Helsingissä on wikipedian mukaan 39 kirkkorakennusta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kirkot
Kymmenessä vuodessa 2000-2010 kirkkoon kuuluvien määrä on pudonnut 72 prosentista 62 prosenttiin, laskua kymmenen prosenttia.
Kustannusvastaavuuden nimissä voisi siis kirkkojen määrää vähentää 10 prosentilla, joka tekisi pyöreät neljä kirkkoa. Kuulostaa realistiselta.
Tätä vauhtia voidaan kymmenessä vuodessa purkaa neljä kirkkoa, tai viidessä vuodessa kaksi.
Paloheinän kirkko oli alkua. Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kirkko Fredrikinkadulla muutettiin yökerhoksi 1990-luvulla. Vantaan Kaivokselan kirkkoa ei tuhopolton jälkeen enää päätetty korjata kirkoksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kirkot
Kymmenessä vuodessa 2000-2010 kirkkoon kuuluvien määrä on pudonnut 72 prosentista 62 prosenttiin, laskua kymmenen prosenttia.
Kustannusvastaavuuden nimissä voisi siis kirkkojen määrää vähentää 10 prosentilla, joka tekisi pyöreät neljä kirkkoa. Kuulostaa realistiselta.
Tätä vauhtia voidaan kymmenessä vuodessa purkaa neljä kirkkoa, tai viidessä vuodessa kaksi.
Paloheinän kirkko oli alkua. Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kirkko Fredrikinkadulla muutettiin yökerhoksi 1990-luvulla. Vantaan Kaivokselan kirkkoa ei tuhopolton jälkeen enää päätetty korjata kirkoksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin jokin aika sitten yhteenvedon, jossa sanottiin, että kirkollisverosta (1000 M€ vuodessa) puolet menee henkilökunnan palkkoihin ja neljännes menee kiinteistöihin.
250 miljoonaa vuodessa on aika tuhti summa vuodessa käytettäväksi tyhjillään kumiseviin saleihin.
Paloheinän kirkosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paloheinän_kirkko
Mielenkiintoista, että kirkkovaltuusto oli selkeästi purkamisen kannalla. Suurimpia vastustajia oli yllättäin kaupunginosayhdistys, jotka monasti ovatkin nurkkakuntaisimpia ja vanhoillisempia kuin valtaväestö.
Rooman varhaiskristityille kelpasivat katakombitkin.
Kirkkovaltuusto on näissä asioissa varsin pragmaattinen.
Juuri näin. Paitsi kaupunginosayhdistukset, ihmiset keskiverrosti ovat nurkkakuntaisempia ja vanhoillisempia kuin kirkkovaltuustot tai muut kirkon päättävät elimet. Uudistukset hidastuvat, kun kirkossa halutaan kunnioittaa enemmistön ääntä ja ottaa huomioon mahdollisimman monia näkökulmia.
Ennen kirkkorakennuksia seurakunta realisoi muuta omaisuuttaan, joka ei sekään ihan vaatimatonta ole:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201202120019
Nyt myyntiin lähti osa seurakunnan työsuhdeasunnoista.
Ahneiden yksityisten ja firmojen tavoin kirkko on osallistunut Helsingin vuokra-asuntokeinotteluun. Myymällä näitä kohteitaan saa kirkko hetkeksi hieman cashiä, mutta hyvät lypsylehmät ovat toki käymässä vähiin.
Vanhoista, ei-niin-tarkoituksenmukaisista kirkoista luopuminen on viisasta toimintaa. Helsingissä muutoinkin ihmiset liikkuvat yli seurakuntarajojen, jokaisella seurakunnalla ei tarvitse olla hienoa kiinteistöä. Pyöreät neljä kirkkoa pois eivät merkitse jumalanpalveluselämän tai yleensäkään hengellisen elämän vahvistamisen kannalta kovinkaan paljoa. Taloudellisilla reunaehdoilla voi olla näin toimintaa tervehdyttä vaikutus. Ja uusia rakennuksia on tehtävä todella harkiten.