kirkon ja aateliston valta heikkeni1600-luvulla, ja monissa valtioissa valta keskittyi hallitsijalle. yksikuuluisimmista itsevaltiaista oli ranskan kuningas ludvig XIV, joka sai lisänimen aurinkokuningas.
historia kertoo 6b kristam
krisukisu
4119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hän ja monet muut euroopan hallitsijat mieltyivät uuteen tyyllisuuntaan eli barokkiin, joka korosti heidän mahtiaan. komeilevatyyli näkyi asumisessa,pukeutumisessa ja taiteessa. tieteessä tapahtui 1600-luvulla suuria muutoksia. renesanssin ajalla alkanut kiinnostus luonnontieteitä kohtaan jatkui .keskiajalla vallinut mailmankuva romuttui,kun tähtitieteilijät todistavat että maa kiersi aurinkoa eikä päin vastoin. -ihmiset olivat edelleen jakautuneet säätyihin. löytöretkien seurauksena eurooppaaan oli virrannut rikkauksia ja 1600-luvulla valtoiden väline kilpailu kiristyi edelleen.Itsevaltiutta perustelteltiin sillä tavalla että hallitsija oli saanut valtansa jumalalta ranskassa itsevaltius kohosi huoouunsa ludvig XIV:n aikana, hänen palatsissaan versailesista tuli hovielmän keskus ja esimerkki muille euroopan hoveille.ranskassa alettiin noudattaa uutta talousoppia, jonka tavoite oli hankkia valtion kassakirstuun mahdollisimman paljon rahaa ja jalometalleja. oppia kutsuttiin merkantilismiksi. löytöretkien seurauksena eurooppa oli rakennuttivat valton varoilla loistokkaita palatseja ja kilpailivat vahvimman valtion asemastasotimalla. rikastumisen myötä hallitsijat eivät olleet yhtä riipuvaisia aatelisosta kuin keskiajalla. nyt heillä oli varaa perustaa oma armeijä.vahvan halinto vallan kannattajien mielestä itsevaltius oli parashallintomuoto, sillä se takasi rauhan ja järjestyksen.itsevaltias oli vastuussa teoistaan jumalle,ei kansaale. hallitsijan arvostelu ei ollut sallittua. aurinkokuninkaan elu ludvig XIII;lla oli pariisin ulkopuolella versailesin metsässä pieni linna, johon hän asetttui metsästysretkien yhteyksissä rentoutumaan ja muistelemaan metsästyskokemuksiaan ludvig XIV halusi muuttaaa versaillesin itseevaltiaan arvolle sopivammaksi, ja palasin rakennustyöt alotettiinkin vuonna 1661.rakentaminen kesti lähes 50 vuottapalatsin rakennusurakkaansaattoi osaalistua jopa 36000 ihmistäranskan kansalle palatsin rakennus merkitsi kiristyviä veroja ja nälkääjoinakin vuosina yli puolet veroista meni versaillesille.itsevaltiuden aika ranskassa päättyi suureen vallankumoukseen 1700-luvun lopuusa.versailes lakkasi olemasta aatelistoa kuhiseva huvittelupesä. se muutettiin luonnonhistorialliseksi museoksi jossa esiteltiin eläimiä ja maatalouden uusia keksintöjä: NYKYISIN -versailles onmuseo ja turistikohde jossa vierailee vuosittain lukuisia määriä ihmisiä. rakennus kärsii pahoita kosteusvaurioista ja sentaideaarteita pyritään pelastamaan kosteuden aiheuttamilta tuhoilta. 17. englanti oli noussut yhdeksi euroopan mahtivaltioista kunigatar Elisabit I:n aikana.hänen kuoltuaan 1600-luvun alussa maa ajautui toistiviin kiistoihin. Hallitsijat halusivat kasvattaa valtaansa, mutta englannnin parlementti halusi rojoittaa sitä.
