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero kohdistetaan tälle kunnalle. Jos yhteisöllä on toimipaikkoja useassa kunnassa, yhteisön vero jaetaan toimipaikkakuntien kesken toimipaikkojen henkilöstömäärien mukaan."

    eli? Jos yrityksellä on paperitehdas Kemissä jossa on töissä 450 henkeä ja pääkonttori Helsingissä jossa on töissä 50 henkeä niin Kemi saa tämän yrityksen yhteisöveron tuotosta 90% ja Helsinki 10%. Henkilömäärien suhteessa. Ihme harhakäsityksiä ihmisillä on näistä? Jos tuvan akkunat ei olisi metsään päin, kävisi muuallaakin kuin tupailloissa ja lukisi muutakin kuin keskustan lehtiä niin tosiasiat voisivat olla paremmin hallussa?

    ei kukaan väitä että yhteisövero jää Helsingin käyttöön se vain tilastoissa näkyy että Helsingi maksaa muulle maalle kun se palauttaa kerättyjä yhteisöveroja. Lipposen hallitus muutti systeemin tälläiseksi..

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    ei kukaan väitä että yhteisövero jää Helsingin käyttöön se vain tilastoissa näkyy että Helsingi maksaa muulle maalle kun se palauttaa kerättyjä yhteisöveroja. Lipposen hallitus muutti systeemin tälläiseksi..

    "Myös uusimaalaiset joutuvat luovuttamaan kunnassaan sijaitsevan yrityksen taloudellisen tuloksen Helsingille, jos yhtiön pääkonttori sijaitsee siellä. "

    Äänestä

  • Ei kukaan? kirjoitti:

    "Myös uusimaalaiset joutuvat luovuttamaan kunnassaan sijaitsevan yrityksen taloudellisen tuloksen Helsingille, jos yhtiön pääkonttori sijaitsee siellä. "

    tapahtuu ja vauraat kunnat ei saa mitään takaisin et taida oikein ymmärtää koko yhteisoveron periaatetta..

    Äänestä

  • Juuri näin kirjoitti:

    tapahtuu ja vauraat kunnat ei saa mitään takaisin et taida oikein ymmärtää koko yhteisoveron periaatetta..

    Totuushan asiasta löytyy vaikka tuolta
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/1998/6700/name.jsp
    eli
    "Yritystoimintaerä muodostetaan jakamalla viimeksi yhteisöille maksuunpannut verot kuhunkin kuntaan yhteisön ja sen henkilöstön sijoittumisen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero kohdistetaan tälle kunnalle. Jos yhteisöllä on toimipaikkoja useassa kunnassa, yhteisön vero jaetaan toimipaikkakuntien kesken toimipaikkojen henkilöstömäärien mukaan."

    Eli vauraat kunnat sen sijasta että "ei saa mitään takaisin" saavat verosta ihan suoraan työntekijämäärien suhteessa oman osuutensa. Sitten sen lisäksi tietty valtiolle menevästä yhteisöveron osuudesta palautetaan erilaisia aluetukina ja tasaustukina melkoisia määriä. Valtiolta, ei Helsingiltä.

    Äänestä

  • Lukutaito? kirjoitti:

    Totuushan asiasta löytyy vaikka tuolta
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/1998/6700/name.jsp
    eli
    "Yritystoimintaerä muodostetaan jakamalla viimeksi yhteisöille maksuunpannut verot kuhunkin kuntaan yhteisön ja sen henkilöstön sijoittumisen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero kohdistetaan tälle kunnalle. Jos yhteisöllä on toimipaikkoja useassa kunnassa, yhteisön vero jaetaan toimipaikkakuntien kesken toimipaikkojen henkilöstömäärien mukaan."

