Tulee tyypistä mieleen Stanley Kubrick (Kellopeli Appelsiini, Hohto) ja William Friedkin (Manaaja).
Katsonut moneen kertaan Kubrickin ja Louhimiehen elokuvia. Neroja ovat.
Katsonut moneen kertaan Kubrickin ja Louhimiehen elokuvia. Neroja ovat.
Aku Louhimies pistää näyttelijät koville
Kylmät kädet
20540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Äläs nyt kuule sotke Louhimiestä nerojen joukkoon. Se jolle kelpaa leffaan Jasper Pääkkönen ei voi olla nero.
Samaa mieltä. Jos roolittaa leffoihin kaverit on lahjakkuus kaukana. Tai miltä tuntuu Mikko mikon mikon löllömaha muka metodinäyttelijä KOUKI...Pääkkönenhän me otetaan matkaan ja Samuli ja ex -vaimo, ai niin sitä ei oteta mutta tää uus tyttöystävä kyllä.
Vai että Louhimies kuin Kubrick. Eipä tulisi itsellä ensimmäisenä mieleen moinen vertaus. Kyllä Kubrick on Kubrick ja Louhimies on.... no mikä.....??
Vannoutuneena Stanley Kubrick -fanina taisin tosin liioitella, mutta vain hiukan. Katsokaapa elokuva:
PAHA MAA
http://www.imdb.com/title/tt0388318/
Mikko Kouki on Akun luottonäyttelijä, eikä suotta. Petteri Summanen näyttää elokuvassa itsestään aivan toisen puolen. Uskomattomia roolisuorituksia!
Sori nyt vaan mutta sinä et taida erottaa pas_kaa pashasta...
SUOMEN Kubrick.
Kuka muka on läheskään yhtä hyvä ohjaaja, kuin Louhimies? Suomessa?
kullakin kipeellä lapsella on sukellusveneleikkinsä, montaa niistä rahoitetaan runsaalla kädellä
http://suolasuinen.blogspot.fi/2016/06/tunnettu-ankka.html
Kuka arvonsa tunteva näyttelijä haluaa olla seksi- väkivaltafantasiakuvituksen osatekijä, vieläpä se jota mestarilla on syy häväistä? Suomalainen elokuva on vitsi. Jussit voisi laittaa kaappiin odottamaan tai jakaa laadukkaalle ulkolaiselle elokuvalle.
Miesressukka elää menneisyyteen liittyvässä "voimakkaan" ohjaajan myytin lumoissa, kun ei taito riitä motivoimaan näyttelijöitä hyvään suoritukseen. Ovatpa nuo käsikirjoituksetkin painottuneet omien mörköjen ruokkimiseen.
Itse koen niin, että Aku on niin kunnianhimonen ohjaaja, että haluaa mahdollisimman autenttisen tilanteen kuvattua kuin mahdollista. Tämä kunnianhimo on mennyt välillä yli hyvän maun rajan. jolloin on näyttelijöiden ihmisoikeuksia tullut polkeneeksi. Hyvä ohjaaja, mutta rajat täytyy tietää mitä voi näyttelijältä vaatia. Jotkut näyttelijät ovat heikompia psyykkisesti kuin toiset. Vahvat pärjää kyllä, mutta heikot eivät.
Ohjaajalla on on joku syy häväistä naisia ja se on aina välittynyt ainakin minulle naiskatsojana. Olen ihmetellyt aina miksi asia ei ole vaivannut muita, mutta nyt ymmärrän että julkisesti asiaa käsitellään vain jos sille on "tilaus". Kai välinpitämättömyys johtuu siitäkin, että naisviha on viihteessä perusjuttu. Montako murhattua naista "ilahduttaa" esimerkiksi tv:n historiassa...
On mielenkiintoinen ilmiö, että esim. Matleena Kuusniemi vasta nyt 44-vuotiaana menee tv:n suoraan lähetykseen alakuloisen näköisenä kertoilemaan hänen yläkroppansa riisumisesta elokuvassa Levottomat, jonka ensi-ilta oli tammikuussa 2000. Kuusniemi oli silloin 26-vuotias.
Mietin Kuusniemen motiivia, joka saa yhä noin surullisiin muisteloihin vielä noin 19 vuotta tapahtuneen jälkeen.
Kokoalastonkaan naiskroppa ei ollut valkokankaalla tavaton ilmiö enää 1990-luvulla - valmiiksi tai vasta kameralle reväistynä.
Levottomien jälkeen Kuusniemi näytteli silti Aku Louhimiehen elokuvissa Paha maa (2005, Jusseja 8 kpl), Valkoinen kaupunki (2006, Jusseja 5 kpl)), Riisuttu mies (2006) ja Vuosaari (2012).
Näissä naisissa on joku pahasti vinksallaan aivot työstävät vain menneitä eivät tulevaa se on se niiden pointti,on ikävää jos ensin tekee sopparin ja 15-20 vuotta jälkeenpäin alkaa nillittään niistä ja metodeista on naisilla jotain pahasti pielessä.
