Jumala rankaisee...

Niin ja ilkeät kanssa ihmiset!!

Alkuperäinen juutalaisuus oli monolatrinen (monta jumalaa, mutta vain yhtä tuli palvoa) jolloin alkujuutalaisuuden kamppailu monolatriasta monoteismiksi heijastuu myös Raamatussa: Elohim (jumalat, monikko) luovat maailman, mutta Jahve tarjoaa erityistä liittoa Abrahamille, jos tämä palvoo vain yhtä jumalaa. Abrahamille luvataan pitkää ikää ja paljon jälkeläisiä, jos tämä pitää kiinni sopimuksesta. Kuitenkin Abrahamin jälkeläiset jatkuvasti kääntyvät muiden jumalien puoleen, jolloin Jahve rankaisee kääntyneitä usein verisesti.

Vanhan testamentin Jumala on hyvin tarkka juutalaisista, jotka hän kokee omaisuudekseen: Monia inhimillisiä piirteitä omaava Jahve on kateellinen kun juutalaiset palvovat muita jumalia. Hän suuttuu kun ihmiset pettävät asetetun liiton ja rakentavat kultaisen härän jota palvovat kostaen julmasti: Mooseksen miehet tappavat silmittömästi omaa väkeään Jumalan käskystä hyvittääkseen kansan tekemän virheen (tämä tapahtuu kahdesti) Vanhassa testamentissa syntiä tekevät ihmiset kuolevat lukuisin eri tavoin niin ruttoon leijonien hampaisiin kuin tuleen, jos he eivät noudata Jumalan asettamia ohjeita ja Babylonian pakkosiirto on suora rangaistus Salomon lankeamisesta harhaoppiin. Kun Jumala on suopea, se näkyy usein pitkänä ikänä, jälkeläisten suuruudella ja voimana. Herran siunaamat ovat rikkaita ja menestyvät.

Koska juutalaisilla ei ollut opetusta kuoleman jälkeisestä, ajateltiin, että pahin mahdollinen rangaistus on tuskallinen kuolema ilman perillisiä. Sodomaa ja Gomorraa rangaistiin yleisestä paheellisuudesta tulisateella.Nooan tulva oli seurausta ihmiskunnan paatuneisuudesta, ja heidät hukutettiin ilman varoitusta, koska Jumala katsoi luomuksensa olevan virheellinen(!) Saarnaajan kirjassa kirjoittaja suoraan viittaa muuttuvansa maan tomuksi kuollessaan. Nykyjuutalaisuudesta puuttuu edelleen oppi tuonpuoleisesta. Sen sijaan Uuden testamentin helvetti on myöhempi keksintö; kreikankielinen Haades, tai Tartaros, muistuttaa paljon Platonin manalaa ja zarathustralaisuuden huokausten salia eikä kuulu juutalaisuuteen.

Uuden testamentin Jumala on suopea ja armollinen ja tarjoaa ikuista elämää seuraajilleen. Hänellä on vähän tai ei lainkaan yhteneväisyyksiä Vanhan Testamentin lakia valvovan Jahven kanssa, joka on synnyttänyt käsityksen kostonhimoisesta luojasta, joka kuitenkin on oikeudenmukainen.

Koska ihminen ei lakkaa ilkeydestään ennenkuin pelästyy.
Jollei mitään käsitystä oikeudesta olisi, vallitsisi anarkia, ja ihmiset pilkkaisivat Jumalaa.
Kyllä ihminen itsekin rankaisee itseään joskus vääränkin syyllisyyden tähden.
Jumala puhdistaa omantunnon jos sitä pyytää, mutta paljon on sekin opittu asia, oikeassa olemisesta ei pidä tuntea syyllisyyttä.