USA voitti sodan tämän takia

mitalisijan Sodan naurettavimmat esitykset -kisassa. Kilpailu oli kovaa Puolan, Ranskan ja Italian välillä.

"USA tuli mukaan pikkuapulaisenaan Englanti (Kanada oli vähän suurempi apu) vasta kun peli oli jo pelattu. "

Kaikkea sitä näkeekin. Englanti oli taistellut yli kaksi vuotta jenkkien tullessa mukaan.Tosin peli ei ollut mitenkään pelattu silloin.

Briteillä oli silloin -41 lopussa noin 30 divisioonaa, lopuksi noin 50. Ilmavoimat olivat erittäin vahvat ja laivasto rokottanut Saksaa pahasti.
Ilman brittejä jenkeillä ei olisi oltu asiaa edes Afrikkaan.

Kanadalaisia oli Euroopassa lopuksikin vain kolme divisioonaa, ynnä joitain laivueita ilmavoimia. Laivasto kunnostautui kyllä saattotehtävissä.
Kanada tuotti suhteellisen runsaasti aseita panssareita ja raskaita pommittajia myöten.

Brittikaunankin perusteena voisi olla tosiasiat.

Kun sota päättyi, niin maailman tunnetuista kultavarannoista oli 60 %:tia USA:n hallussa ja muut voittajat olivat sille huimasti velkaa, tämän lisäksi USA rahoitti euroopan jälleenrakennuksen, jossa sen omalle teollisuudelle tuli etulyöntui asema toimituksissa, koska jälleenrakennuslainat oli sidottu hankintoihin USA:sta.

Voittoa tulio valtavasti.
Se on voittaja, joka voittaa eniten ja sijoittaa vähiten.

Hehhee!! kirjoitti:

"USA tuli mukaan pikkuapulaisenaan Englanti (Kanada oli vähän suurempi apu) vasta kun peli oli jo pelattu. "

Kaikkea sitä näkeekin. Englanti oli taistellut yli kaksi vuotta jenkkien tullessa mukaan.Tosin peli ei ollut mitenkään pelattu silloin.

Briteillä oli silloin -41 lopussa noin 30 divisioonaa, lopuksi noin 50. Ilmavoimat olivat erittäin vahvat ja laivasto rokottanut Saksaa pahasti.
Ilman brittejä jenkeillä ei olisi oltu asiaa edes Afrikkaan.

Kanadalaisia oli Euroopassa lopuksikin vain kolme divisioonaa, ynnä joitain laivueita ilmavoimia. Laivasto kunnostautui kyllä saattotehtävissä.
Kanada tuotti suhteellisen runsaasti aseita panssareita ja raskaita pommittajia myöten.

Brittikaunankin perusteena voisi olla tosiasiat.

----Englanti oli taistellut yli kaksi vuotta jenkkien tullessa mukaan----

Dunkerque, Kreikka, Kreeta, Singapore, juoksu selkä edellä kohden Egyptiä muutaman hassun divisioonan edessä..jne.. Ei niitä paljon taisteluksi voi sanoa, mutta selkäsaunoja ne olivat ja erittäin perusteellisia.

---Briteillä oli silloin -41 lopussa noin 30 divisioonaa, lopuksi noin 50.---

Ihan sama vaikka olisi 500 divisioonaa jos niiden taisteluarvo lähenee asymptoottisesti nollaa.

minä sen tiedän kirjoitti:

----Englanti oli taistellut yli kaksi vuotta jenkkien tullessa mukaan----

Dunkerque, Kreikka, Kreeta, Singapore, juoksu selkä edellä kohden Egyptiä muutaman hassun divisioonan edessä..jne.. Ei niitä paljon taisteluksi voi sanoa, mutta selkäsaunoja ne olivat ja erittäin perusteellisia.

---Briteillä oli silloin -41 lopussa noin 30 divisioonaa, lopuksi noin 50.---

Ihan sama vaikka olisi 500 divisioonaa jos niiden taisteluarvo lähenee asymptoottisesti nollaa.