    Eli vauraat kunnat sen sijasta että "ei saa mitään takaisin" saavat verosta ihan suoraan työntekijämäärien suhteessa oman osuutensa. Sitten sen lisäksi tietty valtiolle menevästä yhteisöveron osuudesta palautetaan erilaisia aluetukina ja tasaustukina melkoisia määriä. Valtiolta, ei Helsingiltä.

    kyse on niistä ylimääräisistä tasaustuista, niitä saa vain "köyhät" kunnat, vauraat on maksupuolella mutta ei tunnu menevän perille. Valtio on "Helsingissä" Arkadian mäellä, kyllä tämä tieto kuuluu jjokaisen Suomalaisen tietää..

    Äänestä


  • Ei sitä kukaan kirjoitti:

    kiistä etteikö tuotantoa olisi mutta mistä esim. energia on peräisin tai markkinaalue tai raakaaineet tai työvoima tai pääomat nyt näin ensi alkuun..

    Siis oletko ihan sekaisin, ei kai kukaan ole väittänyt että Helsinki eläisi jossain Pohjois-Korean tapaisessa omavaraistaloudessa.

    Täytyy sanoa että kyllä Kepulit ovat aika palikka-aivoja!

    Ei muka kiistetä:

    "Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa."

    Kyllä maalaiset on tyhmiä ja saamattomia sekä kaiken lisäksi paskanpuhujia

    Äänestä

Kyllä me Hälsinkiläiset selviämme ilman järkeä pitkiäkin aikoja, politiikot varsinkin.

Äänestä
  • jos teitä hengissä pitävät letkut maakunnista katkaistaan kooma seuraa muutamassa päivässä.

    Äänestä

  • Niinpä niin, kirjoitti:

    jos teitä hengissä pitävät letkut maakunnista katkaistaan kooma seuraa muutamassa päivässä.

    Maakunnista ei tule kuin kalliimpaa ruokaa, mitä saa muualta maailmasta.
    Suomi tulis paljon paremmin toimeen, jos etelärannikolle keskitettäisiin kaikki mahdollinen toiminta suomesta.

    Ruotsissakin asutus loppuu siihen, mistä se suomessa alkaa- Tukhoman pohjoispuolella asuu vain murto osa ruotsalaisista.

    Äänestä

  • Hanski Stadista kirjoitti:

    Maakunnista ei tule kuin kalliimpaa ruokaa, mitä saa muualta maailmasta.
    Suomi tulis paljon paremmin toimeen, jos etelärannikolle keskitettäisiin kaikki mahdollinen toiminta suomesta.

    Ruotsissakin asutus loppuu siihen, mistä se suomessa alkaa- Tukhoman pohjoispuolella asuu vain murto osa ruotsalaisista.

    ruuan kalleus tai halpuus ei johdu viljelijästä, ruuan hinnassa ei ole mm. senttiäkään viljelijän palkkaa. Ruotsissa kadutaan maatalouden ja kokonaisten maakuntien alasajoa, sitä tietä on syytä varoa..

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    ruuan kalleus tai halpuus ei johdu viljelijästä, ruuan hinnassa ei ole mm. senttiäkään viljelijän palkkaa. Ruotsissa kadutaan maatalouden ja kokonaisten maakuntien alasajoa, sitä tietä on syytä varoa..

    Mistä se sitten johtuu, kun suomalainen ruoka maksaa aina paljon paljon enemmän ,kuin ulkomainen?

    Mee kauppaan katsomaan, niin huomaat sen heti!

    Äänestä

  • HanskiStadista kirjoitti:

    Mistä se sitten johtuu, kun suomalainen ruoka maksaa aina paljon paljon enemmän ,kuin ulkomainen?

    Mee kauppaan katsomaan, niin huomaat sen heti!

    Kun hintaan lisätään tuki niin sitten se vasta kallista onkin! Monella on sellainen harhakäsitys että EU maksaa maatalouden tuet. Valitettavasti ei, 1,9 miljardin vuotuisista tuosta EU maksaa vain 0,8 miljardia eli 40% ja loppu 1,1 miljardia eli 60% otetaan omilta veronmaksajilta. Mutta että kun lisäät siihen ruoan kalliimpaan hintaan vielä tuon veroissa lisähintana perittävän tuen niin saat sitten sen oikean kalliimman hinnan.

