Suomessa on kolmisenkymmentä köyhää kuntaa, jotka eivät kykene täyttämään velvoitteitaan ja kehittämään kunnallisia palveluita. Esim. hoitotakuu on pakottanut köyhät syrjäseutujen kunnat käyttämään kalliita, yksityisiä keikkalääkäreitä. Palvelujen yksityistäminen on merkinnyt kuntien palvelujen nopeaa kallistumista.
Laadukkaita, yksityisiä ja edullisia "kaukopalveluja" suuriin kuntakeskuksiin ei missään tapauksessa koskaan tule huono-osaisten saataville. Päinvastoin, yhä useammat syrjäytyvät ja jäävät vaille palveluja.
Tämän vuoden valtion budjetissa on maa- ja metsätalousministeriöllä maaseudun kehittämiseen 164,4 miljoonaa euroa. Jos nuo maaseudun kehittämismiljoonat käytettäisiin 30 köyhimmän kunnan talouden kunnostamiseen, jokainen köyhä kunta saisi 5,48 miljoonaa euroa kuntatalouden kunnostamiseen eli palvelujensa kehittämiseen ja velkojensa hoitoon.
Viime vuonna maaseudun kehittämiseen käytettiin valtion budetista 160 miljoonaa euroa. Miten maaseutua kehitettiin 160 miljoonalla, miten köyhien kuntien palveluja kehitettiin ja maaseudun autioitumista estettiin - kuka kertoisi.
Eihän köyhiä kunta pelasteta siten, että ne pakkoliitetään menestyviin kuntiin, jotka eivät ole suostuneet köyhiä kuntia aikaisemminkaan ottamaan vastaan.
Näkeehän sen sokea Reettakin miten siinä käy. Nämä köyhät kunnat köyhtyvät ja autioituvat, kun sieltä muuttaa jokainen kynnelle kykenevä kuntakeskukseen, jossa työpaikat ovat. Kun liikennöinti tulee maksamaan entistäkin enemmän erilaisten kohonneiden autoverojen, energiaverojen, tietullimaksujen ... vuoksi ja kun joukkoliikennettä ei syrjäkylillä ole, köyhien kuntien asema heikkenee heikkenemistään. Kuntaministeri Virkkusen (kok) vaatimusten mukaan kuntien radikaali yhdistäminen mekitsisi yli 300 kunnan vähenemistä noin 70:een.
Työttömyyttä. Työttömyyttä. Työttömyyttä.
Maaseudun autioituessa, työpaikat vähenevät eikä vastaavaa määrää palveluja keskitettäessä synny suurkuntakeskuksiin. Näin syrjäkylien autioituessa ei vastaavaa määrää työpaikkoja synny minnekään. Samaan aikaan teollisuus siirtää tuotantoaa kiihtyvästi halpatyövoiman maihin, seurauksena on suurtyöttömyys.
Kun vain noin 10 % Suomen kunnista on "jätetty" joten eivät kykene hoitamaan palveluitaan, niin miksi pitäisi koko kuntakartta ja maakuntarakenteet rikkoa ja uusia jättimäisiksi suurkunniksi? Mitään muuta syytä "palveluiden uusimisiin", mitä jättikuntien puoltajat vaativat ei ole olemassa kuin se, että kun palvelut keskitetään kaupunkeihin ja keskuksiin, ne on sitten helpompi yksityistää. Bisneksen tekijät, hoiva- ja teveyspalveluiden, eivät lähde laajentamaan bisnestä syrjäkyliin, se ei tuota tarpeeksi voittoa. Suurissa kapunkikeskuksissa bisnes sen sijaan kannattaa.
Laadukkaita, yksityisiä ja edullisia "kaukopalveluja" suuriin kuntakeskuksiin ei missään tapauksessa koskaan tule huono-osaisten saataville. Päinvastoin, yhä useammat syrjäytyvät ja jäävät vaille palveluja.
Tämän vuoden valtion budjetissa on maa- ja metsätalousministeriöllä maaseudun kehittämiseen 164,4 miljoonaa euroa. Jos nuo maaseudun kehittämismiljoonat käytettäisiin 30 köyhimmän kunnan talouden kunnostamiseen, jokainen köyhä kunta saisi 5,48 miljoonaa euroa kuntatalouden kunnostamiseen eli palvelujensa kehittämiseen ja velkojensa hoitoon.
Viime vuonna maaseudun kehittämiseen käytettiin valtion budetista 160 miljoonaa euroa. Miten maaseutua kehitettiin 160 miljoonalla, miten köyhien kuntien palveluja kehitettiin ja maaseudun autioitumista estettiin - kuka kertoisi.
Eihän köyhiä kunta pelasteta siten, että ne pakkoliitetään menestyviin kuntiin, jotka eivät ole suostuneet köyhiä kuntia aikaisemminkaan ottamaan vastaan.
Näkeehän sen sokea Reettakin miten siinä käy. Nämä köyhät kunnat köyhtyvät ja autioituvat, kun sieltä muuttaa jokainen kynnelle kykenevä kuntakeskukseen, jossa työpaikat ovat. Kun liikennöinti tulee maksamaan entistäkin enemmän erilaisten kohonneiden autoverojen, energiaverojen, tietullimaksujen ... vuoksi ja kun joukkoliikennettä ei syrjäkylillä ole, köyhien kuntien asema heikkenee heikkenemistään. Kuntaministeri Virkkusen (kok) vaatimusten mukaan kuntien radikaali yhdistäminen mekitsisi yli 300 kunnan vähenemistä noin 70:een.
Työttömyyttä. Työttömyyttä. Työttömyyttä.
Maaseudun autioituessa, työpaikat vähenevät eikä vastaavaa määrää palveluja keskitettäessä synny suurkuntakeskuksiin. Näin syrjäkylien autioituessa ei vastaavaa määrää työpaikkoja synny minnekään. Samaan aikaan teollisuus siirtää tuotantoaa kiihtyvästi halpatyövoiman maihin, seurauksena on suurtyöttömyys.
Kun vain noin 10 % Suomen kunnista on "jätetty" joten eivät kykene hoitamaan palveluitaan, niin miksi pitäisi koko kuntakartta ja maakuntarakenteet rikkoa ja uusia jättimäisiksi suurkunniksi? Mitään muuta syytä "palveluiden uusimisiin", mitä jättikuntien puoltajat vaativat ei ole olemassa kuin se, että kun palvelut keskitetään kaupunkeihin ja keskuksiin, ne on sitten helpompi yksityistää. Bisneksen tekijät, hoiva- ja teveyspalveluiden, eivät lähde laajentamaan bisnestä syrjäkyliin, se ei tuota tarpeeksi voittoa. Suurissa kapunkikeskuksissa bisnes sen sijaan kannattaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.