Briti taistelivat varsin tehokkaasti siellä, missä oli vähänkin mahdollisuuksia.

Pääosa joukoista pidettiin kotisaarilla maihinnousun varalta vuoden -41 loppuun.

Britit sitoivat Saksan maavoimista 25 % ( 50 div) ja ilmavoimista 40 %. Sillä oli suuri merkitys itärintamalle jo ennen maihinnosuja Euroopan mantereelle.

Höpöhöpö!! kirjoitti:

Briti taistelivat varsin tehokkaasti siellä, missä oli vähänkin mahdollisuuksia.

Pääosa joukoista pidettiin kotisaarilla maihinnousun varalta vuoden -41 loppuun.

Britit sitoivat Saksan maavoimista 25 % ( 50 div) ja ilmavoimista 40 %. Sillä oli suuri merkitys itärintamalle jo ennen maihinnosuja Euroopan mantereelle.

Belgiassako ei ollut vähänkään mahdollisuuksia? kreetalla vihollinen oli alivoimainen ja silti tulu turpareissu. ei ollut tehokasta taistelua. Italiassa junnattiin maan hemmetin hitaasti vaikka ylivoima olikin. Annan briteille arvosanaksi sotasuorituksistaan: tyydyttävä. Mitään sankarisuorituksia ei tullut. siellä missä pitäisikin voittaa voitettiin, muuten paineltiin alisuorituksia.

LaD kirjoitti:

Belgiassako ei ollut vähänkään mahdollisuuksia? kreetalla vihollinen oli alivoimainen ja silti tulu turpareissu. ei ollut tehokasta taistelua. Italiassa junnattiin maan hemmetin hitaasti vaikka ylivoima olikin. Annan briteille arvosanaksi sotasuorituksistaan: tyydyttävä. Mitään sankarisuorituksia ei tullut. siellä missä pitäisikin voittaa voitettiin, muuten paineltiin alisuorituksia.

Brittien strategia oli sellainen, että mitään riskejä ei oteta, sota ratkeaa heidän hyväksi ylivertaisten materiaalia ja energiavarojen ansiosta, joten alusta asti ne lähtivät liikkeelle siitä, että on heidän etu, jos sota pitkittyy.

Tämmösestä passiivisesta puolustussodasta johtuen, Ranskalle jäi liian suuri rooli ja se hyytyikin huomattavasti aiemmin, itseasiassa muutamassa kuukaudessa.

Britit pelasti lopulta se, että sota laajeni yhä uusiin suuntiin ....

näin se meniiii kirjoitti:

Brittien strategia oli sellainen, että mitään riskejä ei oteta, sota ratkeaa heidän hyväksi ylivertaisten materiaalia ja energiavarojen ansiosta, joten alusta asti ne lähtivät liikkeelle siitä, että on heidän etu, jos sota pitkittyy.

Tämmösestä passiivisesta puolustussodasta johtuen, Ranskalle jäi liian suuri rooli ja se hyytyikin huomattavasti aiemmin, itseasiassa muutamassa kuukaudessa.

Britit pelasti lopulta se, että sota laajeni yhä uusiin suuntiin ....

kaikki taistelut loppuvuodesta -42 alkaen. Heidän oli vain ensin saatava Välimeren tilanne ja Lähi-Itä järjestykseen. Siihen sitoutui merkittävät voimat 1940-41. Lisäksi oli oltava valmiina torjumaan maihinnousu.

LaD kirjoitti:

Belgiassako ei ollut vähänkään mahdollisuuksia? kreetalla vihollinen oli alivoimainen ja silti tulu turpareissu. ei ollut tehokasta taistelua. Italiassa junnattiin maan hemmetin hitaasti vaikka ylivoima olikin. Annan briteille arvosanaksi sotasuorituksistaan: tyydyttävä. Mitään sankarisuorituksia ei tullut. siellä missä pitäisikin voittaa voitettiin, muuten paineltiin alisuorituksia.

hieman sotatoimiin?

