"YK:N ÄIDINKIELEN PÄIVÄ
"Suomen kielen oppiminen aikuisena on revanssi"
Julkaistu: kl 10:11 , Sisu-uutiset Lue lisää 1 gillar Lähetä
Tiistaina 21.2 vietetään YK:n julistamaa äidinkielenpäivää. 27-vuotias Andreas Jonasson ei koskaan saanut suomen kielen opetusta lapsena, mutta nyt hän luennoitsee kielen merkityksestä ja vähemmistölaista ja on kääntänyt häpeän ylpeydeksi.
"Sanottiin, että suomen kieli ei ole lapsen hyväksi"
"Olen kääntänyt häpeän ylpeydeksi"
Tänään vietetään YK:n julistamaa äidinkielenpäivää. Göteborgista kotoisin oleva 27-vuotias Andreas Jonasson ei koskaan saanut suomen kielen opetusta vaikka hänen vanhempansa puhuvat suomea.
Andreas alkoi kuitenkin aikuisena opiskella suomen kieltä ja luennoitsee kielen merkityksestä ja vähemmistölaista muun muassa viranomaisille.
Hän on kääntänyt häpeän ylpeydeksi:
- Suomen kielen oppiminen on tavallaan revanssi, Andreas Jonasson toteaa.
Hänen kokemuksien perusteella voisi varmasti sanoa, että tämä pitää paikkansa. Ulkopuolisena voisi ehkä kuvitella, että Andreaksen edellytykset oppia suomen olisivat olleet hyvät. Mutta 1980-luvun Ruotsissa elettiin edelleen maassa jossa varoitettiin kaksikielisyydestä
- Suomen kieli ei ollut elävä kieli kotona kun olin pieni. Neuvolassa äitiä jopa varoitettiin puhuvan suomea kanssani. Hänelle sanottiin, että se on hämmentävää lapselle, Andreas kertoo.
Andreaksen vanhemmat saivat siis kuulla neuvolassa, että monikielisyys kodissa ei ole lapsen hyväksi. Tämän lisäksi hänelle ei myönnetty suomen kielen opetusta ala-asteella:
- Muistaakseni se oli kolmannella luokalla, kun minut kiellettiin saavan äidinkielenopetusta. Koska meidän kotona ei puhuttu suomea, sitä nähtiin että se ei ollut kotikieli, Andreas muistelee.
Nuorena aikuisena Andreaksen kiinnostus kieleen ja kulttuuriin heräsi kunnolla kun hän luki ruotsinsuomalaisten historiasta ja sai käsityksen siitä, miten paljon esimerkiksi äidinkielenopetuksen edestä on taisteltu aikoinaan:
Foto: Annika Lantto/Sveriges Radio - Luin Antti Jalavan kirjaa. Hän kirjoitti ruotsinsuomalaisten historiasta ja siitä, että hän ei puhunut suomea aikoinaan. Koin, että tunsin syvää samastumista hänen kertomukseen, Andreas kertoo.
Kiinnostus vähemmistöoikeuksiiin heräsi kuitenkin vasta kunnolla työelämässä kun hän työskenteli vanhainkodissa Göteborgissa:
- Se taisi olla vuonna 2006, olin vanhainkodissa töissä jossa asui hyvin paljon suomalaisia, Andreas kertoo.
Kaikista vihastuttvinta oli Andreaksen mielestä nähdä miten suomenkielisiä vanhuksia kohdeltiin ja eristettiin. Työnantaja oli myös kieltänyt suomen kielen käytön vanhainkodilla:
- Vaikka työpaikalla oli suomenkielistä hoivahenkilökuntaa, niin ei yritetty millään tavalla järjestää vanhustenhuollon sillä tavalla, että vanhusten kielitarpeita olisi huomioitu. Tämän lisäksi suomen kieli oli kielletty, me emme siis saaneet puhua suomea keskenään, Andreas muistelee.
Andreas työskentelee raittiusjärjestössä IOGT-NTO, mutta tämän lisäksi myös luennoitsee vähemmistölaista ja kielen revitaalisaatiosta viranomaisten virkamiehille ja hallintoaluekuntien edustajille.
Tänään Andreas luennoitsee vähemmistölaista muun muassa hallintoaluekunnille ja haluaa kannustaa muita nuoria revitalisoimaan kieltään:
- Mielestäni olisi hienoa nostaa esille sitä, että ruotsinsuomalaisuus ei ole vain suomalaista ja ruotsalaista, vain yhdistelmä monesta eri kulttuureista. Göteborgin Hisingen-lähiössä, josta olen itse kotoisin, asuu tosi paljon mun ikäisiä joiden nimet ovat tyyliin Hassan Heinonen. Eli ruotsinsuomalaisuus tässä tapauksessa on jotain laajempaa, se on Karjalan piirakat ja arabialaista hummusta yhdessä, Andreas pohtii."
