Hesarin julkaisemalta kartalta voi nopeasti nähdä, missä päin Suomea eletään omillaan ja missä siis talous vetää Suomea kasvuun. Suurin osa Suomesta on pinta-alan perusteella elätti-Suomea, missä valtionosuudet ovat kuntien suurin tulonlähde ja missä kunnat saavat menestyviltä kunnilta tasausrahaa. Kyetäkseen maksamaan tämän rosvorahan hyvin menestyvät kunnatkin joutuvat nostamaan verojaan.
Tästä olen täällä kirjoittanut useaan otteeseen. Hienoa, että maan suurin lehtimedia ottaa asian esille näyttävästi.
Hyvä kuntakartta Hesarissa
44
147
Vastaukset
- Mc Jorma
"pankilla" on makuuhuoneessa vastakkainasettelu ohi. Niimpä sitä pitää yrittää vanhan-aikaisella demarityylillä politiikassa.
Vanha demari ymmärtää, että joltakin toiselta se hyvinvoinnin lisä kaupunkeihin on otettava, ei sitä muuten..... - p¨mpomöp
tollo on tollo.
- Uusi-Ukki, se vanha.
Mikä piru teitä "Reppanoita riivaa", Pankkihan vain toteaa mitä Hesari on kirjoittanut, niin te käytte kuin "Hyeenat" Pankin kimppuun. Tämä on juuri sitä Kepupolitiikkaa parhaimmillaan, tosiasioita ei missään nimessä saa tunnustaa.
Tämä on minullekin tuttua Kepupolitiikkaa jo vuodelta viisikymmentä. Eteläpohjanmaalla oli tapana hyökätä säälittä tuollaisen huonosti pärjäävän talon kimppuun. Nyt kun on tultu tilanteeseen, että jossakin osaa maatamme on paljon minunkin mainitsemia "Kitutilallisia" ,ja kun nyt Valtiovallan taholta yritetään näitä tiloja auttaa Kuntaliittymien kautta, niin siiloin näistä Kitukunnista on tullutkin helkatin hyvinpärääviä kuntia, jos näitten kuntien kunnanjohtajia kuunnellaan.
Tässä nyt tulee esille mitä tuo kuuluisa "Kepukieryys" oikein sisllänsä pitää, nyt väitetään kivenkovaan, että kyllä meidänkunnassa helvetin hyvin pärjätään jopa ilman valtion tukiakin. Nyt nämä Kitukuntien johtajat valehtelevat kuin ryssät.
Nämä Jänkä-Joonaat, eivät voi käsittää sitä, että nyt ei eletä Sota-aikaa jolloin heidän työnsä tulokset olivat kultaakin kalliinpia. Heistähän riippui koko maan ruokahuolto silloin. Nyt kuitenkin on niin, että vaikka nämä Kepuviljelijät menisivät luovutuslakkoon jolla muuten he vielä joskus uhkailevat.
Silloin nähtäisiinkin se ihme, että ulkomailta tuotava ruoka olisikin puolta halvempaa, siitåhån on jo laskelmiakin tehty. Mutta eihän Suomalainen, muka Vapaa viljelijä anna periksi, Pikku Pekkarisen kiihoituksesta käydään voimalla Suomen Työväenluokkaa ja kuluttajia vastaan, heitä syyllistäen, eikä huomata tai haluta huomata, että kaikki tämä johtuu maamme kieroutuneesta maatalouspolitiikasta eikä mistään muusta, ja tämä jos mikä on taivahan tosi. - Mc Jorma
Uusi-Ukki, se vanha. kirjoitti:
Mikä piru teitä "Reppanoita riivaa", Pankkihan vain toteaa mitä Hesari on kirjoittanut, niin te käytte kuin "Hyeenat" Pankin kimppuun. Tämä on juuri sitä Kepupolitiikkaa parhaimmillaan, tosiasioita ei missään nimessä saa tunnustaa.
Tämä on minullekin tuttua Kepupolitiikkaa jo vuodelta viisikymmentä. Eteläpohjanmaalla oli tapana hyökätä säälittä tuollaisen huonosti pärjäävän talon kimppuun. Nyt kun on tultu tilanteeseen, että jossakin osaa maatamme on paljon minunkin mainitsemia "Kitutilallisia" ,ja kun nyt Valtiovallan taholta yritetään näitä tiloja auttaa Kuntaliittymien kautta, niin siiloin näistä Kitukunnista on tullutkin helkatin hyvinpärääviä kuntia, jos näitten kuntien kunnanjohtajia kuunnellaan.
Tässä nyt tulee esille mitä tuo kuuluisa "Kepukieryys" oikein sisllänsä pitää, nyt väitetään kivenkovaan, että kyllä meidänkunnassa helvetin hyvin pärjätään jopa ilman valtion tukiakin. Nyt nämä Kitukuntien johtajat valehtelevat kuin ryssät.
Nämä Jänkä-Joonaat, eivät voi käsittää sitä, että nyt ei eletä Sota-aikaa jolloin heidän työnsä tulokset olivat kultaakin kalliinpia. Heistähän riippui koko maan ruokahuolto silloin. Nyt kuitenkin on niin, että vaikka nämä Kepuviljelijät menisivät luovutuslakkoon jolla muuten he vielä joskus uhkailevat.
Silloin nähtäisiinkin se ihme, että ulkomailta tuotava ruoka olisikin puolta halvempaa, siitåhån on jo laskelmiakin tehty. Mutta eihän Suomalainen, muka Vapaa viljelijä anna periksi, Pikku Pekkarisen kiihoituksesta käydään voimalla Suomen Työväenluokkaa ja kuluttajia vastaan, heitä syyllistäen, eikä huomata tai haluta huomata, että kaikki tämä johtuu maamme kieroutuneesta maatalouspolitiikasta eikä mistään muusta, ja tämä jos mikä on taivahan tosi.Miksi sinä et syytä demareita ja kookoomusta siitä kieroutuneesta maatalouspolitiikasta? Nehän siihen on syyllisiä!
Uusi-ukilla, tuolla konkurssin tehneellä tappisorvarilla on peräaukon sulkijalihas antanut periksi. :))
- Mielialaelätti
Fakta minkä yli että pääse on, että Helsinki elää muiden tekemällä työllä. Hävett'äkö elätit?
- 12+17
Kun ei elä, sekös kepuliroistoa harmittaa. Helsinki maksaa kepulikunnille melkein 300 miljoonaa avustuksia jotta maalaiset voivat olla tekemätä mitään, eli laiskotella uuninpankolla.
Mutta tämän päivän hs kysyy kylä aika osuvasti, että mitäs sitten kun jatkossa nämä rahat tarvitaan helsingin omien palveluiden tuottamiseen. mistäs sitten kepulikuntien palvelut rahoitetaan? kun helsinkiläiset eivät enää niitä suostu maksamaan.
Siinä on muuten kepuliroistoille mietittävää... 12+17 kirjoitti:
Kun ei elä, sekös kepuliroistoa harmittaa. Helsinki maksaa kepulikunnille melkein 300 miljoonaa avustuksia jotta maalaiset voivat olla tekemätä mitään, eli laiskotella uuninpankolla.
Mutta tämän päivän hs kysyy kylä aika osuvasti, että mitäs sitten kun jatkossa nämä rahat tarvitaan helsingin omien palveluiden tuottamiseen. mistäs sitten kepulikuntien palvelut rahoitetaan? kun helsinkiläiset eivät enää niitä suostu maksamaan.