"Belgiassako ei ollut vähänkään mahdollisuuksia? kreetalla vihollinen oli alivoimainen ja silti tulu turpareissu. ei ollut tehokasta taistelua. Italiassa junnattiin maan hemmetin hitaasti vaikka ylivoima olikin."

Belgiassa hyökkääjä oli ylivoimainen maalla ja ilmassa. Belgialaiset antautuivat muutamassa päivässä.

Kreetalla oli suuri pula kaikesta. Meriyhteydet poikki. Hyökkääjällä oli ilmaylivoima ja toimintavapaus.

Italiassa oli puolustajalle suotuisa maasto ja talvi. Parhaat brittijoukot lähetettiin Normandiaan. Ylivoima oli liittoutuneilla, ei briteillä.

Perehtyisitkö kirjoitti:

hieman sotatoimiin?

"Belgiassako ei ollut vähänkään mahdollisuuksia? kreetalla vihollinen oli alivoimainen ja silti tulu turpareissu. ei ollut tehokasta taistelua. Italiassa junnattiin maan hemmetin hitaasti vaikka ylivoima olikin."

Belgiassa hyökkääjä oli ylivoimainen maalla ja ilmassa. Belgialaiset antautuivat muutamassa päivässä.

Kreetalla oli suuri pula kaikesta. Meriyhteydet poikki. Hyökkääjällä oli ilmaylivoima ja toimintavapaus.

Italiassa oli puolustajalle suotuisa maasto ja talvi. Parhaat brittijoukot lähetettiin Normandiaan. Ylivoima oli liittoutuneilla, ei briteillä.

Hienpsti heidät evakuoitiin jos kerran yhteydet olivat poikki O.o. ja belgiassa olet oikeassa, se olikin ranskan alisuoritus

Britit voittivat kirjoitti:

kaikki taistelut loppuvuodesta -42 alkaen. Heidän oli vain ensin saatava Välimeren tilanne ja Lähi-Itä järjestykseen. Siihen sitoutui merkittävät voimat 1940-41. Lisäksi oli oltava valmiina torjumaan maihinnousu.

Jolloin sodassa oli mukana myös USA, eli siinä mielessä homma oli jo helpottunut Brittien osalta ja strategia toimi suunnilleen niin, kuin oli ajateltukkin ...

Liittoutuneiden ylivertaisuus materiaalissa ja energiavaroissa alkoi tuottaa tulosta.
Saksa ei enää kyennyt krovaamaan taisteluissa kuluneita yksiköitä ja aseita uusilla yhtymillä ja aseilla, mutta liittoutuneet pystyivät ja itseasiassa vahvistuiivat kokoajan suhteessa Saksaan.

LaD kirjoitti:

Hienpsti heidät evakuoitiin jos kerran yhteydet olivat poikki O.o. ja belgiassa olet oikeassa, se olikin ranskan alisuoritus

onnistui vain sotalaivoilla,ja silloinkin vain osittain. Saksalla oli ilmaylivoima, mikä esti huoltoliikenteen.
Brittien laivasto kärsi suuria tappioita. Ilmavoimat olivat heikot ja tukikohdat kaukana Egyptissä.

Kreetan evakuointi kirjoitti:

onnistui vain sotalaivoilla,ja silloinkin vain osittain. Saksalla oli ilmaylivoima, mikä esti huoltoliikenteen.
Brittien laivasto kärsi suuria tappioita. Ilmavoimat olivat heikot ja tukikohdat kaukana Egyptissä.

Perkele mitä be egyptissä teki, Rommelhan kykki tossa kohtaa vielä libyan aavikolla ALISUORITUS RAFilta

Perehtyisitkö kirjoitti:

hieman sotatoimiin?

"Belgiassako ei ollut vähänkään mahdollisuuksia? kreetalla vihollinen oli alivoimainen ja silti tulu turpareissu. ei ollut tehokasta taistelua. Italiassa junnattiin maan hemmetin hitaasti vaikka ylivoima olikin."

Belgiassa hyökkääjä oli ylivoimainen maalla ja ilmassa. Belgialaiset antautuivat muutamassa päivässä.

