Osaatteko keskustella?

sapuskat vaan naamaan ilman turhia mutinoita ja sitten ulos raflasta, ennenkuin joku pakottaa johonkin turhanpäiväiseen keskusteluun! ,-))

hiljaisuus=kultaa,) kirjoitti:

sapuskat vaan naamaan ilman turhia mutinoita ja sitten ulos raflasta, ennenkuin joku pakottaa johonkin turhanpäiväiseen keskusteluun! ,-))

jonnekkin paljonkäytettyyn hiissiin venaamaan että hissi on täys, ja sinne tuppisuuna murjottamaan. Sehän kuuluu suomalaiseen perinnekäyttäytymiseen.

monasti auttaa kun vetäsee povarista pikkuputelin underbergia 10 min ennenkun astuu kansotettuun hissiin. sillon tekee mieli jutella ja hissimatka on kaikille parempi elämys.

old_profile_53330 kirjoitti:

monasti auttaa kun vetäsee povarista pikkuputelin underbergia 10 min ennenkun astuu kansotettuun hissiin. sillon tekee mieli jutella ja hissimatka on kaikille parempi elämys.

myös kansan edustaminen herrahississä onnistuu kunhan ensin vetäisee putelin-pari,.

http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/2012030302539395_v0.shtml

old_profile_32301 kirjoitti:

myös kansan edustaminen herrahississä onnistuu kunhan ensin vetäisee putelin-pari,.

http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/2012030302539395_v0.shtml

ne on pahoja nuo täysistuntokamerat :-)

-Kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen pitää suu supussa, koska vaiharhainen mielemme luulee aina, jos joku vieras yrittää aloittaa keskustelua, että hän vain yrittää udella yksityisasioitamme? Tai, vaihtoehtoisesti häntä epäillään poliisiksi, jolla on jokin kiero juoni menossa päämme menoksi. Sillä onhan tunnettua, että suomalaiset keittelevät vähintäänkin pontikkaa kerrostalokaksioissaan, jos ei ole vieläkin isompia luurankoja kellareihin haudattuna? Kuten veronkiertoa, tai maksullisissa naisissa käyntejä?
-Yritä siinä sitten aloittaa keskustelua, edes vallitsevasta säästä, kun sitäkin epäillään jonkin asteiseksi salaliitoksi, tai meteorologien asettamaksi turmioon vieväksi ansaksi?
-Pitää olla varovainen, ettei joudu katumaan. ;-))

speak really? kirjoitti:

-Kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen pitää suu supussa, koska vaiharhainen mielemme luulee aina, jos joku vieras yrittää aloittaa keskustelua, että hän vain yrittää udella yksityisasioitamme? Tai, vaihtoehtoisesti häntä epäillään poliisiksi, jolla on jokin kiero juoni menossa päämme menoksi. Sillä onhan tunnettua, että suomalaiset keittelevät vähintäänkin pontikkaa kerrostalokaksioissaan, jos ei ole vieläkin isompia luurankoja kellareihin haudattuna? Kuten veronkiertoa, tai maksullisissa naisissa käyntejä?
-Yritä siinä sitten aloittaa keskustelua, edes vallitsevasta säästä, kun sitäkin epäillään jonkin asteiseksi salaliitoksi, tai meteorologien asettamaksi turmioon vieväksi ansaksi?
-Pitää olla varovainen, ettei joudu katumaan. ;-))

Kävin vapaaehtoisena katsomassa vanhaa yksinäistä naista. Rouva oli niin kova puhumaan, että kertoi jo ensimmäisellä kerralla kaikki yksityisasiansa ex-miehen uskottomuudesta alkaen. Kun yritin vaihtaa vähän kevyempään aiheeseen, hän keskeytti ja jatkoi "tunnustustensa" tekemistä entistä kovemmalla äänellä.

Kolmen neljän tapaamiskerran jälkeen hän soitti, että hän sanoo minut irti ja haluaa nuoremman vapaaehtoisen käymään luonaan. Minä olin kuulemma liian kiinnostunut hänen yksityisasioistaan. Elikkä asia kääntyikin niin päin.