Siinä on muuten kepuliroistoille mietittävää...Se tosiasiaa, että terveydenhoito on krtiisissä ja sosiaalitoimi vaatii paljon rahaa ei muutu siitä miten kuntarajat menevät. Valtio on työntänyt kunnille paljon tehtäviä, jotka voisivat olla valtion hoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että tasaveron(kunnallisvero) maksettavaksi siirretään koko ajan tehtäviä progsesiivisen (valtion) veron piiristä.
Kysymys ei ole niinkään maaseutu vs kaupunki vaan rikkaampien veroja siirretään keski- ja vähätulosten maksettavaksi. Myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa.- ManitLoppuu
audin-takapenkki kirjoitti:
Se tosiasiaa, että terveydenhoito on krtiisissä ja sosiaalitoimi vaatii paljon rahaa ei muutu siitä miten kuntarajat menevät. Valtio on työntänyt kunnille paljon tehtäviä, jotka voisivat olla valtion hoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että tasaveron(kunnallisvero) maksettavaksi siirretään koko ajan tehtäviä progsesiivisen (valtion) veron piiristä.
Kysymys ei ole niinkään maaseutu vs kaupunki vaan rikkaampien veroja siirretään keski- ja vähätulosten maksettavaksi. Myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa.Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että elintaso pidetään tasaisena, mutta kyllä suomen on järkeistettävä rakennettaan, sillä maamme resurssit eivät muuten riitä kansainvälisessä kilpailussa mihinkään. Rahat on saatava sinne, missä ne tuottaakin jotain, jolla taas maksetaan laskut, joita syntyy mm. terveydenhuollosta ja koulutuksesta.
Jos haluaa asua ihan korvessa, niin saa myös maksaa siitä aiheutuvat ylimääräiset kulut. - Jäbä vaan
audin-takapenkki kirjoitti:
Se tosiasiaa, että terveydenhoito on krtiisissä ja sosiaalitoimi vaatii paljon rahaa ei muutu siitä miten kuntarajat menevät. Valtio on työntänyt kunnille paljon tehtäviä, jotka voisivat olla valtion hoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että tasaveron(kunnallisvero) maksettavaksi siirretään koko ajan tehtäviä progsesiivisen (valtion) veron piiristä.
Kysymys ei ole niinkään maaseutu vs kaupunki vaan rikkaampien veroja siirretään keski- ja vähätulosten maksettavaksi. Myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa.>>Se tosiasiaa, että terveydenhoito on krtiisissä ja sosiaalitoimi vaatii paljon rahaa ei muutu siitä miten kuntarajat menevät.
Jäbä vaan kirjoitti:
>>Se tosiasiaa, että terveydenhoito on krtiisissä ja sosiaalitoimi vaatii paljon rahaa ei muutu siitä miten kuntarajat menevät.
Palvelut voidaan tuottaa aivan hyvin kuntarajat ylittävissä kokonaisuuksissa, esimerkiksi maakunnittain, kuten muualla Euroopassa on tapana.
Eri asia sitten on, paljonko pelkillä hallintokuluilla säästetään. Yhteen hoito- tai lääkeannokseen voi kulua rahaa monen kuukausipalkan edestä.
Kuntien rahoitusta kuntaliitoksilla ei saada omavaraisemmalle pohjalle, koska työpaikkojen määrä ei noilla liitoksilla lisäänny, eivätkä palkat niillä nouse.- Kaupungissa...
ManitLoppuu kirjoitti:
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että elintaso pidetään tasaisena, mutta kyllä suomen on järkeistettävä rakennettaan, sillä maamme resurssit eivät muuten riitä kansainvälisessä kilpailussa mihinkään. Rahat on saatava sinne, missä ne tuottaakin jotain, jolla taas maksetaan laskut, joita syntyy mm. terveydenhuollosta ja koulutuksesta.
Jos haluaa asua ihan korvessa, niin saa myös maksaa siitä aiheutuvat ylimääräiset kulut.kuluu rahaa aina enemmän kuin korvessa. Jos haluaa asua kaupungissa niin saa myös maksaa siitä aiheutuvat ylimääräiset kulut.
- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Palvelut voidaan tuottaa aivan hyvin kuntarajat ylittävissä kokonaisuuksissa, esimerkiksi maakunnittain, kuten muualla Euroopassa on tapana.
Eri asia sitten on, paljonko pelkillä hallintokuluilla säästetään. Yhteen hoito- tai lääkeannokseen voi kulua rahaa monen kuukausipalkan edestä.
Kuntien rahoitusta kuntaliitoksilla ei saada omavaraisemmalle pohjalle, koska työpaikkojen määrä ei noilla liitoksilla lisäänny, eivätkä palkat niillä nouse.Muusta Euroopasta ei mallia kannata ottaa, koska Suomen väestöpohja - veronmaksajien määrä - on kymmeniä miljoonia pienempi kuin Euroopan maissa. Kolmas hallintotaso siis lisäisi ilman muuta kustannuksia. Kuntauudistuksella tästä voidaan päästä eroon ja jakaa vastuut vain vahvojen peruskuntien ja valtion kesken. Juuri tämä siirtää rahaa palveluihin, kun pikkukuntien rinnakkaisista hallintoviroista päästään eroon.
Hallinnon virkojen supistamiseen on muutenkin pakko, koska kjolmasosa kuntien palveluksessa olevista eläköityy muutaman vuoden kuluessa eikä virkoja saataisi täytetyksi, jos aiotaan täyttää kasvavan palvelutarpeen virat.
Omavaraisuudessa on olennaista se, että kunta budjetoi menonsa itse keräämiensä verojen puitteissa eikä enää niin, että yli parisataa kuntaa budjetoisi menojaan valtion piikkiin, valtionapujen ja kunnallisveron tasauksen piikkiin. Jäbä vaan kirjoitti:
Muusta Euroopasta ei mallia kannata ottaa, koska Suomen väestöpohja - veronmaksajien määrä - on kymmeniä miljoonia pienempi kuin Euroopan maissa. Kolmas hallintotaso siis lisäisi ilman muuta kustannuksia. Kuntauudistuksella tästä voidaan päästä eroon ja jakaa vastuut vain vahvojen peruskuntien ja valtion kesken. Juuri tämä siirtää rahaa palveluihin, kun pikkukuntien rinnakkaisista hallintoviroista päästään eroon.
Hallinnon virkojen supistamiseen on muutenkin pakko, koska kjolmasosa kuntien palveluksessa olevista eläköityy muutaman vuoden kuluessa eikä virkoja saataisi täytetyksi, jos aiotaan täyttää kasvavan palvelutarpeen virat.
Omavaraisuudessa on olennaista se, että kunta budjetoi menonsa itse keräämiensä verojen puitteissa eikä enää niin, että yli parisataa kuntaa budjetoisi menojaan valtion piikkiin, valtionapujen ja kunnallisveron tasauksen piikkiin.Pieniä ja väestömäärältään pieniä maakuntia löytyy koko Euroopasta, koska maakunta on nimenomaan luonnollinen kanssakäymisen alue, jolla on niin väestömäärälliset kuin alueellisetkin yläkokorajansa Lappia lukuun ottamatta.
Kolmas hallintotaso ei lisäisi kustannuksia, koska siihen tarvittava henkilökunta olisi pois kuntien henkilökunnasta. Itse asiassa se pienenisi, koska maakuntia meillä on vain vajaa parikymmentä, mutta kuntia esitetyn uudistuksenkin jälkeen olisi noin 70. Päästäisiin siis vielä suurempiin yksikköihin niissä keskeisissä toiminnoissa, jotka vievät leijonanosan kuntien kuluista.