parlamentti vetosi lainsäädäntöön,joka oli luotu jo keskiajalla hillitsemäänhallitsijoeden itsevaltiuspyrkimyksiä. parlamentin j akuninkaan välit kiristyivät johti sotaan. vuonna 1689 tapahtui jotain jonka seurauksena tilanne rauhottui. Alettiin puhua "MAINIOSTA VALLANKUMOUKSESTA".parlamentti oli keskiajalla perustettu lainsäädäntöelin, jonka tarkoituksena rajoittaa hallitsijoiden valtaa,hallitsija ei voinut esimerkiksi määrätä uusia veroja ilman parlamentin suostumista, eikä hän voinut vangita ketään mielivaltaisesti.Elisabet I olisi voinut tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa.kun elisabet kuoli valta siirtyi jaakko I:lle.. uskonpuhdistuksen seurauksena englantiin oli syntynyt uusi protestanttinen kirkkokunta,aglikaanit. jaakko I oli harrasaglikaani ja hän ajautui riitoihin katollilaisten kanssa. jaakon jälkeen kuniinkaaksi tuli hänen poikansa kaarle I. (keropää) oliver cromweil.talon poika armeeijjä jotka leikkas hiuksensa lyhyiksi. kuniinkaan joukkoja kutsuttiin kavaljeereiksi. kaarle mestattiin vuonna 1649. vilhelm oranialaisest tuli kuningas.(Gulliverin retket tuo monille mieleen maasa makaavan miehen, joka on sidottu kiinni ohuin köysin jonka päällä kiipeileepikkusia ihmisiä). 1600-luvulla euroopan väestö eli kovia aikoja, syinä olivat nälänhätä,rutto ja lukuisat sodat.suurin osa ihmisistä asui maalla,maaseudulla ei niinkään kärsitty jätteistä ja sairauksista kuin nälänhädästä.ruuanpuutteen vuoksi ihmiset kerjäsivät.1500-luvun loppupuolella euroopan ilmasto olialkanut kylmetä, ja se pyi 1800-luvun puol väliin.ajanjaksoa kutsuttiin pieneksi jääkaudeksi sillä ajan jaksolla nälän hätä suureni ei ollut vijatuotantoa.1600-luvulla euroopassa käytiin paljon kapinoita.kahvista tulee muotijuoma -kahvin alkuperästä on monia tarinoita, niistä kertoo että 1500 vuotta sitten eräät etioppilaiset munkit katselivat hämmästyneinä vuohiaan. ne olvat syöneet kahvin siemeniä je sen jälkeen alkaneet hyppä ja pomppia.6-7 kuppia pv kahviloita oli kaupungissa yli 300. kahvi on ollut sallittua 200 vuotta.maan ajateltiin olven keski ajalla mailmankaikkeuden keskus, jota aurinko,kuu ja tähdet kiersivät omilla radoillaan.(Galileo Galilei osoitti tieteellisin havannoin kopernikuksen väitteet oikeaksi , hän joutui perumaan tuloksensa, koska katollinen kirkko pitiniitä järjettöminä.)(NIKOLAUS KOPERNIKUS väitti ,että maa kerää aurinkoa eikä päin vastoinhänen oli kuitenkin vielä vaikeatodistaa väitettään.)katollinen kirkko piti tiukasti kiinnimaakeskisestä maailmakuvasta ja muunalaiset ajatukset leimattiin järjettömiksi.katollisen kirkon mukaan kaikki oleelinen tieto maapalost alöytyi raamatusta ja antiikin kreikan filosofin aristoteleen teoksista.1500- ja 1600luvuilla saatiin kuitenkin tutkimustuloksia jota oli yhtä hankala sovittaa yhteen vanhan mailmankuvan kanssa. ENSIMMÄISEN sykäyksen kohti uutta mailmakuvaa antoi puolalainen nikolaus kopernikus hän väitt et maa oli mailmankaikkeuden keskus et aurinko ja tähdet kuu kiertää maata.hänen väite joutui heti katollisen kirkon kiellettyjen kirjojen listalle.kopernikuksen sanat jä mailmalle ja noin satavuotta myöhemmini itakialainen galleo galilei todisti ne oikeaks galileo joutui väittettensä takia katollisen kirkoninkvisitioon eli kuulustelioiden kynsuun.lopullisen iskun kirkon vaalimalle maakeskiselle mailman kuvalle antoi englantilainen isaac newton 1600-luvun lopulla.HÄN KEKSI PAINOVOIMALAIN. newton todisti e maa vetää painovoimallaan puoleensa kappalaita.isaac varmisteli tutkimustuloksiaan painovoimasta 20 vuoden ajan enne kuin hän julkaissi ne vuonna 1687 Principiateoksessaan.hänen sanotaan oivaltaneen painovoiman puun alla istuessaan kun omana tippui hänen päähän. katollinen kirkko todistiaurinkokeskisen mailmankuvan vasta 1800-luvullla vuon-1992 se puusi galileilta takautuvasti anteeksi väärää tuomiota, noin 360 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.vuonna 1769 ranskalainen insinööri rakensi ensimmäisen höyryauton (nicolas joseph cugnot)hollantilainen anttoni van leeuwenhoek keksi ekan mikroskoopin..
..luonnontieteelliset kokeet olivat kiinnostavia ohjelmanumeroita hienoissa salongeissa.arkisen ilmiön, hankaussähkön olemassa olo havaittiin 1700-luvulla.ihmiset huvittelivat tekemällä kokeita jossa turkis palalla hngattiin lasisauvaaa.....1600-luvulla valmistettiin koneita,joilla pystyttiin heijastamaan seinälle kuvan. koneen nimi oli laterns magica,taikalyhty. BAROKKO -
Jes