Mitä mieltä olette, onko ihan ok, että 72 vuotta täyttänyt mieshenkilö yhä ajelee työkseen isolla yhdistelmäajoneuvolla liikenteessä päivittäin ? Itseäni hirvittää ajatella moista, mutta ehkä en sitten vain ymmärrä näitä asioita.
72-vuotias rekkakuski
Yks ihmettelijä
10323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tunnen 75-vuotiaan miehen jolla näkö on kuin haukalla, äly leikkaa kuin partaveitsi ja ruumiillinen kunto on taatusti parempi kuin 50%:lla 2-kymppisistä ja 80%.lla 5-kymppisistä. Eikä hänellä ole minkäänlaisia pitkäaikaissairauksia. Isäksikin tuli 7-kymppisenä. Mitä muita avuja rekkakuskilta vaaditaan rekkakortin lisäksi?
Ehkä riittävää reaktionopeutta ja niskan kääntymiskykyä lisäksi kaivataan. Mutta eipä tosiaan kenenkään pidä pelkän iän perusteella ajella tai jättää ajamatta.
Tässä maassa on kuitenkin tuhansia kakskymppisiä, joille pitäis ajokortin antamisen sijaan tehdä lobotomia. Lääkäri on testannut 70-vuotiaan kunnon, näön ja henkisen kantin, joten homma on hanskassa.
Enemmän mä taas olen huolissani 22 vuotiaasta jannusta
raskaankaluston puikoissa. Mutta meillä on erilainen kokemus liikenteestä ja
perspektiivikin varmaan.
Jos 72v näkee vielä niin missä se riski piilee?
Koekmus sillä on hurja, kiire ei ole kun on työhön tottunut ja kaikki
menee rutiinilla ja työ on virheetöntä.
No entäs 22v "biltti" joka väsyy jo puolenpäivän aikaan kokemattomuuttaan.
Missään asiassa ei ole rutiinia, kokemusta vaan hommaa vasta harjoitellaan.
Siihen päälle stressi kun ollaan myöhässä vaikka syy ei olisi itsessä niin
se otetaan henkilökohtaisesti helposti. Liikenteessä provosoidutaan kaikesta
kun se mummo pyörii siellä korsallaan jaloissa ja pinna on kireellä ja virheriski kasvaa koko ajan.
Ainakin mun työelämän kokemuksen mukaan nuoret työntekijät
tekee virheitä koko ajan, mikä on missäkin työssä minkäkinlainen virhe.
Vanaht kokeneet duunarit ei virheitä tee enää, homma menee selkärangasra
ja se on pelkkää suorittamista ja junnujen perään katsomista etteivät tapa
itseään.
"Jos 72v näkee vielä niin missä se riski piilee?"
Aivoissa kyllä piilee riski ja se tulee jossain vaiheessa esiin, tosin ei mitenkään välttämättä juuri tuossa iässä. Aivojen kyky käsitellä useita samanaikaisia tapahtumia heikkenee ihmisen vanhetessa. Tämän vuoksi vanhat kuljettajat ajavat muita useammin risteyskolareita, kun joku havainto vain lipsahtaa ohi. Eli näitä "se vaan tuli sivutieltä suoraan eteen"-juttuja.
72-vuotiaan riski taitaa riippua yksilöstä. Joltain homma sujuu kuin tanssi, toiselta tulisi ottaa rekkalupa pois.
"Ainakin mun työelämän kokemuksen mukaan nuoret työntekijät
tekee virheitä koko ajan, mikä on missäkin työssä minkäkinlainen virhe.
Vanaht kokeneet duunarit ei virheitä tee enää, homma menee selkärangasra
ja se on pelkkää suorittamista ja junnujen perään katsomista etteivät tapa
itseään. "
joopajoo,mutta mites sinä ja ne muut vanhat patut ootte saanut tuon korvaamattoman kokemuksenne ja selkärangalla tekemisen.No TEKEMÄLLÄ!!
Miten kukaan voi helvetti soikoon oppia mitään tai tulla missään hyväksi jos ei tee.
Ja melkein homma kuin homma,niin 2 vuoden kohdalla jokainen voi tehdä jo itsnäisesti sitä mitä tekeekin.Eikä tuo ratin pyörittäminen nyt niin ihmeellistä ole ettei se pätis siihenkin.
Fyysisten kykyjen säilyminen on kovin yksilökohtaista. 72-vuotias voi hyvinkin olla vielä varsin vetreässä kunnossa, paremmassa kuin useimmat parikymmentä vuotta nuoremmat.
Äidilläni oli 1950-luvulla hankittu kuorma-autokortti. Paikkakunnan ainoassa autokoulussa ei ollut vielä ainoatakaan henkilöautoa hänen käydessään autokoulunsa joskus vuosien 1956 tai 1957 tienoilla!
Tuo C-korttiluokka ilmeisesti putosi B-luokaksi 70 vuoden iässä.
Kun äitini täytti 85 vuotta, kirjoitti lääkäri hänelle vielä suoraan 5 vuotta jatkoaikaa – hänellä oli siis voimassaoleva h-auton ajokortti 90 vuoden ikään saakka! Onneksi hän älysi oma-aloitteisesti luopua autostaan ja autoilusta 88 vuoden iässä.
Itselläni on taskussa A BE CE -kortti näillä näkymin ainakin 65 vuoden ikään saakka. Olen nyt 60-vuotias. En ihmettelisi, jos lääkäri kirjoittaisi minulle vähän yli neljän vuoden päästä jatkoaikaa 70-vuotiaaksi saakka. Olen saanut korttiini ”ison E:n” vuonna 1972. Tuon vuoden jälkeen en ole raskasta ajoneuvoyhdistelmää eli kansankielellä ”rekkaa” sitten ajanutkaan – 3-akselista k-autoa satunnaisesti kylläkin.
Periaatteessa minulla olisi lupa hypätä 60-tonnisen yhdistelmän puikkoihin 40 vuoden tauon jälkeen. Olisin epäilemättä suurempi riskitekijä liikenteessä kuin tuo 72-vuotias tottunut kuljettaja.
Älä nyt manaa!
Kohta eläkeiännoston jälkeen 80 vuotias vielä ajaa rekkaa.
Ja miksei ajaisi?
Jos ei 72-vuotias voisi ajaa niin sitten eläkeiännostopuheet eivät ole tätä maailmaa.
Suomessa raskaan yhdistelmän ajo-oikeus loppuu kun täyttää 70 vuotta, eli tuon ikäisellä ei enää ole isoa E:tä. Jos kaverilla on ajokortti Ruotsista, niin sillä saa ajaa 75-vuotiaaksi asti. C-kortin saa pitää kuolemaansa asti jos terveys on kunnossa. Sillä saa ajella vaikkapa soraa nuppiautolla.
Tietääkseni poikkeusta tuohon ikärajaan ei voida myöntää.
matka jatkuu kun käy uudelleen inssiajossa