Huolesi virkamiesten eläköitymisen aiheuttamasta työvoimapulasta otan vitsinä. Yhteiskunta-, talous- ja hallintotieteilijöitähän on koulutettu aivan liikaa tässä maassa. Vain lääkäreistä on samasta syystä pulaa, mutta heitähän ei sinne hallintoon tarvitakaan.- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Pieniä ja väestömäärältään pieniä maakuntia löytyy koko Euroopasta, koska maakunta on nimenomaan luonnollinen kanssakäymisen alue, jolla on niin väestömäärälliset kuin alueellisetkin yläkokorajansa Lappia lukuun ottamatta.
Kolmas hallintotaso ei lisäisi kustannuksia, koska siihen tarvittava henkilökunta olisi pois kuntien henkilökunnasta. Itse asiassa se pienenisi, koska maakuntia meillä on vain vajaa parikymmentä, mutta kuntia esitetyn uudistuksenkin jälkeen olisi noin 70. Päästäisiin siis vielä suurempiin yksikköihin niissä keskeisissä toiminnoissa, jotka vievät leijonanosan kuntien kuluista.
Huolesi virkamiesten eläköitymisen aiheuttamasta työvoimapulasta otan vitsinä. Yhteiskunta-, talous- ja hallintotieteilijöitähän on koulutettu aivan liikaa tässä maassa. Vain lääkäreistä on samasta syystä pulaa, mutta heitähän ei sinne hallintoon tarvitakaan.Huomaan, että olet aika pihalla asiasta. Organisaatiotasojen päällekkäisyys lisää AINA henkilökunnan tarvetta ja kustannuksia, juuri siksi niitä vähennetään yksityisellä sektorillakin.
Työvoimapula on todella raaka tosiasia, joka on mm. Kuntaliitossa tarkasti selvillä. Viiden vuoden kuluttua 50% kuntien palveluksessa olevista on yli 50 vuotiaita ja heistä 1/3 osa painuu eläkkeelle. Mistään ei löydy niin paljoa ihmisiä, että nuo virat voitaisi täyttää, kun työikäisten lukumäärä vähenee joka ikinen vuosi kymmenillä tuhansilla ihmisillä.
Tämä vitsi ei naurata ketään siinä vaiheessa, kun se on totta Jäbä vaan kirjoitti:
Huomaan, että olet aika pihalla asiasta. Organisaatiotasojen päällekkäisyys lisää AINA henkilökunnan tarvetta ja kustannuksia, juuri siksi niitä vähennetään yksityisellä sektorillakin.
Työvoimapula on todella raaka tosiasia, joka on mm. Kuntaliitossa tarkasti selvillä. Viiden vuoden kuluttua 50% kuntien palveluksessa olevista on yli 50 vuotiaita ja heistä 1/3 osa painuu eläkkeelle. Mistään ei löydy niin paljoa ihmisiä, että nuo virat voitaisi täyttää, kun työikäisten lukumäärä vähenee joka ikinen vuosi kymmenillä tuhansilla ihmisillä.
Tämä vitsi ei naurata ketään siinä vaiheessa, kun se on tottaKuten jo totesin, päällekkäisyyttä ei tule, koska kuntien palveluksesta poistetaan kokonaan henkilöstö, joka nykyään hallinnoi niitä asioita, jotka siirtyisivät maakuntaorganisaatiolle.
Jos Kuntaliitto ennustaa byrokraattien työvoimapulaa, sitä ei kannata ottaa vakavasti. Tuollaisilla lausunnoilla byrokraatit vain pyrkivät itse pönkittämään omaa tärkeyttään tilanteessa, että luottamusmiestaso haluaa vähentää heidän määräänsä.
Lähes jokaiseen avoinna olevaan kunnalliseen virkaan on kymmeniä hakijoita, eivätkä he ole mitään ikäloppuja. Tarvittava määrä uusia byrokraatteja saadaan kyllä tilalle heistä, koko ajan koulutettavista uusista sekä nykyisistä työttömistä alan koulutuksen saaneista. Virkamiesten koulutuspaikkoja pitäisi päinvastoin vähentää.- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kuten jo totesin, päällekkäisyyttä ei tule, koska kuntien palveluksesta poistetaan kokonaan henkilöstö, joka nykyään hallinnoi niitä asioita, jotka siirtyisivät maakuntaorganisaatiolle.
Jos Kuntaliitto ennustaa byrokraattien työvoimapulaa, sitä ei kannata ottaa vakavasti. Tuollaisilla lausunnoilla byrokraatit vain pyrkivät itse pönkittämään omaa tärkeyttään tilanteessa, että luottamusmiestaso haluaa vähentää heidän määräänsä.
Lähes jokaiseen avoinna olevaan kunnalliseen virkaan on kymmeniä hakijoita, eivätkä he ole mitään ikäloppuja. Tarvittava määrä uusia byrokraatteja saadaan kyllä tilalle heistä, koko ajan koulutettavista uusista sekä nykyisistä työttömistä alan koulutuksen saaneista. Virkamiesten koulutuspaikkoja pitäisi päinvastoin vähentää.Huomaan, ettet hahmota ollenkaan, miten vakava tilanne on edessä, kun veropohja kutistuu, palvelun tarve nousee ja kunnista poistuu samaan aikaan 1/3 henkilökunnasta.
Elät ilmeisesti vain tätä hetkeä etkä osaa ymmärtää, mikä tilanne meillä on edessämme 2020 ja 2030 luvuilla.
Koeta perehtyä asioihin huoltosuhteen ja kesktävyysvajeen kautta, niin keskustelua voidaan sitten jatkaa.
Kyllä se vain niin on, että Helsingissä ja muualla suurissa asutuskeskuksissa eletään maaseudun varassa. Olisi hyvä, jos myös päätöksenteko tunnustaisi asian ja ryhtyisi sen mukaisiin toimenpiteisiin. Asutuksen pitäisi jakautua tasaisesti valtakunnan eri osien kesken eikä niin kuin nyt, jolloin asutus kasautuu kokkareisesti etelään.
Kunnat on säilytettävä itsenäisinä ja julkiset tehtävät pitää laittaa valtion itsensä maksettaviksi. Kunnan tehtäviksi pitäisi jäädä lähinnä julkisten tehtävien toimeenpano ja kunnan kehittäminen paikallisdemokratiaa noudattaen.
Meneillään oleva kuntauudistus, jos sitä edes siksi voi kutsua, on suorastaan rujo ja väkivaltainen. Sivistynyt ihminen ei voi muuta kuin kauhistella sitä brutaaliutta, jolla suomalaista paikallista itsehallintokulttuuria hävitetään.
Kuntien säilyttämisen lisäksi desentralisaatiota pitää edistää muiden muassa säätämällä verotus porrastetuksi siten, että se houkuttelee myös yritykset siirtymään etelää pohjoisemmaksi, jolloin valtakunta alkaisi kehittyä tasapuolisemmin ja kaikinpuolin järkevämminkin.- 14+3
"Asutuksen pitäisi jakautua tasaisesti valtakunnan eri osien kesken eikä niin kuin nyt, jolloin asutus kasautuu kokkareisesti etelään" "Kuntien säilyttämisen lisäksi desentralisaatiota pitää edistää muiden muassa säätämällä verotus porrastetuksi siten, että se houkuttelee myös yritykset siirtymään etelää pohjoisemmaksi, jolloin valtakunta alkaisi kehittyä tasapuolisemmin ja kaikinpuolin järkevämminkin."
