Grant Palmer toimi 34 vuotta MAP-kirkon seminaariopettajana. Vuonna 2002 hän julkaisi kirjan "An Insider's View of Mormon Origins", pari vuotta myöhemmin kirjan saatua tyrmäävät arviot uskonpuollustajilta hänet passitettiin kirkon oikeusistuimeen, jossa häntä ei erotettu, mutta epäystävystytettiin (tai mikä lieneekään oikea termi "disfellowshipped"). Palmer ei kuitenkaan halunnut erota ja jäi edelleen henkilökohtaisista syista kirkon jäseneksi. Sittemmin vuonna 2010 kirkon johto passitti hänet uudelleen kirkon oikeusistuimeen erottaakseen hänet lopullisesti, asia josta hän on perhesyistä vaiennut toistaiseksi. Koska Palmer ei itse olisi halunnut erota hän oli kysynyt piispalta millä perusteilla häntä ei eroteta niin hänelle sanottiin, että hänen pitää kieltää 2002 julkaissussa kirjassaan esittämät asiat ja palauttaa "todistuksensa" kirkosta. Tämä oli sitten viimeinen pisara hänelle ja hän ojensi piispalle erokirjeen kuten tämän mormonstories podcastin viimeisestä osasta käy hyvin ilmi.
http://mormonstories.org/?p=2518
Grant Palmer omien sanojensa mukaan ei edes julkistamissaan teksteissä ota kantaa tai sano miten asiat olivat hänen mielestään, omien sanojensa mukaan hän ainoastaan nostaa esiin todisteet sellaisina kuin aikalaiset ovat ne dokumentoineet ja jättää mielipiteen muodostamisen lukijalle.
Kirkon jäsenyyden pitämiseksi jäsenen pitää siis olla valmis kieltämään historialliset dokumentit jotka eivät ole kirkon mielestä mukavia. Tällainen asenne ei ole mielestäni kovin rehellinen.
http://mormonstories.org/?p=2518
Grant Palmer omien sanojensa mukaan ei edes julkistamissaan teksteissä ota kantaa tai sano miten asiat olivat hänen mielestään, omien sanojensa mukaan hän ainoastaan nostaa esiin todisteet sellaisina kuin aikalaiset ovat ne dokumentoineet ja jättää mielipiteen muodostamisen lukijalle.
Kirkon jäsenyyden pitämiseksi jäsenen pitää siis olla valmis kieltämään historialliset dokumentit jotka eivät ole kirkon mielestä mukavia. Tällainen asenne ei ole mielestäni kovin rehellinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kieltäminen on tyypillinen defenssi. Joukkokieltäminen on tehokas suggestion muoto. Tosiasioita ei pääse pakoon kieltämällä, sensijaan sillä aiheutetaan yksilölle murheita ja sisäsiä ristiriitoja.
Kyllä tämä on ollut piispankin omalletunnolle kovin epäkiitollinen tilanne.
Lojaliteetti vaatimus on silmiin pistävä. Lojaalisuus kirkolle on "totuus" josta ei voi poiketa oli objektiivinen totuus mikä tahansa.
Turust
Jos menee sivustolle www.fairlds. org ja kirjoittaa nimen hakuun niin löytää tarkemmin asiasta.
Palmer ja muutama muu ei todellakaan opeta kirkon oppeja vaan jotain muuta ja se on syy hänen hyllyttämiseensä. On olemassa muitakin jokta edelleen roikkuvat kirkossa vaikka se mitä he pauhaavat onkin opillisesti väärin. eihä luterilaisessakaan kirkosa kai voi olla joku joka ei uskoa kolminaisuuteen... vaikka en ihmettelisi vaikka olisikin....
Tämä nyt sen takia kun MAP kirkon vastustajat taasen ovat itkeneet pois linkin jonka laitoin tänne asiasta. tuo sivusto on muutenkin hyvä jos haluaa tietää MAP kirkon kannan asioista... tuon lähemmäksi totuutta tuskin pääsee.
Ikävä kyllä täältä poistetaan herkästi sellaisia viestejä, joissa on pelkkä linkki. Se on suomi24.fi ohjeistuksen periaatteissa. Siksi pyydän sinua välttämään pelkän tai melkein pelkän linkin käyttämistä. En tiedä poistaako suomi24 noita ilman valitusta, mutta kun joku valittaa, niin se näyttää onnistuvan. Laittaisitko linkin uudestaan ja kommentoisit sitä ainakin yhden reilun kappaleen verran. Katsoin linkkiä ja totesin sen asialliseksi.
Kerro omin sanoin suomeksi, että mitä muuta kuin kirkon oppeja Palmer mielestäsi opettaa.
Palmerin julkaisema kirja ei käsitellyt kirkon doktriinia vaan esitteli kirkon hostoriaan liittyviä tapahtumia ja niistä kertovia historiallisia dokumentteja. Todellisten dokumenttien julkituominen oli kirkolle liikaa, joten kirkko yritti vaientaa hänet, mutta rehellinen ja totuutta arvostava mies katsoi paremmaksi erota kirkosta kuin ryhtyä valehtelijaksi.
Ennen kuin Palmer siirrettiin syrjään kirkosta hän oli varsin keskeisessä asemassa kirkon seminaariorganisaatiossa ja hänellä oli pääsy kirkon arkistoissa dokumentteihin jotka eivät ole julkisesti saatavilla.