Kreetalla oli suuri pula kaikesta. Meriyhteydet poikki. Hyökkääjällä oli ilmaylivoima ja toimintavapaus.

Italiassa oli puolustajalle suotuisa maasto ja talvi. Parhaat brittijoukot lähetettiin Normandiaan. Ylivoima oli liittoutuneilla, ei briteillä.

----Belgiassa hyökkääjä oli ylivoimainen maalla ja ilmassa.-----

Belgian suunnalla oli kuitenkin brittien ja ranskisten joukkoja n. 340 000 eli kyllä sillä joukolla pitää kyetä vähän pitempään vastarintaan. Ja olihan briteillä ollut aikaa varustautua sodanjulistuksesta 8 kk, joten ei pitänyt olla pulaa materiaalista eikä mistään.
Kelvotonta hommaa se oli, kertakaikkiaan. Eikä sakuilla mitään ylivoimaa ollut, ei heidänkään jalkaväkensä sentään aivan ukko ukossa kiinni juossut. Hyökkäyksenhän laskettiin siihen maailmanaikaan vaativan 2-3 kertaisen ylivoiman eli tuskin Saksalla oli pelkästään Dunkerqueta vastaan hyökkäämässä tuollaiset 700 000 - 1 000 000 miestä. Eli puhut p...askaa, näin nätisti sanottuna.

-----Kreetalla oli suuri pula kaikesta-----

Vaikka briteillä ei ehkä tavaraa ollutkaan ohjesäännön mukaisia määriä niin kuitenkin heillä oli kaikkea sitä mitä puuttui hyökkääviltä Saksan laskuvarjojääkäreiltä ja miesluvussa oli tilanne 5000 hyökkääjää vastassaan 30 000 puolustajaa.
Ei siihen aikaan laskuvarjomiehillä ollut esim. tykkejä mukanaan, vain kevyet aseet ja panoksia sen mitä jaksoi kantaa. Briteillä oli 10 kertaa parempi tilanne aivan kaikessa verrattuna hyökkääviin laskuvarjojoukkoihin mutta silti tuli perusteellinen turpalöyly.

älä sinä kitise kirjoitti:

----Belgiassa hyökkääjä oli ylivoimainen maalla ja ilmassa.-----

Belgian suunnalla oli kuitenkin brittien ja ranskisten joukkoja n. 340 000 eli kyllä sillä joukolla pitää kyetä vähän pitempään vastarintaan. Ja olihan briteillä ollut aikaa varustautua sodanjulistuksesta 8 kk, joten ei pitänyt olla pulaa materiaalista eikä mistään.
Kelvotonta hommaa se oli, kertakaikkiaan. Eikä sakuilla mitään ylivoimaa ollut, ei heidänkään jalkaväkensä sentään aivan ukko ukossa kiinni juossut. Hyökkäyksenhän laskettiin siihen maailmanaikaan vaativan 2-3 kertaisen ylivoiman eli tuskin Saksalla oli pelkästään Dunkerqueta vastaan hyökkäämässä tuollaiset 700 000 - 1 000 000 miestä. Eli puhut p...askaa, näin nätisti sanottuna.

-----Kreetalla oli suuri pula kaikesta-----

Vaikka briteillä ei ehkä tavaraa ollutkaan ohjesäännön mukaisia määriä niin kuitenkin heillä oli kaikkea sitä mitä puuttui hyökkääviltä Saksan laskuvarjojääkäreiltä ja miesluvussa oli tilanne 5000 hyökkääjää vastassaan 30 000 puolustajaa.
Ei siihen aikaan laskuvarjomiehillä ollut esim. tykkejä mukanaan, vain kevyet aseet ja panoksia sen mitä jaksoi kantaa. Briteillä oli 10 kertaa parempi tilanne aivan kaikessa verrattuna hyökkääviin laskuvarjojoukkoihin mutta silti tuli perusteellinen turpalöyly.

Harvoin näilläkään palstoilla höpistään noin heikoille tiedoilla.Tosin sinulla se alkaa olla jo varmaan sadas kerta,

"Belgian suunnalla oli kuitenkin brittien ja ranskisten joukkoja n. 340 000 eli kyllä sillä joukolla pitää kyetä vähän pitempään vastarintaan."

