Muinaiset esi-isämme elivät luonnon keskellä ja pyrkivät selviämään luonnon ehdoilla. Heitä kiinnosti lähinnä se, miten he saivat ruokansa hankittua, mikä heijastui myös heidän maailmankatsomukseensa. Luonnonilmiöt, kuten ukkonen ja sade pyrittiin selittämään eri jumalien teoilla ja vähitellen näitä jumalia alettiin palvoa, jotta luonnonolosuhteet olisivat selviämiselle suotuisat.
Antiikin aikaan ihmiset olivat jo järjestäytyneet yhteiskuntiin, joissa osalla oli mahdollisuus tehdä muutakin, kuin hankkia ruokaa pöytään. Niinpä heillä oli aikaa miettiä syvällisiä kysymyksiä ja ryhtyä ensimmäisiksi filosofeiksi. Luonnonilmiöiden selittämisen lisäksi filosofit pohtivat muun muassa maailmankaikkeuden alkua ja ihmisten alkuperää. Taas kerran asiat, joita ei voitu aistihavaintoihin perustuvien kokeiden avulla todistaa, selitettiin jumalien avulla. Vaikka tiedettä alettiinkin kehittää jo antiikin aikaan, ei sillä ollut vielä tarpeeksi meriittiä, jotta se olisi voinut selittää asioita yhtä hyvin kuin jumalilla. Niin saivat alkunsa monet suuret uskonnot, joihin ihmiset liittyivät, koska he saivat niistä lohtua ja helppoja vastauksia.
Keskiajalla näistä uskonnoista oli muodostunut suuria kirkkokuntia, joiden vaikutus ulottui tavallisten ihmisten elämäänkin. Vapaata filosofiaa ei enää sallittu vaan Euroopassa Katolinen kirkko päätti asettua kaiken kehityksen jarruksi. Monia uusia käytännön keksintöjä, kuten kolmivuoroviljely kehitettiin, mutta muuten tiedettä rajoitettiin. Pimeä aikakausi kuitenkin päättyi aikanaan ja uudet suuntaukset kuten renassanssi ja valistus nostivat päätään. Tällöin myös tiede vapautui entisestään ja ihmiset löysivät tieteellisiä selityksiä ilmiöille, joita ennen selitettiin jumalilla. Esimerkiksi sähköä oli ennen pidetty jumalallisena ilmiönä, mutta nyt uusien keksintöjen avulla sille löydettiin monia tieteellisiä selityksiä. Kirkko kuitenkin pakotti ihmiset pitkään uskomaan uskonnon tarjoamiin selityksiin monissa asioissa, kuten siinä, että aurinko ja tähdet kiertävät maata, jopa kuolemantuomion uhalla.
Lopulta kirkko kuitenkin joutui antamaan periksi ja alkoi hyväksyä osan esitetyistä tieteellisistä teorioista, vaikka jokaista teoriaa se ei olekaan vielä ollut valmis hyväksymään (evoluutio), mutta niinkuin katolinen kirkko pyysi anteeksi Galileo Galileilta vuonna 1992, uskonnot joutuvat varmasti joustamaan vielä tulevaisuudessakin, kun todistusaineisto eri teorioista vahvistuu entisestään. Fyysisen maailman ilmiöiden selittämiseen ei enää tarvita mitään jumalhahmoa, joten nykyisin uskonnot ovat vetäytyneet lähinnä selittämään maailmankaikkeuden syytä ja kuolemanjälkeistä elämää, joihin ei nykyisillä menetelmillä ole saatavilla tyydyttäviä vastauksia.
On mahdollista, että tiede ei koskaan löydä selityksiä näille asioille, mutta nykyiset uskonnot ovat monta kertaa muuttaneet uskomuksiaan tieteen kehittyessä, että niidenkin uskottavuus on alkanut horjua. Vääjäämätön suunta on se, että tulevaisuudessakin uskonnot joutuvat joustamaan yhä useammissa asioissa ja lopulta jäljellä jäävät vain ne asiat, joita ihmiskunta ei yksinkertaisesti vain voi tietää. Tällöin ihmiskunnalla edullisin vaihtoehto on yksinkertaisesti hyväksyä, että olemassaolomme on sattumaa ja kuoleman jälkeen on vain tyhjyys. Tämän maailmankatsomuksen harjoittajilla ei ainakaan ole tarvetta käännyttää tai tappaa muihin asioihin uskovia.
