Suomen armeija on hyvää vauhtia luisumassa 1930-luvun maanpuolustukselliseen ajatteluun.
Armeija säästetään kurjaksi, nini että sodan syttyessä kaikille ei ole varaa jakaa edes kivääreitä ,sotilaspuvuista puhumattakaan. Ainoastaan kokardi kertoo, että kyseessä on suomalaissotilas.
Osa Suomesta jätetään Pääesikunnan strategioissa kylmästi oman onnensa nojaan ,1930-luvulla koko pohjois-Suomea aiottiin puolustaa kahdella pataljoonalla, 2010--luvulla jätetään itä-Suomi suosiolla itänaapurin käsiin, varmaankin toivoen NATO:n apua.
Armeija säästetään kurjaksi, nini että sodan syttyessä kaikille ei ole varaa jakaa edes kivääreitä ,sotilaspuvuista puhumattakaan. Ainoastaan kokardi kertoo, että kyseessä on suomalaissotilas.
Osa Suomesta jätetään Pääesikunnan strategioissa kylmästi oman onnensa nojaan ,1930-luvulla koko pohjois-Suomea aiottiin puolustaa kahdella pataljoonalla, 2010--luvulla jätetään itä-Suomi suosiolla itänaapurin käsiin, varmaankin toivoen NATO:n apua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itä-Suomen puolustus parantuu, kun keskitetään joukkoja toimiviin varuskuntiin.
Kajaanissa sijaitseva Kainuun Prikaati kasvaa ja monipuolistuu, kun piskuinen Kontioranta siirretään sinne. Karjalan Lennosto Siilinjärvellä kasvaa entisestään, kun Länsi-Suomesta Pirkkalasta hävittäjälaivue siirretään Karjalan Lennostoon.
Puolustuksen painopiste siirtyy merkittävästi idemmäksi aiempaan verrattuna.
Koko Väli-Suomeenhan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) ei jää kuin yksi puolustusvoimain yksikkö eli Karjalan Lennosto Rissalaan Kuopion lähelle. Sieltä lakkautetaan Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannassa, Keuruun Pioneerirykmentti Keuruulla ja Ilmasotakoulu Kauhavalla. Maavoimien yksikköjä sinne ei jää yhtään, merivoimien yksikköjä ei ole ollut tähänkään asti. Myös Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat tyhjiä puolustusvoimain yksiköistä.
On tietenkin ymmärrettävää, että Suomi keskittää koulutusyksiköitä strategisesti tärkeille ilmansuunnille eli etelä-Suomeen ja Lappiin.
Etelä-Suomen puolustus on itsestäänselvyys, onhan se Suomen väkirikkain alue ja Suomen talouden ja poliitisen elämän keskus.
Lapin merkitys taas on jälleen kasvanut Arktisten alueiden luonnonvarojen ja etupiirien jakamisen vuoksi.
Mutta Suomi ei siis kouluta enää joukkoja Järvi-Suomen puolustamiseen. Aikoo korkeintaan ilmapuolustuksella hoitaa sen alueen.