Et näy tietävän edes perusasioita. Kysehän oli siitä, että Belgian armeija antautui. Samaan aikaan panssarikiila katkaisi yhteydet muihin joukkoihin. Belgiaan edenneet britit ja ranskalaiset jäivät saarroksiin.

"Ja olihan briteillä ollut aikaa varustautua sodanjulistuksesta 8 kk, joten ei pitänyt olla pulaa materiaalista eikä mistään."

Se on todella lyhyt aika siihen tasoon nähden, jolla briti olivat sodan syttyessä. Mutta sitähän asiaa et tunne, niin kuin et mitään muutakaan.

"Eikä sakuilla mitään ylivoimaa ollut, ei heidänkään jalkaväkensä sentään aivan ukko ukossa kiinni juossut"

Näkee taas, ettet tunne tilannetta lainkaan.Saksalta vapautui mm. kaksi pohjoisinta rmeijaa Dunkerquen suuntaan. Ylivoima oli jopa viisinkertainen.

Kreetan tilannetta et myöskään tunne lainkaan. En todellakaan viitsi enää sadatta kertaa selittää päivänselviä asioita. Vähänkään sotilasasiantuntemusta omaava ymmärtää ne.
Sinulla on ainoa väline tuo järjetön brittikauna. Ota jo viimein edes alkeet selville sotahistoriasta. Mene kirjastoon ja lainaa joku hyvä sotahistoria. Nyt olet pelkkä pelle tämänkin palstan mittapuun mukaan.

LaD kirjoitti:

Perkele mitä be egyptissä teki, Rommelhan kykki tossa kohtaa vielä libyan aavikolla ALISUORITUS RAFilta

Kreetan taistelua. Libyasta ei sinne ylletty. Ja ne koneet tarvitiin siellä.

Egyptistä tuettiin kirjoitti:

Kreetan taistelua. Libyasta ei sinne ylletty. Ja ne koneet tarvitiin siellä.

Siis mitä? Puhut solmuja. jos vihollisella oli ehdoton ilmaylivoima, miten egyptistä sitten tuettiin Kreetaa? missä oli kreetalle sijoitetut lentokoneet? saksalla ei voinut hirveästi koneita saarelle irrota koska suurin osa oli ranskassa kiusaamassa brittejä ja itärajalla harjoittelemassa varsovan tuhkaamista

LaD kirjoitti:

Siis mitä? Puhut solmuja. jos vihollisella oli ehdoton ilmaylivoima, miten egyptistä sitten tuettiin Kreetaa? missä oli kreetalle sijoitetut lentokoneet? saksalla ei voinut hirveästi koneita saarelle irrota koska suurin osa oli ranskassa kiusaamassa brittejä ja itärajalla harjoittelemassa varsovan tuhkaamista

Moskovan tuhkaamista**

Japanin laivasto oli maailman kolmanneksi tehokkain. ota huomioon että sillä oli monesti epäonni mukana, ja kaiken lisäksi USA oli purkanut laivastob salakoodit joka teki reilun taistelun mahdottomaksi. lisäksi japani soti kahta suurta laivastoa vastaan

LaD kirjoitti:

Japanin laivasto oli maailman kolmanneksi tehokkain. ota huomioon että sillä oli monesti epäonni mukana, ja kaiken lisäksi USA oli purkanut laivastob salakoodit joka teki reilun taistelun mahdottomaksi. lisäksi japani soti kahta suurta laivastoa vastaan

Ja kuka oli sitä edellä. Kuninkaalinen laivastoko vai Neuvostoliiton olematon Tyynenmeren laivasto? Älä viitsi. Jenkkien ainut etu oli materiaali ylivoima. Jamamoto oli nuorena poikana Amerikassa käynnyt ja tiesi minkälainen hirveä tuotantokyky amerikkalaisilla oli laivoissa. Göring tiesi tämän myös haastatteluista päätellen. Loogiikka ei kuitenkaan Aatua ja Hirohitoa paljoa kiinnostanut joten Hermanni veti morifiinia ja Jamamoto keskittyi uraansa.