    Äänestä

  • Lisää hintaan tuki.. kirjoitti:

    Kun hintaan lisätään tuki niin sitten se vasta kallista onkin! Monella on sellainen harhakäsitys että EU maksaa maatalouden tuet. Valitettavasti ei, 1,9 miljardin vuotuisista tuosta EU maksaa vain 0,8 miljardia eli 40% ja loppu 1,1 miljardia eli 60% otetaan omilta veronmaksajilta. Mutta että kun lisäät siihen ruoan kalliimpaan hintaan vielä tuon veroissa lisähintana perittävän tuen niin saat sitten sen oikean kalliimman hinnan.

    sinunkaan asiat?

    Söin juuri, hyvää oli.

    Äänestä

  • Lisää hintaan tuki.. kirjoitti:

    Kun hintaan lisätään tuki niin sitten se vasta kallista onkin! Monella on sellainen harhakäsitys että EU maksaa maatalouden tuet. Valitettavasti ei, 1,9 miljardin vuotuisista tuosta EU maksaa vain 0,8 miljardia eli 40% ja loppu 1,1 miljardia eli 60% otetaan omilta veronmaksajilta. Mutta että kun lisäät siihen ruoan kalliimpaan hintaan vielä tuon veroissa lisähintana perittävän tuen niin saat sitten sen oikean kalliimman hinnan.

    Maatalouden tuet ovat yhteensä noin 4,3 miljardia, voit käydä tarkastamassa tämän valtion tulo- ja menoarviosta.

    Myös wikissä on selkokielinen selvitys maataloustuista, maatalouden tuotos on muuten negatiivinen, eli tukea menee enemmän kuin maatalous tuottaa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki

    Äänestä

  • 5+11 kirjoitti:

    Maatalouden tuet ovat yhteensä noin 4,3 miljardia, voit käydä tarkastamassa tämän valtion tulo- ja menoarviosta.

    Myös wikissä on selkokielinen selvitys maataloustuista, maatalouden tuotos on muuten negatiivinen, eli tukea menee enemmän kuin maatalous tuottaa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki

    Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.

    En minä valehtele, kerroin vain mitä budjetissa on (viime vuoden, Kepu oli tällöin hallituksessa). Väitätkö sinä että Keskustan Kiviniemi muut ministerinä olleet ovat valehtelijoita?

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.

    hahahaa hahhhaaa

    kepuliroistojen propagandaa

    Maataloustuki ei alenna ruokalaskua senttiäkään. Elintarvikkeiden hinta muodostuu maailman markkinoilla lisättynä kotimaisilla veroilla, mikäli tukia ei suomessa maksettaisi maksaisi elintarvikkeet saman verran kuin aimminkin.

    Tuo koko laskelma on myyten hölynpölyä, tämän voi tarkastaa valtion tulo- ja menoarviosta.

    Äänestä

  • tueton 55 kirjoitti:

    En minä valehtele, kerroin vain mitä budjetissa on (viime vuoden, Kepu oli tällöin hallituksessa). Väitätkö sinä että Keskustan Kiviniemi muut ministerinä olleet ovat valehtelijoita?

    koko maatalouden pääluokka ei ole 4.3 miljardia, mistä muuten sen keksit, hatustako ?

    Äänestä

  • 9+11 kirjoitti:

    hahahaa hahhhaaa

    kepuliroistojen propagandaa

    Maataloustuki ei alenna ruokalaskua senttiäkään. Elintarvikkeiden hinta muodostuu maailman markkinoilla lisättynä kotimaisilla veroilla, mikäli tukia ei suomessa maksettaisi maksaisi elintarvikkeet saman verran kuin aimminkin.