Miten ajattelit asian hoitaa, pakkosiirroilla? eli maksamalla tukia maalla asuville sekä yrityksille vielä nykyistä enemmän tukia? mistä tähän rahat? kun entiseenkään ei ole varaa? Jos yirtykset eivät suostu siirtymään, siirrätkö pakolla? mitä jos yritys siirtyy mielummin ulkomaille kuin pakolla johonkin perähikiälle? Piikkilankaa rajalle, poispyrkijät ammutaan...
ps. maataludessa maksetaan noin 0,8 -1 miljardia ihan turhia tukia ainoastaan sen takia että ei anneta maatalouden suomen sisäisesti hakeutua parhaille paikoille eli etelä- ja länsisuomeen. Valtionvarainministeriön noin kymmenen vuoden takaisten laskelmien mukaan yhden työpaikan "pakkosiirto " periferiaan tarvitsee keskimäärin verohelpotuksia noin 15 000€/ työpaikka/vuosi, jos siis siirrätämme verohelpotuksilla vaikka 500 000 työpaikkaa periferiaan tarvitsemme noin 7,5 miljardia valtiolle lisää lainaa vuodessa, ihan vain huvin vuoksi. - Jäbä vaan
>>Kyllä se vain niin on, että Helsingissä ja muualla suurissa asutuskeskuksissa eletään maaseudun varassa.
Jäbä vaan kirjoitti:
>>Kyllä se vain niin on, että Helsingissä ja muualla suurissa asutuskeskuksissa eletään maaseudun varassa.
Suurempi koko ei tee kunnista vahvempia, vaan suurempi työpaikkojen määrä ja korkeampi ansiotaso.
Jäbä vaan kirjoitti:
>>Kyllä se vain niin on, että Helsingissä ja muualla suurissa asutuskeskuksissa eletään maaseudun varassa.
"Tästä syystä tarvitsemme suuremmat ja vahvemmat peruskunnat hallitukjsen esityksen mukaisesti. "
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto antoi mainion esimerkin kunnasta, jonka terveyskeskukseen ei oltu saatu yhtään lääkäriä vakinaiseksi, vaan kaikki palvelut jouduttiin ostamaan yksityiseltä sektorilta. Lain kirjaimen toteuttaminen voi siis tulla erittäin kalliiksi kuntalaisille. Esimerkistä ilmeni myös se, etteivät esim. korkeasti palkatut lääkärit halua asua hiljaisissa pienkunnissaironcurtain kirjoitti:
"Tästä syystä tarvitsemme suuremmat ja vahvemmat peruskunnat hallitukjsen esityksen mukaisesti. "
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto antoi mainion esimerkin kunnasta, jonka terveyskeskukseen ei oltu saatu yhtään lääkäriä vakinaiseksi, vaan kaikki palvelut jouduttiin ostamaan yksityiseltä sektorilta. Lain kirjaimen toteuttaminen voi siis tulla erittäin kalliiksi kuntalaisille. Esimerkistä ilmeni myös se, etteivät esim. korkeasti palkatut lääkärit halua asua hiljaisissa pienkunnissaLääkäripulasta päästään eroon ainoastaan kouluttamalla lääkäreitä vastaamaan kysynnän määrää. Pienoinen ylitarjontakaan useimpien muiden alojen tapaan ei olisi pahitteeksi.
On selvää, että jokainen lääkäri, jolla on hitunenkaan yrittäjähenkeä, hyödyntää vajeen hakeutumalla yksityssektorille ja myymällä sieltä palvelunsa ylihintaan. Nekin lääkärit, jotka eivät välittäneet siirtyä yksityissektorille jo muutama vuosi sitten, höynäyttivät Ahon hallituksen parikymmentä vuotta sitten vähentämään koulutuspaikkoja saadakseen läpi kymmenen vuotta myöhemmin 20-30 prosentin valtakunnallisen palkankorotuksen. Osa hyödyntää pulaa työskentelemällä saman päivän aikana lääkärinä sekä kunnalla että yksityisyrityksessään.
Mitään merkitystä ei ole sillä, missä lääkärit haluavat asua. Työ tehdään virka-aikana työpaikalla, vapaa-aikaa vietetään missä halutaan, yö ollaan yleensä kotona. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle työntekijälle ammattiin katsomatta ja kyllä sen on selvää lääkäreillekin. Työmatka sujuu yhtä näpsäkästi omalla autolla niin kaupungista maaseudulle kuin maaseudulta kaupunkiinkin.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Lääkäripulasta päästään eroon ainoastaan kouluttamalla lääkäreitä vastaamaan kysynnän määrää. Pienoinen ylitarjontakaan useimpien muiden alojen tapaan ei olisi pahitteeksi.
On selvää, että jokainen lääkäri, jolla on hitunenkaan yrittäjähenkeä, hyödyntää vajeen hakeutumalla yksityssektorille ja myymällä sieltä palvelunsa ylihintaan. Nekin lääkärit, jotka eivät välittäneet siirtyä yksityissektorille jo muutama vuosi sitten, höynäyttivät Ahon hallituksen parikymmentä vuotta sitten vähentämään koulutuspaikkoja saadakseen läpi kymmenen vuotta myöhemmin 20-30 prosentin valtakunnallisen palkankorotuksen. Osa hyödyntää pulaa työskentelemällä saman päivän aikana lääkärinä sekä kunnalla että yksityisyrityksessään.
Mitään merkitystä ei ole sillä, missä lääkärit haluavat asua. Työ tehdään virka-aikana työpaikalla, vapaa-aikaa vietetään missä halutaan, yö ollaan yleensä kotona. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle työntekijälle ammattiin katsomatta ja kyllä sen on selvää lääkäreillekin. Työmatka sujuu yhtä näpsäkästi omalla autolla niin kaupungista maaseudulle kuin maaseudulta kaupunkiinkin.Kiitos hyvästä vastauksesta. Edustat sitä rationaalista ihmisryhmää, joka hahmottaa mahdollisuuksiaan aina oman henkilökohtaisen menestyksen kautta. Siihen kuuluvat niin taloudellinen kuin statuksellinenkin menestys.
En kuitenkaan usko, että lääkäripula maaseudun syrjäkylillä johtuisi pelkästään lääkäreiden yleisestä ahneudesta. Työmatkat keskuksista himmelikuntiin voivat olla rasite monille, ja valinnan mahdollisuuksien ollessa olemassa, he ottavat helpomman tien. Jos kunta olisi suuri, se voisi velvoittaa palveluksessaan olevia lääkäreitä hoitamaan velvollisuuksiaan kunnan laidalla lakiin perustuvana.
Lääkärikin on ihminen. Varakas ja nuori ammattilainen haluaa usein säpinää ja palveluita ympärilleen. Siksi hän valitsee pääsääntöisesti taajaman "herkut", unettavan kuntaelämän sijaan. Siitä olen samaa mieltä, että lääkäreitä pitäisi kouluttaa vähän ennakoitua tarvetta enemmän. Papit ja poliisit seisovat jo työttömyysjonoissa.14+3 kirjoitti:
"Asutuksen pitäisi jakautua tasaisesti valtakunnan eri osien kesken eikä niin kuin nyt, jolloin asutus kasautuu kokkareisesti etelään" "Kuntien säilyttämisen lisäksi desentralisaatiota pitää edistää muiden muassa säätämällä verotus porrastetuksi siten, että se houkuttelee myös yritykset siirtymään etelää pohjoisemmaksi, jolloin valtakunta alkaisi kehittyä tasapuolisemmin ja kaikinpuolin järkevämminkin."