"Suomen kielen oppiminen aikuisena on revanssi"
Julkaistu: kl 10:11 , Sisu-uutiset Lue lisää 1 gillar Lähetä
Tiistaina 21.2 vietetään YK:n julistamaa äidinkielenpäivää. 27-vuotias Andreas Jonasson ei koskaan saanut suomen kielen opetusta lapsena, mutta nyt hän luennoitsee kielen merkityksestä ja vähemmistölaista ja on kääntänyt häpeän ylpeydeksi.
"Sanottiin, että suomen kieli ei ole lapsen hyväksi"
"Olen kääntänyt häpeän ylpeydeksi"
Tänään vietetään YK:n julistamaa äidinkielenpäivää. Göteborgista kotoisin oleva 27-vuotias Andreas Jonasson ei koskaan saanut suomen kielen opetusta vaikka hänen vanhempansa puhuvat suomea.
Andreas alkoi kuitenkin aikuisena opiskella suomen kieltä ja luennoitsee kielen merkityksestä ja vähemmistölaista muun muassa viranomaisille.
Hän on kääntänyt häpeän ylpeydeksi:
- Suomen kielen oppiminen on tavallaan revanssi, Andreas Jonasson toteaa.
Hänen kokemuksien perusteella voisi varmasti sanoa, että tämä pitää paikkansa. Ulkopuolisena voisi ehkä kuvitella, että Andreaksen edellytykset oppia suomen olisivat olleet hyvät. Mutta 1980-luvun Ruotsissa elettiin edelleen maassa jossa varoitettiin kaksikielisyydestä
- Suomen kieli ei ollut elävä kieli kotona kun olin pieni. Neuvolassa äitiä jopa varoitettiin puhuvan suomea kanssani. Hänelle sanottiin, että se on hämmentävää lapselle, Andreas kertoo.
Andreaksen vanhemmat saivat siis kuulla neuvolassa, että monikielisyys kodissa ei ole lapsen hyväksi. Tämän lisäksi hänelle ei myönnetty suomen kielen opetusta ala-asteella:
- Muistaakseni se oli kolmannella luokalla, kun minut kiellettiin saavan äidinkielenopetusta. Koska meidän kotona ei puhuttu suomea, sitä nähtiin että se ei ollut kotikieli, Andreas muistelee.
Nuorena aikuisena Andreaksen kiinnostus kieleen ja kulttuuriin heräsi kunnolla kun hän luki ruotsinsuomalaisten historiasta ja sai käsityksen siitä, miten paljon esimerkiksi äidinkielenopetuksen edestä on taisteltu aikoinaan:
Foto: Annika Lantto/Sveriges Radio - Luin Antti Jalavan kirjaa. Hän kirjoitti ruotsinsuomalaisten historiasta ja siitä, että hän ei puhunut suomea aikoinaan. Koin, että tunsin syvää samastumista hänen kertomukseen, Andreas kertoo.
Kiinnostus vähemmistöoikeuksiiin heräsi kuitenkin vasta kunnolla työelämässä kun hän työskenteli vanhainkodissa Göteborgissa:
- Se taisi olla vuonna 2006, olin vanhainkodissa töissä jossa asui hyvin paljon suomalaisia, Andreas kertoo.
Kaikista vihastuttvinta oli Andreaksen mielestä nähdä miten suomenkielisiä vanhuksia kohdeltiin ja eristettiin. Työnantaja oli myös kieltänyt suomen kielen käytön vanhainkodilla:
- Vaikka työpaikalla oli suomenkielistä hoivahenkilökuntaa, niin ei yritetty millään tavalla järjestää vanhustenhuollon sillä tavalla, että vanhusten kielitarpeita olisi huomioitu. Tämän lisäksi suomen kieli oli kielletty, me emme siis saaneet puhua suomea keskenään, Andreas muistelee.
Andreas työskentelee raittiusjärjestössä IOGT-NTO, mutta tämän lisäksi myös luennoitsee vähemmistölaista ja kielen revitaalisaatiosta viranomaisten virkamiehille ja hallintoaluekuntien edustajille.
Tänään Andreas luennoitsee vähemmistölaista muun muassa hallintoaluekunnille ja haluaa kannustaa muita nuoria revitalisoimaan kieltään:
- Mielestäni olisi hienoa nostaa esille sitä, että ruotsinsuomalaisuus ei ole vain suomalaista ja ruotsalaista, vain yhdistelmä monesta eri kulttuureista. Göteborgin Hisingen-lähiössä, josta olen itse kotoisin, asuu tosi paljon mun ikäisiä joiden nimet ovat tyyliin Hassan Heinonen. Eli ruotsinsuomalaisuus tässä tapauksessa on jotain laajempaa, se on Karjalan piirakat ja arabialaista hummusta yhdessä, Andreas pohtii."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.