    Tuo koko laskelma on myyten hölynpölyä, tämän voi tarkastaa valtion tulo- ja menoarviosta.

    tyhmyytenne, mikä takia tukea maksetaan ellei siitä ole maksajalle hyötyä, hyvästä sydämmestäkö ?

    Äänestä

  • Minuakin huvittaa kirjoitti:

    tyhmyytenne, mikä takia tukea maksetaan ellei siitä ole maksajalle hyötyä, hyvästä sydämmestäkö ?

    kun nämä pojut istuu konttorilla tuottamassa lisäarvoa,, niin niistä tulee tavottoman fiksuja ;)

    Ne tuntee alvit ja tuet..

    Äänestä

  • Minuakin huvittaa kirjoitti:

    tyhmyytenne, mikä takia tukea maksetaan ellei siitä ole maksajalle hyötyä, hyvästä sydämmestäkö ?

    Tuossa on totuus, minkä minuakin huvittaa sanoi.
    Eli Helsinki voita, kun tukea maksetaan, ja piste.
    Demarit ja kokoomus ei tuke tule poistamaan, vaikka täällä demut kirkuukin sen pahuudesta.
    Se tulee päinvastoin nousemaan, kunhan tulee ruokapula, mutta herranketkut vetää välistä vain isomman osan itselleen.

    Äänestä

  • 9+11 kirjoitti:

    hahahaa hahhhaaa

    kepuliroistojen propagandaa

    Maataloustuki ei alenna ruokalaskua senttiäkään. Elintarvikkeiden hinta muodostuu maailman markkinoilla lisättynä kotimaisilla veroilla, mikäli tukia ei suomessa maksettaisi maksaisi elintarvikkeet saman verran kuin aimminkin.

    Tuo koko laskelma on myyten hölynpölyä, tämän voi tarkastaa valtion tulo- ja menoarviosta.

    "Maataloustuki ei alenna ruokalaskua senttiäkään."

    Ei todellakaan alenna. Kun tehdään aluepolitiikkaa niin ruoka ei ole halpaa... Vaan erittäin kallista...

    Meillähän tuki on suunnattu niin että se ei juurikaan halvenna ruokaa vaan hyödyttää ihan muita kuin kuluttajia. Katsotaan mikä on tilanne vaikkapa maidon osalta. Maitoa saa tuotuna Ruotsista, hinta kaupassa noin 70 c/l. Kotimaisen hinta on sama tai vähän päälle.

    Nyt jos maito tuotetaan Utsjoella niin tuon kotimaisen hinnan päälle maksetaan maidon kansallinen tuki 30 c/l sekä pohjoinen kuljetustuki. Näin jos satun ostamaan kaupasta Utsjoelle tuotettua maitoa joko tölkissä tai juustona tai jonain muuna niin se maksaa minulle saman tai vähän enemmän kuin Ruotsista tuotu maito. Sen LISÄKSI maksan veroissani jokaisesta tuollaisesta litrasta noin 35 c/l erilaisina tukina. Missä kohtaa tässä ruoka halpeni??? Tuollainen Utsjoen pieni maitomäärä voitaisiin aivan hyvin tuottaa etelässä tuella 3 c/l. Mutta ei tuoteta vaan jostakin (aluepoliittisesta) syystä halutaan ne tuet sinne maksaa vaikka ruoka ei sillä tuella halpene yhtään.

    Miksi maksetaan? Ja kuka mahtaakaan olla todellinen tuesta hyötyjä tässä tapauksessa? Tämä esimerkki karmaisevalla tavalla kertoo sen kuka on tuen todellinen hyötyjä. Kuluttajan ruoka ei halpene senttiäkään mutta sen sijaan Utsjoella maidontuottaja voi tuen varassa jatkaa tappiollista tuotantoaan jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana.

    Mutta tuella voitaisiin oikeasti alentaakin ruoan hintaan. Meillä vain tuki on aluepoliittisesti ja tuotantopoliittisesti suunnattu siten että se ei sitä tee.