Miten ajattelit asian hoitaa, pakkosiirroilla? eli maksamalla tukia maalla asuville sekä yrityksille vielä nykyistä enemmän tukia? mistä tähän rahat? kun entiseenkään ei ole varaa? Jos yirtykset eivät suostu siirtymään, siirrätkö pakolla? mitä jos yritys siirtyy mielummin ulkomaille kuin pakolla johonkin perähikiälle? Piikkilankaa rajalle, poispyrkijät ammutaan...
ps. maataludessa maksetaan noin 0,8 -1 miljardia ihan turhia tukia ainoastaan sen takia että ei anneta maatalouden suomen sisäisesti hakeutua parhaille paikoille eli etelä- ja länsisuomeen. Valtionvarainministeriön noin kymmenen vuoden takaisten laskelmien mukaan yhden työpaikan "pakkosiirto " periferiaan tarvitsee keskimäärin verohelpotuksia noin 15 000€/ työpaikka/vuosi, jos siis siirrätämme verohelpotuksilla vaikka 500 000 työpaikkaa periferiaan tarvitsemme noin 7,5 miljardia valtiolle lisää lainaa vuodessa, ihan vain huvin vuoksi.Yritykset ovat mitä ovat, tavallisesti takapajuisia ja maailmanmenosta mistään mitään tietämättömiä, erityisesti perinteiset savuputkipiipputeollisuuslaitokset, jotka eivät perustuakseen edes suurta ällinmäärää tarvitse. Sen sijaan nykyaikaiset yritykset ovat toisenlaisia. Ne vaativat syntyäkseen älyllisiä ponnisteluja eivätkä ne ole enää maantieteellisestä alueesta riippuvaisia, koska ne perustuvat nykytekniikkaan. Siksi verohelpotukset, vaikkapa alueellisesti olisivat niiden syntymiselle tervetulleita. Se taas, että yrityksiä syntyisi maakuntaan olisi tervetullut asia erityisesti valtakunnan tasapainoisen kehittymisen kannalta.
Maatalouden tukeminenkin on järkevää puuhaa sikäli, että ruuantuotannosta alkaa pikkuhiljaa tulla ongelma maailmanlaajuisestikin. Ei ole järkevää hävittää maataloutta, jos se hetken kuluttua täytyisi jälleen elvyttää henkiin kasvavan ruokapulan vuoksi. Sitä paitsi myös maatalous kehittyy ja monipuolistuu. Tätä kehitystä pitäisi myös tukea. Ei piirilevyjen tinaaminen ole enää ainoa nykytekniikan muoto. Se on kaiken kukkuraksi menossa hyvää vauhtia Aasiaan siinä missä koko Nokiakin. Tosin Nokian suhteen en ole varma, koska Microsoft imaissee Nokian hetken päästä lätäkön taakse, koska ohjelmistokehitys lienee pääasia piirilevyissäkin. Ällin sijainti myös metallissa on nimittäin keskeinen asia kuten myös yritystoiminnassa. Kaikesta huolimatta.- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Suurempi koko ei tee kunnista vahvempia, vaan suurempi työpaikkojen määrä ja korkeampi ansiotaso.
Vahvojen peruskuntien idea on omavaraisuus menojen ja tulojen suhteen. Vahvoja kunnista tulee, kun ne eivät enää ole valtionapujen varassa, vaikka heikkoja kunttiakin jää varmaan jokunen kymmenen, jotka on jatkossa pidettävä valtion "holhouksessa".
- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Lääkäripulasta päästään eroon ainoastaan kouluttamalla lääkäreitä vastaamaan kysynnän määrää. Pienoinen ylitarjontakaan useimpien muiden alojen tapaan ei olisi pahitteeksi.
On selvää, että jokainen lääkäri, jolla on hitunenkaan yrittäjähenkeä, hyödyntää vajeen hakeutumalla yksityssektorille ja myymällä sieltä palvelunsa ylihintaan. Nekin lääkärit, jotka eivät välittäneet siirtyä yksityissektorille jo muutama vuosi sitten, höynäyttivät Ahon hallituksen parikymmentä vuotta sitten vähentämään koulutuspaikkoja saadakseen läpi kymmenen vuotta myöhemmin 20-30 prosentin valtakunnallisen palkankorotuksen. Osa hyödyntää pulaa työskentelemällä saman päivän aikana lääkärinä sekä kunnalla että yksityisyrityksessään.
Mitään merkitystä ei ole sillä, missä lääkärit haluavat asua. Työ tehdään virka-aikana työpaikalla, vapaa-aikaa vietetään missä halutaan, yö ollaan yleensä kotona. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle työntekijälle ammattiin katsomatta ja kyllä sen on selvää lääkäreillekin. Työmatka sujuu yhtä näpsäkästi omalla autolla niin kaupungista maaseudulle kuin maaseudulta kaupunkiinkin.Kuntauudistuksen yksi olennainen periaate on se, että asuttaisi samassa kunnassa, jossa käydään töissäkin- Tähän pyritään juuri sillä, että turhat kuntarajat poistetaan- Silloin uusi, suurempi kunta saa verotulonsa samaan budjettiin sekä yrityksiltä että palkansaajilta ja palvelujen suunnittelu helpottuu ja menojen budjetointi järkevöityy.
Jäbä vaan kirjoitti:
Kuntauudistuksen yksi olennainen periaate on se, että asuttaisi samassa kunnassa, jossa käydään töissäkin- Tähän pyritään juuri sillä, että turhat kuntarajat poistetaan- Silloin uusi, suurempi kunta saa verotulonsa samaan budjettiin sekä yrityksiltä että palkansaajilta ja palvelujen suunnittelu helpottuu ja menojen budjetointi järkevöityy.
Ei hallitus ole kertaakaan maininnut tuollaista periaatetta. Aivan hölmöhän sellainen olisikin. Miksi ihmeessä palkansaajien ja yritysten pitäisi olla samojen rajojen sisällä? Mitä lisäarvoa sillä saataisiin palvelujen ja budjetin suunnittelun kannalta?
- 14+209
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Yritykset ovat mitä ovat, tavallisesti takapajuisia ja maailmanmenosta mistään mitään tietämättömiä, erityisesti perinteiset savuputkipiipputeollisuuslaitokset, jotka eivät perustuakseen edes suurta ällinmäärää tarvitse. Sen sijaan nykyaikaiset yritykset ovat toisenlaisia. Ne vaativat syntyäkseen älyllisiä ponnisteluja eivätkä ne ole enää maantieteellisestä alueesta riippuvaisia, koska ne perustuvat nykytekniikkaan. Siksi verohelpotukset, vaikkapa alueellisesti olisivat niiden syntymiselle tervetulleita. Se taas, että yrityksiä syntyisi maakuntaan olisi tervetullut asia erityisesti valtakunnan tasapainoisen kehittymisen kannalta.