Minkäs sossu- ja työttömyystuilla elävät työelämän alistavista valtarakenteista mitään tietäisivätkään, ja elokuva-ala on näemmä Suomessakin ääriesimerkki.
Pahanmoisia vinkujia kaikki naiset se huomattu on ,menisivät itteensä eikä porukalla iske jotain harhaiskuja vuosien takaa ,älytöntä vikisemistä jos jos vahinko on housuissa ,halutaan vaan mustamaalata ihmisiä ja nostaa ittensä jalustalle.
Suomen Kubrick... voi Jeesuksen peräreikä...
Eikö nämä näyttelijättäret osaa sanoa "EI" silloin kun asia on ajankohtainen ja vaatimukset ylittää rajan, eikä 5 vuoden päästä.
Miksi aikoinaan ei Puututtu Turkan ja Parviaisen touhuun. Ainoa oli Lilli Suomalainen
Kommunistit määräävät ilmeisesti vahvasti edelleen vahvasti Suomen elokuvapolitiikassa, vai mistäköhän johtuu se, että tasoero on niin suuri verrattuna muihin pohjoismaihin. Täällä ei ilmeisestikään edes haluta tehdä tasokkaita, kauniita ja täysipainoisia elokuvia. Muutakaan selitystä ei oikein voi keksiä sille, että vielä nykyäänkin hyvin kalliissakin valtion tukemissa elokuvatuotannoissa on laskelmoiduilta vaikuttavia dramaturgisia ja tyylillisiä heikkouksia. Louhimäen ”Tuntematon Sotilas” on itseltäni vielä näkemättä, mutta katsoin Louhimäen elokuvaa ”Nälkä” vajaan puolisen tuntia. Välillä dialogi toimii luontevasti ja sitten tuleekin kohtaus, jossa puhutaan kirjakieltä, näytellään kuin teatterissa ja kohtaus ei toimi lainkaan. Sama ongelma muuten on uudessa ”Ikitie”-elokuvassa, joka on saanut suuren tuotantotuen elokuvasäätiöltä. Enemmän kansainvälisiä elokuvia katsovaa alkaa aika nopeasti ärsyttää tuollainen katsojan räikeä aliarviointi. Samaan ongelmaan kiinnitin huomiota aikoinaan Molbergin Tuntematonta elokuvateatterissa katsoessani. Elokuva oli suuri pettymys ja nimenomaan dramaturgisesti, ei niinkään visuaalisesti. Monet kotimaiset elokuvat ovat visuaalisesti melko laadukkaitakin.
Millään en usko sitä, että mitään ei olisi opittu vuosikymmenten kuluessa. Ehkä täällä Suomessa ei halutakaan tehdä täysipainoisia, emotionaalisesti vahvoja ja tasokkaita
elokuvia muiden pohjoismaiden tapaan. Mukautuminen heikkoon kokonaislaatuun
saattaa olla jopa suuremman tuotantotuen edellytys.
Esimerkki valtion varoista tuetusta dokumenttielokuvatuotannosta;
Äärimmäisen informaatioköyhä ja asenteellinen ”Isäni Tähtien Takaa”- dokumenttielokuva esitetiin tv:ssä puolisen vuotta sitten. Elokuvan koko sisältö oli siinä, että elokuvan tekijä, eli aikuistunut poika olikin nyt täysin eri mieltä isänsä kanssa mm. tämän ufo-havainnoista ja et-kontakteista. No, eipä siinä sinänsä mitään, mutta kun tuo elokuva on saanut peräti 154 000 euron tuotantotuen elokuvasäätiöltä (kokonaisbudjetti 290 000 euroa). .
Donnerilla aika fiksu mielipide tästä kohusta.
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803212200826066_vd.shtml
- Aku Louhimies ei ole ensimmäinen eikä viimeinen elokuvaohjaaja, joka käyttää hyväkseen valtaansa nöyryyttääkseen näyttelijöitä. Tapauksia on vaikka kuinka paljon, Donner kirjoittaa.
Toisaalta Donner hämmästelee myös sitä, että asianosaiset uhrit tulevat julkisuuteen vasta nyt.
Minä hämmästelen samaa.
Miksi vasta nyt nostetaan ns. "kissan pöydälle"?
Tähän ei kaikki näyttelijättäret ehkä osaa vastata, eivätkä tiedä itsekään tarkkaa syytä.
Ehkä se on jotain pelkoa, näyttelijälle tärkeän roolin ja samalla ansion menettämisestä.
Mutta nyt, kun yksi uskalsi tulla esille ja avata suunsa. Niin muutkin uskaltaa tulla perässä.
Vääryyttä kokeneet näyttelijättäret seuraa nyt muiden esimerkkiä ja heitä tulee koko ajan lisää julkisuuteen, paljastamaan kokemuksiaan ja kertomaan Louhimiehen ohjausmetodeista.