Mooseksen kirjojen uskottavuus uskovaisten (juutalaiset, kristityt, muslimit) auktoriteettina perustuu tietenkin siihen, että he pitävät sitä Jumalan/Allahin sanana ja ilmoituksena.
Oheinen suomenkielinen wikipedia-artikkeli, vaikkei olekaan niin viimeisen päälle kirjoitettu, riittää kyllä tekemään normaalijärkiselle selväksi, että 1. Moos. kirjan tarinat, kuten esim. luomiskertomus, perustuvat vanhoihin babylonialaisiin tarinoihin, jotka periytyvät jo sumereilta.
Kaikkihan tämän tietävät, mutta tässä tämä on selkellä ja yksinkertaisella suomen kielellä, jotta vähäisemmätkin veljemme, eli palstalla ramppaavat uskovaiset, ymmärtäisivät :-D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamian_muinaisusko_ja_Raamattu
Oheinen suomenkielinen wikipedia-artikkeli, vaikkei olekaan niin viimeisen päälle kirjoitettu, riittää kyllä tekemään normaalijärkiselle selväksi, että 1. Moos. kirjan tarinat, kuten esim. luomiskertomus, perustuvat vanhoihin babylonialaisiin tarinoihin, jotka periytyvät jo sumereilta.
Kaikkihan tämän tietävät, mutta tässä tämä on selkellä ja yksinkertaisella suomen kielellä, jotta vähäisemmätkin veljemme, eli palstalla ramppaavat uskovaiset, ymmärtäisivät :-D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamian_muinaisusko_ja_Raamattu
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisi mielenkiintoista tietää, minkätyyppisiä aineita Mooseksen kirjojen kirjoittaja käytti saadakseen aikaan näinkin ristiriitaisen sadun. Teksti on niin paljon ristiriidassa itsensä kanssa, että oikein päähän sattuu (esim. luotiinko eläimet ennen ihmistä vai päinvastoin: 1.Moos. 1:25-27 vs. 1.Moos 2:18-19). Ristiriitoja on niin paljon, että monet kristityt ilmoittavat, että eivät usko Vanhaan Testamenttiin vaan pitävät UT:ta enemmän pyhänä kirjana. Kaikkein hauskinta on se, että nämä tarinat ovat kolmen suuren pääuskontokunnan pyhää kirjallisuutta. Vähemmän hauskaa kuitenkin on, että miljoonia ihmisiä on käännytetty väkivallan uhalla uskomaan näihin satuihin ja lähes saman verran on tapettu, kun he eivät ole kääntyneet.
Kristinuskohan on vain yksi sukuhaara siinä samassa aabrahamilaisten paimentolaismytologioiden saagassa, joihin kuuluvat siis myös juutalaisuus ja islam. Kaikki ne sisältävät täsmälleen samaa jööttiä vain pikkaisen eri nimisessä paketissa. Samoja hahmojakin niissä seikkailee, mutta se tärkein hahmo eli se näkymätön mielikuvituskaveri (julmala) on kaikissa täsmälleen yhtä näkymätön.
Ja kautta aikain nämä uskonnot ovat vetäneet puoleensa kaikkein alhaisimmat ja vastenmielisimmät ihmiset. Sillä jos haluaa aina kiusata kanssaihmisiään mahdollisimman paljon ja loputtomasti, niin mikäänhän ei tarjoa siihen parempaa mahdollisuutta kuin oikein jumalallinen oikeus määrätä tuhansin pikkutarkoin käskyin ja kielloin, ankaran kiduttamisen tai kuolemantuomion uhalla, mitä kukin ihminen saa tehdä tai sanoa tai ajatella tai miten saa (jos nyt edes saa) ylipäänsä olla olemassakaan.
Näin kristityt uskonpuhdistajat kohtelivat uskonveljiään, jotka tekivät rikoksista hirvittävimmän, eli tulkitsivat pyhiä kirjoituksia vähän eri tavalla (siis väärin):
"Tuhansia uudestikastettuja tuomittiin kuolemaan julmilla tavoilla. Heitä kidutettiin eri tavoin, poltettiin roviolla, mestattiin, hirtettiin, hukutettiin ja haudattiin elävältä. Heiltä riistettiin lapset ja omaisuus. Myös heidän teologisia kirjoituksiaan tuhottiin polttorovioilla."
Ja ketkähän mahtoivat kannattaa noin kammottavia tekoja, joista Hitlerkin olisi ollut kateellinen? No uskonpuhdistaja Martti Luther, esimerkiksi, joka antoi kirjallisen suostumuksensa ja kehoituksensa edellä mainittuihin tekoihin.
Ja tätä samaista herraa, joka siis kannatti ihmisten kiduttamista, polttamista, mestaamista, hirttämistä, hukuttamista ja elävältä hautaamista, pidetään meidän ikiomassa luterilaisessa kirkossamme suurena ja uljaana uskon sankarina, jonka nimeä kantaa koko uskonhaara. Miten hienoa ja kaunista.