Maatalouden tukeminenkin on järkevää puuhaa sikäli, että ruuantuotannosta alkaa pikkuhiljaa tulla ongelma maailmanlaajuisestikin. Ei ole järkevää hävittää maataloutta, jos se hetken kuluttua täytyisi jälleen elvyttää henkiin kasvavan ruokapulan vuoksi. Sitä paitsi myös maatalous kehittyy ja monipuolistuu. Tätä kehitystä pitäisi myös tukea. Ei piirilevyjen tinaaminen ole enää ainoa nykytekniikan muoto. Se on kaiken kukkuraksi menossa hyvää vauhtia Aasiaan siinä missä koko Nokiakin. Tosin Nokian suhteen en ole varma, koska Microsoft imaissee Nokian hetken päästä lätäkön taakse, koska ohjelmistokehitys lienee pääasia piirilevyissäkin. Ällin sijainti myös metallissa on nimittäin keskeinen asia kuten myös yritystoiminnassa. Kaikesta huolimatta.En minä ole sanonut että maataloutta ei pidä tukea tai että se pitäisi lopettaa, totesin vain että tukemiseen tarvittaisiin noin 0,8-1,0 mrd vähemmän rahaa jos maatalouden annettaisiin itse hakeutua suomen sisäisesti parhaille paikoille. Näinhän mm. ruotsissa on tehty.
- Kepu-diktatuuria?
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Lääkäripulasta päästään eroon ainoastaan kouluttamalla lääkäreitä vastaamaan kysynnän määrää. Pienoinen ylitarjontakaan useimpien muiden alojen tapaan ei olisi pahitteeksi.
On selvää, että jokainen lääkäri, jolla on hitunenkaan yrittäjähenkeä, hyödyntää vajeen hakeutumalla yksityssektorille ja myymällä sieltä palvelunsa ylihintaan. Nekin lääkärit, jotka eivät välittäneet siirtyä yksityissektorille jo muutama vuosi sitten, höynäyttivät Ahon hallituksen parikymmentä vuotta sitten vähentämään koulutuspaikkoja saadakseen läpi kymmenen vuotta myöhemmin 20-30 prosentin valtakunnallisen palkankorotuksen. Osa hyödyntää pulaa työskentelemällä saman päivän aikana lääkärinä sekä kunnalla että yksityisyrityksessään.
Mitään merkitystä ei ole sillä, missä lääkärit haluavat asua. Työ tehdään virka-aikana työpaikalla, vapaa-aikaa vietetään missä halutaan, yö ollaan yleensä kotona. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle työntekijälle ammattiin katsomatta ja kyllä sen on selvää lääkäreillekin. Työmatka sujuu yhtä näpsäkästi omalla autolla niin kaupungista maaseudulle kuin maaseudulta kaupunkiinkin."Mitään merkitystä ei ole sillä, missä lääkärit haluavat asua. Työ tehdään virka-aikana työpaikalla, vapaa-aikaa vietetään missä halutaan, yö ollaan yleensä kotona. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle työntekijälle ammattiin katsomatta ja kyllä sen on selvää lääkäreillekin. Työmatka sujuu yhtä näpsäkästi omalla autolla niin kaupungista maaseudulle kuin maaseudulta kaupunkiinkin. "
Johan oli aika potaskaa! Kyllä todellakin on merkitystä sillä missä lääkärit ja muutkin korkeasti koulutetut haluavat asua! Jostakin kumman syystä valinta ei yleensä kohdistu Taka-Hikiään jonka ainoa tarjonta on tanhupiiri kerran viikossa... Se on kiva ajella Helsingistäkin jonnekin Posiolle töihin aamulla ja sitten vielä illaksi kotiin lasten luokse. Voi käydä vähän raskaaksi? Tajusitko ollenkaan mitä kirjoitit? Toisaalta ollaan niin olevinaan että "ihmisen on voitava vapaasti valita asuinpaikkansa" silloin kun sillä perustellaan sitä että maalla asuvia on tuettava vallan julmetusti erilaisilla tulonsiirroilla jotta siellä voitaisiin asua pienillä kustannuksilla. Sitten kun jotkut eivät haluakaan sitten asua siellä maalla niin sitten ei saisikaan vapaasti valita sitä asuinpaikkakuntaansa ja työpaikkakuntaansa! Kyllä on niin kaksinaamaista kuin olla ja voi! Jäbä vaan kirjoitti:
Vahvojen peruskuntien idea on omavaraisuus menojen ja tulojen suhteen. Vahvoja kunnista tulee, kun ne eivät enää ole valtionapujen varassa, vaikka heikkoja kunttiakin jää varmaan jokunen kymmenen, jotka on jatkossa pidettävä valtion "holhouksessa".
Millä tavalla esimerkiksi päivähoitolapsien, koululaisten, työttömien, sairaiden ja vanhusten määrä vähenee kuntia yhdistämällä?
Kepu-diktatuuria? kirjoitti:
"Mitään merkitystä ei ole sillä, missä lääkärit haluavat asua. Työ tehdään virka-aikana työpaikalla, vapaa-aikaa vietetään missä halutaan, yö ollaan yleensä kotona. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle työntekijälle ammattiin katsomatta ja kyllä sen on selvää lääkäreillekin. Työmatka sujuu yhtä näpsäkästi omalla autolla niin kaupungista maaseudulle kuin maaseudulta kaupunkiinkin. "
Johan oli aika potaskaa! Kyllä todellakin on merkitystä sillä missä lääkärit ja muutkin korkeasti koulutetut haluavat asua! Jostakin kumman syystä valinta ei yleensä kohdistu Taka-Hikiään jonka ainoa tarjonta on tanhupiiri kerran viikossa... Se on kiva ajella Helsingistäkin jonnekin Posiolle töihin aamulla ja sitten vielä illaksi kotiin lasten luokse. Voi käydä vähän raskaaksi? Tajusitko ollenkaan mitä kirjoitit? Toisaalta ollaan niin olevinaan että "ihmisen on voitava vapaasti valita asuinpaikkansa" silloin kun sillä perustellaan sitä että maalla asuvia on tuettava vallan julmetusti erilaisilla tulonsiirroilla jotta siellä voitaisiin asua pienillä kustannuksilla. Sitten kun jotkut eivät haluakaan sitten asua siellä maalla niin sitten ei saisikaan vapaasti valita sitä asuinpaikkakuntaansa ja työpaikkakuntaansa! Kyllä on niin kaksinaamaista kuin olla ja voi!Hah, hah! Lääkärithän kulkevat aivan yleisesti yli sadan kilometrin työmatkoja päivittäin kaupungeista maalaiskuntiin. Yleensä se kaupunkikeskus löytyy toki lähempää. Työmatkana 50 kilometriä ei ole mitään. Lähinnä se piristää. Pääsee latautumaan aamulla työpäivään ja iltapäivällä puolestaan purettua työajatukset pois mielestä.
Vai meinaat, että raskaaksi käy. Voihan se teille helsinkiläisille olla raskasta, kun ei ole tottunut liikkumaan. Ja kun ne autot kaiken lisäksi saastuttavat ja ovat muutenkin pahoja. Hyi!
Mutta niin vain se Lipposen Paavokin luovutti vanhoilla päivillään ja ajoi ajokortin. Suorastaan innokkaalta automieheltä vaikuttaa nykyään.- Tuet ohjaavat...
14+209 kirjoitti:
En minä ole sanonut että maataloutta ei pidä tukea tai että se pitäisi lopettaa, totesin vain että tukemiseen tarvittaisiin noin 0,8-1,0 mrd vähemmän rahaa jos maatalouden annettaisiin itse hakeutua suomen sisäisesti parhaille paikoille. Näinhän mm. ruotsissa on tehty.