    Äänestä

  • Tosiasioita... kirjoitti:

    "Maataloustuki ei alenna ruokalaskua senttiäkään."

    Ei todellakaan alenna. Kun tehdään aluepolitiikkaa niin ruoka ei ole halpaa... Vaan erittäin kallista...

    Meillähän tuki on suunnattu niin että se ei juurikaan halvenna ruokaa vaan hyödyttää ihan muita kuin kuluttajia. Katsotaan mikä on tilanne vaikkapa maidon osalta. Maitoa saa tuotuna Ruotsista, hinta kaupassa noin 70 c/l. Kotimaisen hinta on sama tai vähän päälle.

    Nyt jos maito tuotetaan Utsjoella niin tuon kotimaisen hinnan päälle maksetaan maidon kansallinen tuki 30 c/l sekä pohjoinen kuljetustuki. Näin jos satun ostamaan kaupasta Utsjoelle tuotettua maitoa joko tölkissä tai juustona tai jonain muuna niin se maksaa minulle saman tai vähän enemmän kuin Ruotsista tuotu maito. Sen LISÄKSI maksan veroissani jokaisesta tuollaisesta litrasta noin 35 c/l erilaisina tukina. Missä kohtaa tässä ruoka halpeni??? Tuollainen Utsjoen pieni maitomäärä voitaisiin aivan hyvin tuottaa etelässä tuella 3 c/l. Mutta ei tuoteta vaan jostakin (aluepoliittisesta) syystä halutaan ne tuet sinne maksaa vaikka ruoka ei sillä tuella halpene yhtään.

    Miksi maksetaan? Ja kuka mahtaakaan olla todellinen tuesta hyötyjä tässä tapauksessa? Tämä esimerkki karmaisevalla tavalla kertoo sen kuka on tuen todellinen hyötyjä. Kuluttajan ruoka ei halpene senttiäkään mutta sen sijaan Utsjoella maidontuottaja voi tuen varassa jatkaa tappiollista tuotantoaan jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana.

    Mutta tuella voitaisiin oikeasti alentaakin ruoan hintaan. Meillä vain tuki on aluepoliittisesti ja tuotantopoliittisesti suunnattu siten että se ei sitä tee.

    Pitäisi ehkä miettiä kannattaako tukea?

    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

    Äänestä


  • Tosiasioita... kirjoitti:

    "Maataloustuki ei alenna ruokalaskua senttiäkään."

    Ei todellakaan alenna. Kun tehdään aluepolitiikkaa niin ruoka ei ole halpaa... Vaan erittäin kallista...

    Meillähän tuki on suunnattu niin että se ei juurikaan halvenna ruokaa vaan hyödyttää ihan muita kuin kuluttajia. Katsotaan mikä on tilanne vaikkapa maidon osalta. Maitoa saa tuotuna Ruotsista, hinta kaupassa noin 70 c/l. Kotimaisen hinta on sama tai vähän päälle.

    Nyt jos maito tuotetaan Utsjoella niin tuon kotimaisen hinnan päälle maksetaan maidon kansallinen tuki 30 c/l sekä pohjoinen kuljetustuki. Näin jos satun ostamaan kaupasta Utsjoelle tuotettua maitoa joko tölkissä tai juustona tai jonain muuna niin se maksaa minulle saman tai vähän enemmän kuin Ruotsista tuotu maito. Sen LISÄKSI maksan veroissani jokaisesta tuollaisesta litrasta noin 35 c/l erilaisina tukina. Missä kohtaa tässä ruoka halpeni??? Tuollainen Utsjoen pieni maitomäärä voitaisiin aivan hyvin tuottaa etelässä tuella 3 c/l. Mutta ei tuoteta vaan jostakin (aluepoliittisesta) syystä halutaan ne tuet sinne maksaa vaikka ruoka ei sillä tuella halpene yhtään.