Antiikin aikaan ihmiset olivat jo järjestäytyneet yhteiskuntiin, joissa osalla oli mahdollisuus tehdä muutakin, kuin hankkia ruokaa pöytään. Niinpä heillä oli aikaa miettiä syvällisiä kysymyksiä ja ryhtyä ensimmäisiksi filosofeiksi. Luonnonilmiöiden selittämisen lisäksi filosofit pohtivat muun muassa maailmankaikkeuden alkua ja ihmisten alkuperää. Taas kerran asiat, joita ei voitu aistihavaintoihin perustuvien kokeiden avulla todistaa, selitettiin jumalien avulla. Vaikka tiedettä alettiinkin kehittää jo antiikin aikaan, ei sillä ollut vielä tarpeeksi meriittiä, jotta se olisi voinut selittää asioita yhtä hyvin kuin jumalilla. Niin saivat alkunsa monet suuret uskonnot, joihin ihmiset liittyivät, koska he saivat niistä lohtua ja helppoja vastauksia.
Keskiajalla näistä uskonnoista oli muodostunut suuria kirkkokuntia, joiden vaikutus ulottui tavallisten ihmisten elämäänkin. Vapaata filosofiaa ei enää sallittu vaan Euroopassa Katolinen kirkko päätti asettua kaiken kehityksen jarruksi. Monia uusia käytännön keksintöjä, kuten kolmivuoroviljely kehitettiin, mutta muuten tiedettä rajoitettiin. Pimeä aikakausi kuitenkin päättyi aikanaan ja uudet suuntaukset kuten renassanssi ja valistus nostivat päätään. Tällöin myös tiede vapautui entisestään ja ihmiset löysivät tieteellisiä selityksiä ilmiöille, joita ennen selitettiin jumalilla. Esimerkiksi sähköä oli ennen pidetty jumalallisena ilmiönä, mutta nyt uusien keksintöjen avulla sille löydettiin monia tieteellisiä selityksiä. Kirkko kuitenkin pakotti ihmiset pitkään uskomaan uskonnon tarjoamiin selityksiin monissa asioissa, kuten siinä, että aurinko ja tähdet kiertävät maata, jopa kuolemantuomion uhalla.
Lopulta kirkko kuitenkin joutui antamaan periksi ja alkoi hyväksyä osan esitetyistä tieteellisistä teorioista, vaikka jokaista teoriaa se ei olekaan vielä ollut valmis hyväksymään (evoluutio), mutta niinkuin katolinen kirkko pyysi anteeksi Galileo Galileilta vuonna 1992, uskonnot joutuvat varmasti joustamaan vielä tulevaisuudessakin, kun todistusaineisto eri teorioista vahvistuu entisestään. Fyysisen maailman ilmiöiden selittämiseen ei enää tarvita mitään jumalhahmoa, joten nykyisin uskonnot ovat vetäytyneet lähinnä selittämään maailmankaikkeuden syytä ja kuolemanjälkeistä elämää, joihin ei nykyisillä menetelmillä ole saatavilla tyydyttäviä vastauksia.
On mahdollista, että tiede ei koskaan löydä selityksiä näille asioille, mutta nykyiset uskonnot ovat monta kertaa muuttaneet uskomuksiaan tieteen kehittyessä, että niidenkin uskottavuus on alkanut horjua. Vääjäämätön suunta on se, että tulevaisuudessakin uskonnot joutuvat joustamaan yhä useammissa asioissa ja lopulta jäljellä jäävät vain ne asiat, joita ihmiskunta ei yksinkertaisesti vain voi tietää. Tällöin ihmiskunnalla edullisin vaihtoehto on yksinkertaisesti hyväksyä, että olemassaolomme on sattumaa ja kuoleman jälkeen on vain tyhjyys. Tämän maailmankatsomuksen harjoittajilla ei ainakaan ole tarvetta käännyttää tai tappaa muihin asioihin uskovia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Tällöin ihmiskunnalla edullisin vaihtoehto on yksinkertaisesti hyväksyä, että olemassaolomme on sattumaa ja kuoleman jälkeen on vain tyhjyys. Tämän maailmankatsomuksen harjoittajilla ei ainakaan ole tarvetta käännyttää tai tappaa muihin asioihin uskovia. "
Tuohon suuntaan ollaan menossa, onneksi!