Tuossa
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
on mielenkiintoista juttua. Täysin järjetöntä tukea tuotannon siirtymistä sinne missä tuotanto on kalleinta. Tuetaan että varmistetaan että tuotanto on jatkossakin siellä missä sitä on pakko tukea... - Määrät?
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Millä tavalla esimerkiksi päivähoitolapsien, koululaisten, työttömien, sairaiden ja vanhusten määrä vähenee kuntia yhdistämällä?
Vaikkapa koululaisten määrä pysyy samana. Mutta jos / kun on ennen ollut useita kouluja joissa on yhteensä 80 oppilasta mutta 5 opettajaa niin jatkossa voikin olla se 80 oppilasta mutta 3 opettajaa vaikkapa yhdistämällä kuntarajan eri puolilla olevat kaksi pikkukoulua.
- boston´s
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hah, hah! Lääkärithän kulkevat aivan yleisesti yli sadan kilometrin työmatkoja päivittäin kaupungeista maalaiskuntiin. Yleensä se kaupunkikeskus löytyy toki lähempää. Työmatkana 50 kilometriä ei ole mitään. Lähinnä se piristää. Pääsee latautumaan aamulla työpäivään ja iltapäivällä puolestaan purettua työajatukset pois mielestä.
Vai meinaat, että raskaaksi käy. Voihan se teille helsinkiläisille olla raskasta, kun ei ole tottunut liikkumaan. Ja kun ne autot kaiken lisäksi saastuttavat ja ovat muutenkin pahoja. Hyi!
Mutta niin vain se Lipposen Paavokin luovutti vanhoilla päivillään ja ajoi ajokortin. Suorastaan innokkaalta automieheltä vaikuttaa nykyään.Menetit pelin. Argumenteilläsi!
Määrät? kirjoitti:
Vaikkapa koululaisten määrä pysyy samana. Mutta jos / kun on ennen ollut useita kouluja joissa on yhteensä 80 oppilasta mutta 5 opettajaa niin jatkossa voikin olla se 80 oppilasta mutta 3 opettajaa vaikkapa yhdistämällä kuntarajan eri puolilla olevat kaksi pikkukoulua.
Kuntaraja ei ole nykyäänkään lainsäädännöllinen este lähekkäin sijaitsevien koulujen yhdistämiselle. Oppilaskohtainen valtiontuki maksetaan sille kunnalle, jonka sisällä koulu sijaitsee.
Takavuosikymmeninä järjestely, että käytiin kansakoulua naapurikunnan puolella oli yleinenkin, kun kuntien rajoilla oli nykyistä enemmän yksittäisiä taloja, jotka eivät muodostaneet kylää, eikä toisaalta ollut koulukuljetuksiakaan.
Esimerkissäsi luvut ovat niin pieniä, etten osaa kuvitella sitä käytäntöön, mutta vaikka mittasuhteita muutettaisiin suuremmiksikin, nykyinen kuntajako ei siis ole este sen mukaiselle järkevöittämiselle.- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Millä tavalla esimerkiksi päivähoitolapsien, koululaisten, työttömien, sairaiden ja vanhusten määrä vähenee kuntia yhdistämällä?
Miksi määrien pitäisi vähetä? Ei kukaan sellaista tavoittele. Kuntia yhdistämällä yhdistetään hallintoa ja rahaa saadaan palveluihin: päivähoitolapsien, koululaisten, työttömien, sairaiden ja vanhusten tarvitsemien palvelujen tuottamiseen.
Kunta on vahva, kun siinä asuu niin paljon veroa maksavia asukkaita, jotka myös käyvät töissä omassa kunnassaan, että kunnan verotulot riittävät kaikkeen palvelutuotantoon ilman valtionapuja ja etenkin ilman tarpeettomia hallintokuluja.
Yhdistyessään kunnat voivat vahvistaa nimenomaan asukkaille tarkoitettuja palvelujaan, kun rinnakkaisista hallintokuluista päästään eroon ja se raha vapautuu palvelujen parantamiseen.
Kyllä sinä tämän ymmärrät. Älä suotta näyttele tyhmää! ;-) - Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ei hallitus ole kertaakaan maininnut tuollaista periaatetta. Aivan hölmöhän sellainen olisikin. Miksi ihmeessä palkansaajien ja yritysten pitäisi olla samojen rajojen sisällä? Mitä lisäarvoa sillä saataisiin palvelujen ja budjetin suunnittelun kannalta?
Oletko seurannut huonosti kuntarakenneuudistusta. Työssäkäyntialueet mainittiin rakenneuudistuksen pohjaksi jo Vanhasen 1. hallituksen aikana, kun Paras-hanketta käynnisteltiin.
Idea on juuri siinä, että kunnassa toimivan yrityksen palkansaajat eivät olisi naapurikunnassa maksamassa työnsä tuloksesta perittävää veroa toiseen kuntaan kuin missä työn arvo on syntynyt. Tämä on haitallista, kun se aiheuttaa vain turhaa kilpailua kuntien välille siitä, mikä kunta kähmii esim. tonttipolitiikallaan varakkaat nuoret aikuiset maksamaan runsaita veroja, kun toiseen kuntaan jäävät työttömät ja vanhukset kuluttamaan sosiaalipalveluja Jäbä vaan kirjoitti:
Miksi määrien pitäisi vähetä? Ei kukaan sellaista tavoittele. Kuntia yhdistämällä yhdistetään hallintoa ja rahaa saadaan palveluihin: päivähoitolapsien, koululaisten, työttömien, sairaiden ja vanhusten tarvitsemien palvelujen tuottamiseen.
Kunta on vahva, kun siinä asuu niin paljon veroa maksavia asukkaita, jotka myös käyvät töissä omassa kunnassaan, että kunnan verotulot riittävät kaikkeen palvelutuotantoon ilman valtionapuja ja etenkin ilman tarpeettomia hallintokuluja.
Yhdistyessään kunnat voivat vahvistaa nimenomaan asukkaille tarkoitettuja palvelujaan, kun rinnakkaisista hallintokuluista päästään eroon ja se raha vapautuu palvelujen parantamiseen.
Kyllä sinä tämän ymmärrät. Älä suotta näyttele tyhmää! ;-)Hallintoa pitääkin järkeistää ja tehostaa, mutta sen voi tehdä ilman kuntaliitoksiakin. Kunnilla on jo nykyisin yhteisiä virkamiehiä keskenään ilman erityisiä kuntainliittojakin ja tätä käytäntöä on syytä jatkaa. Maakuntahallintomalli olisi todella tehokas, jos siihen päästäisiin.
Hallinnon yhdistämisellä ei kuitenkaan saada lisää veroa maksavia asukkaita. Siihen tarvitaan lisää työpaikkoja. Jos työllisyystilanne, palkkataso ja väestörakenne olisi yhtenäinen koko maassa, verotulot riittäisivät kaikkeen palvelutuotantoon ilman valtionapuja.Jäbä vaan kirjoitti:
Oletko seurannut huonosti kuntarakenneuudistusta. Työssäkäyntialueet mainittiin rakenneuudistuksen pohjaksi jo Vanhasen 1. hallituksen aikana, kun Paras-hanketta käynnisteltiin.