    Miksi maksetaan? Ja kuka mahtaakaan olla todellinen tuesta hyötyjä tässä tapauksessa? Tämä esimerkki karmaisevalla tavalla kertoo sen kuka on tuen todellinen hyötyjä. Kuluttajan ruoka ei halpene senttiäkään mutta sen sijaan Utsjoella maidontuottaja voi tuen varassa jatkaa tappiollista tuotantoaan jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana.

    Mutta tuella voitaisiin oikeasti alentaakin ruoan hintaan. Meillä vain tuki on aluepoliittisesti ja tuotantopoliittisesti suunnattu siten että se ei sitä tee.

    "Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."

    Äänestä

  • No katos, kirjoitti:

    kun nämä pojut istuu konttorilla tuottamassa lisäarvoa,, niin niistä tulee tavottoman fiksuja ;)

    Ne tuntee alvit ja tuet..

    "Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."

    Äänestä

  • Kannattavaa? kirjoitti:

    Soinivaara taitaa hävetä raskaasti tuota tekstiään mitä ennakkoluuloisessa mielesssään on väsännyt "Suomen maatalouden siirtämisestä pohjoiseen."

    Vihreiden kannattaisi ensin perehtyä asiaan ennenkuin alkavat hihhuloimaan.
    Viher-idealismia ei kannata tyrkyttää joka paikkaa muuten jäämme ilman: ruokaa,energiaa ja liikenne pysähtyy tavisin sekä maalla että merellä ym ym..

    Summa summarum
    Suomi ei kestä eliitti-kokoomuksen vedätystä rikkaille eikä cityvihreiden idealistista haihattelua.
    Toivon sydänmestäni että näin ei käy, sillä se olisi nykysuomen tuho.

    Äänestä

johtuu, ettei yhdenkään puolueen ohjelmassa ole maataloustukien lopettaminen?

Kun nämä stadin pojut on todistaneet ne niin yhteiskunnalle vahingollisiksi?

Mä en tajuu!

Äänestä

Mistä ne sitä järkeä käyttävät ,kun sitä ei ole ???

ja totuushan on tämä: Ilman valtion virastoja helsinki olisi aika kurjassa asemassa.,muu Suomi joutuisi heidät elättämään !
Vai onko helsingissä jotain perusteollisuutta : Maanviljelystä,karjanhoitoa,metsäteollisuutta,kaivosteollisuutta ??
Kysyn vain ??

Äänestä

Valtaosa kuntien tuloista tulee veronmaksajien maksamista veroista eli lähinnä palkansaajien maksamasta kuntaverosta ja kiinteistöverosta. Jos jotain kerran tuotetaan maakunnissa, verotulojen pitäisi näkyä siellä, missä työ tehdään. Ei helsinkiläinen palkansaaja saa tuloa siitä, että metsuri kaataa puita Ilomantsissa tai joku maajussi hoitaa porsaitaan jossain hevon tuppukylässä.

Muutoin yritykset sijoittuvat vapaassa yhteiskunnassa tietysti sinne minne haluavat sijoittua. Kepulainen pakkovalta ei vielä ulotu sentään niihin.

Äänestä
  • heittäytyy tyhmäksi, kyllä Helsingiläinen palkansaaja saa viivun siitä pöllistä joka maakunnassa hakataan ja kaikesta muustakin toiminnasta. Pakko tässsä kuviossa kuuluu aivan muualle kuin keskustalle..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Helloy valittajat. kirjoitti:

Huvittavaa tuo Helsinkiläisten voiuhotus tuosta maakuntien elättämisestä kun ilman maakuntia siellä nähtäis nälkää.
Maakunnista saatavasta taloudellisesta tuloksesta valtaosa kannetaan Helsinginseudulle ja pääkonttorit keskitetään sinne. Samoin esim. lakisääteiset vakuutusyhtiöt sijaitsevat kaikki pääkaupunkiseudulla vaikka rahat kerätään koko suomesta--- helloy valittajat --- järjen käyttö ei ole helsinkiläisiltäkään kielletty.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu