Paikallislehti elää aivan omassa todellisuudessaan. Jutut noudattavat hämärän rajamaiden logiikkaa, joka on kaukana todellisuudesta. Tasoon päästäkseen lehti turvautuu usein freelancereiden apuun, jolloin lehden taso saadaan pysymään tasaisen alhaisena.
Tässä näyte keskiviikon lehdestä 22.2.
"Tässä aakkosjärjestyksessä mukana olleet muut ehdokkaat, jotka kaikki saivat mukavasti ääniä hekin:
Arttu Hakala paini; Janina Hakala uinti; Jenna Käkönen salibandy; Jussi Craycroft yleisurheilu; Matias Malinen koripallojunnut; Meri Hakala suunnistus; Santtu Panttila ampumahiihto; Tiia Lehtinen cheerleading; Tiitus Uusitalo jalkapallo ja Vilma Nurminen lentopallo."
Kuten huomaatte, Kauhajoki-lehti on ottanut Suomessa ensimmäisenä käyttöön aakkostamisen etunimien perusteella. Toivottavasti käytäntö tulee valtakunnalliseksi varsinkin puhelinluetteloihin. Turha siis haukkkua paikallislehteä, etteivätkö toimittajat laajan avustajakaartinsa kanssa tekisi uraauurtavaa työtä, vai olisiko kyse vain hutiloinnista ja kaikkien rimojen alittavasta laadusta.
Tässä näyte keskiviikon lehdestä 22.2.
"Tässä aakkosjärjestyksessä mukana olleet muut ehdokkaat, jotka kaikki saivat mukavasti ääniä hekin:
Arttu Hakala paini; Janina Hakala uinti; Jenna Käkönen salibandy; Jussi Craycroft yleisurheilu; Matias Malinen koripallojunnut; Meri Hakala suunnistus; Santtu Panttila ampumahiihto; Tiia Lehtinen cheerleading; Tiitus Uusitalo jalkapallo ja Vilma Nurminen lentopallo."
Kuten huomaatte, Kauhajoki-lehti on ottanut Suomessa ensimmäisenä käyttöön aakkostamisen etunimien perusteella. Toivottavasti käytäntö tulee valtakunnalliseksi varsinkin puhelinluetteloihin. Turha siis haukkkua paikallislehteä, etteivätkö toimittajat laajan avustajakaartinsa kanssa tekisi uraauurtavaa työtä, vai olisiko kyse vain hutiloinnista ja kaikkien rimojen alittavasta laadusta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Donella on vielä töitä, kirjoittaa toimittaja Jari Ketola keskiviikon paikallislehdessä 22.2. Ja rajusti töitä on myös toimittajilla Kauhajoki-lehdessä. Alituinen hektisessä paikallisuutisten virtauksessa hääriminen on saanut toimittajan polvilleen töiden ylikuormituksessa. Äkkilähtö Done-uutisointiin sai toimittajan unohtamaan kameran toimistolle tai kuvan ottaminen ei onnistunutkaan pöytäpuhelimen välityksellä, jos toimittaja äärimmäisessä kiireessä tekikin puhelinhaastattelun. Ainakaan minä en vielä ole löytänyt jutusta kuvaa, joka luvattiin heti toimittajan nimen jälkeen. Ehkä kyseessä on maailman pienin piilokuva?
kruununjalokivellämme on omaperäinen ratkaisu lehtikuviin. Otetaan kuva toimituksessa tai toimituksesta.
Edellisestä hyvä esimerkki on eilisen lehden kansikuva. Sveitsissä asuva haastateltava on istutettu lehden omaan valokuvastudioon eli yläaulan sohvalle. Taustalla näky kuparinen taideteos, joka on viimeisten vuosien aikana usein päässyt kuvaan. Joskus sen edessä on istutettu urheilijanuorukaisia haarukka levällää, joskun muita.
Muutama numero sitten oli lehdessä juttu talven lumien aiheuttamista kustannuksista. Juttua kuvitti otos, joka oli napsaistu toimituksen ikkunasta Puistotien yli. Ei tarvitse astua ulos bunkkerista.
Kyllä voivat vanhemmat taas olla ylpeitä urheilijanuorukaisistaan, kun Kauhajoen Jääkarhjen C-juniorit pääsivät oikein lehtikuvaan perjantaina. Sieltä voi jokainen ylpeä vanhempi ja sukulainen katsella oman poikansa poseerausta. Tai hetkinen... Ei voikaan. Kuva on otettu niin kaukaa, että kasvot eivät erotu.
Ja tietysti toinen samanlainen suttuinen kuva vieressä valokuvien huonoa tasoa todistamassa.
Sitten voi lukija arvuutella, olisiko lehden vakinainen toimittaja napsaissut paremman kuvan kuin jutun nykertänyt avustaja, jos lehden oma toimittaja olisi uskaltautunut ulos Puistotien bunkkerista. Joka tapauksessa näyttää siltä, että jääkiekkoilijat eivät olleet vaivautuneet lehden toimitukseen tai toimittajan ikkunan alle kuvattaviksi, joten ei muuta kuin avustaja kehiin.