Idea on juuri siinä, että kunnassa toimivan yrityksen palkansaajat eivät olisi naapurikunnassa maksamassa työnsä tuloksesta perittävää veroa toiseen kuntaan kuin missä työn arvo on syntynyt. Tämä on haitallista, kun se aiheuttaa vain turhaa kilpailua kuntien välille siitä, mikä kunta kähmii esim. tonttipolitiikallaan varakkaat nuoret aikuiset maksamaan runsaita veroja, kun toiseen kuntaan jäävät työttömät ja vanhukset kuluttamaan sosiaalipalvelujaTyössäkäyntialue on huono termi. Siitähän luopui kuntauudistuksen pohjana nykyinen hallituskin viime vuoden lopulla, kun se viimein huomasi, ettei työssäkäyntialueita ei suuressa osassa maata ole lainkaan. Erityisesti keskisessä ja pohjoisessa Suomessa on runsaasti kuntia, joista ei pendelöidä muualla, eikä puolestaan niihin pendelöidä käytännössä lainkaan. Taisi olla peräti kolmasosa Suomen kunnista sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.
Huomaan, että sinussa on aika lailla sosialistia. Sinun on vaikea hyväksyä kuntien välistä kilpailua asukkaista, vaikka juuri tuo kilpailu tarjoaa suomalaisille riittävän määrän, kohtuuhintaisia tai jopa halpoja sekä toivotun suuruisia omakotitontteja hyviltä paikoilta. Kaupungit ja niiden ympäristö kilpailevat kerrostaloillakin ja niiden sijainnilla.
Jos kuntien välinen kilpailu asukkaista loppuisi, myös valinnanvapaus asumisen laadun suhteen päättyisi. Suomi alkaisi muistuttaa entisiä itäblokin maita asumisen harmaudellaan ja yksipuolisuudellaan.- Jäbä vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Työssäkäyntialue on huono termi. Siitähän luopui kuntauudistuksen pohjana nykyinen hallituskin viime vuoden lopulla, kun se viimein huomasi, ettei työssäkäyntialueita ei suuressa osassa maata ole lainkaan. Erityisesti keskisessä ja pohjoisessa Suomessa on runsaasti kuntia, joista ei pendelöidä muualla, eikä puolestaan niihin pendelöidä käytännössä lainkaan. Taisi olla peräti kolmasosa Suomen kunnista sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.
Huomaan, että sinussa on aika lailla sosialistia. Sinun on vaikea hyväksyä kuntien välistä kilpailua asukkaista, vaikka juuri tuo kilpailu tarjoaa suomalaisille riittävän määrän, kohtuuhintaisia tai jopa halpoja sekä toivotun suuruisia omakotitontteja hyviltä paikoilta. Kaupungit ja niiden ympäristö kilpailevat kerrostaloillakin ja niiden sijainnilla.
Jos kuntien välinen kilpailu asukkaista loppuisi, myös valinnanvapaus asumisen laadun suhteen päättyisi. Suomi alkaisi muistuttaa entisiä itäblokin maita asumisen harmaudellaan ja yksipuolisuudellaan.Arvomaailmasi paljastui tuosta hyvin. Kannatat kilpailua, jossa kunnat kuppaavat toisiaan.
Minä en kannata. - Rusinat pullasta...
Jäbä vaan kirjoitti:
Arvomaailmasi paljastui tuosta hyvin. Kannatat kilpailua, jossa kunnat kuppaavat toisiaan.
Minä en kannata.Ja nimenomaan sellaista kermankuorintaa eli se keskuskaupunki (Helsinki, Oulut, Tampere) joka järjestää työpaikat ja on kasvun veturi niin ei välttämättä pysty kilpailemaan parhaista veronmaksajista jotka valuvat kehyskuntiin isoille tonteille
- Yleisesti???
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hah, hah! Lääkärithän kulkevat aivan yleisesti yli sadan kilometrin työmatkoja päivittäin kaupungeista maalaiskuntiin. Yleensä se kaupunkikeskus löytyy toki lähempää. Työmatkana 50 kilometriä ei ole mitään. Lähinnä se piristää. Pääsee latautumaan aamulla työpäivään ja iltapäivällä puolestaan purettua työajatukset pois mielestä.
Vai meinaat, että raskaaksi käy. Voihan se teille helsinkiläisille olla raskasta, kun ei ole tottunut liikkumaan. Ja kun ne autot kaiken lisäksi saastuttavat ja ovat muutenkin pahoja. Hyi!
Mutta niin vain se Lipposen Paavokin luovutti vanhoilla päivillään ja ajoi ajokortin. Suorastaan innokkaalta automieheltä vaikuttaa nykyään."Hah, hah! Lääkärithän kulkevat aivan yleisesti yli sadan kilometrin työmatkoja päivittäin kaupungeista maalaiskuntiin. Yleensä se kaupunkikeskus löytyy toki lähempää. Työmatkana 50 kilometriä ei ole mitään. "
http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/poimintojen_arkisto.html
"Vastaajien työmatkojen keskipituus on 13,7 km ja se on kasvanut kuudessa vuodessa 2,3 km. Työmatkojen keskipituus on kasvanut huomattavasti etenkin pienemmissä 10 000 – 20 000 asukkaan taajamissa, mutta yleisesti myös lapsiperheillä. Työmatkan keskimääräinen kesto on 22 minuuttia. Joukkoliikenteellä kulkevien työmatka kestää selvästi pidempään, keskimäärin 36 minuuttia. "
http://www.voice.fi/index.php?option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=16803&cat=26
"Helsingissä keskimääräinen työmatka on 8,8 kilometriä, Espoossa 18,3 kilometriä ja esimerkiksi Mäntsälässä 24,6 kilometriä." Yleisesti??? kirjoitti:
"Hah, hah! Lääkärithän kulkevat aivan yleisesti yli sadan kilometrin työmatkoja päivittäin kaupungeista maalaiskuntiin. Yleensä se kaupunkikeskus löytyy toki lähempää. Työmatkana 50 kilometriä ei ole mitään. "
http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/poimintojen_arkisto.html
"Vastaajien työmatkojen keskipituus on 13,7 km ja se on kasvanut kuudessa vuodessa 2,3 km. Työmatkojen keskipituus on kasvanut huomattavasti etenkin pienemmissä 10 000 – 20 000 asukkaan taajamissa, mutta yleisesti myös lapsiperheillä. Työmatkan keskimääräinen kesto on 22 minuuttia. Joukkoliikenteellä kulkevien työmatka kestää selvästi pidempään, keskimäärin 36 minuuttia. "
http://www.voice.fi/index.php?option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=16803&cat=26
"Helsingissä keskimääräinen työmatka on 8,8 kilometriä, Espoossa 18,3 kilometriä ja esimerkiksi Mäntsälässä 24,6 kilometriä."Mitä nuo keskiarvot kertovat? Eivät mitään henkilökohtaisen työmatkan pituuden vaihteluista, eivät vaihteluista ammattiryhmittäin, eivätkä vaihteluista eri puolilla maata. Vain siinä mielessä se on suuntaa antava, että jo Mäntsälässä keskimääräinen työmatka on kolme kertaa pitempi kuin Helsingissä. Mikä mahtaa olla keskimääräisen työmatkan pituus satoja kilometriä pohjoisempana?
Itsekin tunnen keikkalääkäreitä, jotka tekevät 100-200 kilometrin työmatkoja päivittäin. Oman monivuotisen työkaverini päivittäinen työmatka oli sata kilometriä suuntaansa. Myös Helsingissä käydään päivittäin töissä Hämeenlinnasta ja jopa Tampereelta ja Turusta asti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad871400- 52997
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että374834- 153804
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän124717- 55709
- 51658
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38635- 76622
- 57611