Itsekkään tunnustusvimman vallassa oleva ihminen ei näe eikä kuule muuta kuin omat murheensa. Tapaamani nainen oikein nautti kurjuudestaan eikä halunnut kenenkään yrittävän lievittää sitä. Aina sanotaan, että menkää katsomaan vanhoja yksinäisiä ihmisiä. Joskus se on kuin menisi suden luolaan. Onneksi on toisenlaisiakin vanhuksia.

kirjailija kenraali wallenius eräässä tarinassaan kertoi kahesta ukosta jotka ruijassa menivät erämaahan. kahteen päivään ei kumpikaan virkannu toiselle sanaakaan. ja mitä suotta; kumpikin tiesi mitä toinen ajatteli ja mitä piti tekemän. :-)

sentään afasiaa. Annas kun kaks hississä yhtaikaa olleista kaks lähtee pois, mikä pulina heidän suustaan kuuluukaan. Ekaksi alotetaan kysymällä toiselta:
Mikä piru nuita vaivaa kun ovat ku mykkiä.
Eipä vaan ole itsekkään suutaan hississä aukasseet.

Eihän nyt kirjoitti:

sentään afasiaa. Annas kun kaks hississä yhtaikaa olleista kaks lähtee pois, mikä pulina heidän suustaan kuuluukaan. Ekaksi alotetaan kysymällä toiselta:
Mikä piru nuita vaivaa kun ovat ku mykkiä.
Eipä vaan ole itsekkään suutaan hississä aukasseet.

Joo, voisi avata keskustelun vaikka näin: ..toinen kerros,,,, kolmas kerros,,, neljäs kerros,, jne. Siitähän se puheen porina urkenisi ja kaikki alkaisivat esittelemään itseään muille ja tietenkin suoritettaisiin täysi kättely kierros myös? ,-D

Eihän nyt kirjoitti:

sentään afasiaa. Annas kun kaks hississä yhtaikaa olleista kaks lähtee pois, mikä pulina heidän suustaan kuuluukaan. Ekaksi alotetaan kysymällä toiselta:
Mikä piru nuita vaivaa kun ovat ku mykkiä.
Eipä vaan ole itsekkään suutaan hississä aukasseet.

miksi hississä pitäisi puhua muille ,. eihän se matka kestä kauan, ja se on vaan pakon sanelema tilanne että ollaan tiiviisti yhdessä ,. ei siinä mitään ryhmähenkeä ehdi muodostua ,.

old_profile_53330 kirjoitti:

kirjailija kenraali wallenius eräässä tarinassaan kertoi kahesta ukosta jotka ruijassa menivät erämaahan. kahteen päivään ei kumpikaan virkannu toiselle sanaakaan. ja mitä suotta; kumpikin tiesi mitä toinen ajatteli ja mitä piti tekemän. :-)

Tosi hyvän tarinan muistit. Tarina kertoo erämaakäyttäytymisestä, jolloin olohuhteiden pakostakin nähdään kaverin käyttäytyvän sosiaalisesti, tai sit kaveri on menettänyt järkensä, jotenkin ymmärretään toista. Joka tapauksessa tietty harmonia hallitsee, yritetään tehdä asioita ja selvitä yhdessä. Puhumattakin näin ollen selviää.

Vaan kun ollaan ihmisjoukossa, niin monella iskee jonkinlainen ahdistus, odotetaan toisilta epäsosiaalista käyttäytymistä, nähdään jonkin hulluuden olevan uhkana, pelätään yhteiseen juoneen joutumista, halutaan selvitä yksin ja olla huomaamaton, kun se vaan tuntuu ainoalta oikealta ja riskittömältä tavalta. Suutaan ei pidä aukaista, koska ei voi sanoa mitä ajattelee, ja myöskin näin tulee herättäneensä toisten huomion,,, vaarallista ja vaivauttavaa. :)

Vaan on toki rohkeita ja avoimia ihmisiä, jotka hymyilee katseen kohdatessa, ovat kohteliaita ihan pienieleisistikin, arvostavat, eivätkä vaan arvostele toisia. He ovat massan suola, upeita ihmisiä. :)