banzai tv stu kirjoitti:

Ja kuka oli sitä edellä. Kuninkaalinen laivastoko vai Neuvostoliiton olematon Tyynenmeren laivasto? Älä viitsi. Jenkkien ainut etu oli materiaali ylivoima. Jamamoto oli nuorena poikana Amerikassa käynnyt ja tiesi minkälainen hirveä tuotantokyky amerikkalaisilla oli laivoissa. Göring tiesi tämän myös haastatteluista päätellen. Loogiikka ei kuitenkaan Aatua ja Hirohitoa paljoa kiinnostanut joten Hermanni veti morifiinia ja Jamamoto keskittyi uraansa.

Royal Navy oli ainakin. toisena oli USA/Italia/Ranska.

LaD kirjoitti:

Japanin laivasto oli maailman kolmanneksi tehokkain. ota huomioon että sillä oli monesti epäonni mukana, ja kaiken lisäksi USA oli purkanut laivastob salakoodit joka teki reilun taistelun mahdottomaksi. lisäksi japani soti kahta suurta laivastoa vastaan

Yamamoto opiskeli muistaakseni Harvardissa ennen sotaa. Logiikka sumeni pojilla kun Aatu valtasi Pariisin. Ajateltiin että jos Ranska kaatuu niin sama koskee muuta maailmaa.

LaD kirjoitti:

Royal Navy oli ainakin. toisena oli USA/Italia/Ranska.

taisi olla järjestyksessä USA, Englanti, Japani, Ranska, Italia.

LaD kirjoitti:

Royal Navy oli ainakin. toisena oli USA/Italia/Ranska.

Materiaalissa ehkä mutta ei laadussa. Suurimmat pintataistelut käytiin ylivoimaisesti Japanin ja Yhdysvaltojen välillä. Hitlerillä ei ollut varaa panostaa laivastoon samalla tavalla kuin japanilaisilla. Dönitzin tarvitsemat kaksisataa sukellusvenettä Britannian taloussaartoon oli mahdotonta saada jos haluttiin pitää maavoimat kunnossa. Yhteistyöllä Japanin kanssa ne oltaisi saatu mutta siinäkin olisi mennyt vuoteen 1943 asti jolloin britit olisi ehtineet jos valmistautua. Lentotukialauksiahan rakennettiin yhteistyössä japanilaisten kanssa mutta ei siitäkään mitään tullut.

japanin heikko sotatuotantokyky.

LaD kirjoitti:

japanin heikko sotatuotantokyky.

Kyllä ne hyviä laivoja tuotti mutta liian vähän. Laivasto taisi niillä olla ykkönen kun taas Aatua kiinnosti laivasto vasta vuosina 1942 ja 1943.

meyers bates kirjoitti:

Kyllä ne hyviä laivoja tuotti mutta liian vähän. Laivasto taisi niillä olla ykkönen kun taas Aatua kiinnosti laivasto vasta vuosina 1942 ja 1943.

Sitä tarkoitin. Esimerkkinä järkälemäinen Yamamoto.

meyers bates kirjoitti:

Kyllä ne hyviä laivoja tuotti mutta liian vähän. Laivasto taisi niillä olla ykkönen kun taas Aatua kiinnosti laivasto vasta vuosina 1942 ja 1943.

Sitä tarkoitin. Esimerkkinä järkälemäinen Yamamoto.

LaD kirjoitti:

Sitä tarkoitin. Esimerkkinä järkälemäinen Yamamoto.

Joka oli vanhentunut ...

Oli myös koko maailman kaikkien aikojen suurin taistelulaiva.

Ei taitanut olla pelkästään Japanin vaan maailman suurin taistelulaiva siihen aikaan. Jamamoto oli myös saksalaisten yksi harvoista ulkomaalaisista palkituista sotapäälliköistä.

Kiitos korjauksesta. Samankaltaisuus sekoitti