Olen koko ikäni ihmetellyt, miksi otetaan niin tosissaan uskontojen ilmoittamat asiat. Kyllä sen jo aika nuorena ellei jo lapsena huomaa, että eihän monetkaan asiat ole tosia kuten kuolleista ylösnouseminen ja neitseestä syntyminen. Tosin ilmeisesti alemmilla eläimillä on muistaakseni suvuton lisääntyminen mahdollista.Ymmärrän kyllä suggestion voiman ja jotkin uskonnolliset tilaisuudet ovat koskettavia. Kyseessä lähinnä kulttuuri-tai suggestiivinen tilaisuus.
Miksi katsotaan, että esimerkiksi kuuntelulaite hampaassa on eriskummallinen harhaluulo, epäily, että kumppanilla on toinen salasuhde(vaikka asia ei ole totta) taas tavanomainen harhaluulo. Kumpikin luokitellaan sairaudeksi. Miksi uskonnollista tai uskovaista ihmistä ei katsota sairaaksi? Mikä ero on harhaluulolla ja harhaluulolla(esim kuolleista ylösnouseminen)?
Miksi katsotaan, että esimerkiksi kuuntelulaite hampaassa on eriskummallinen harhaluulo, epäily, että kumppanilla on toinen salasuhde(vaikka asia ei ole totta) taas tavanomainen harhaluulo. Kumpikin luokitellaan sairaudeksi. Miksi uskonnollista tai uskovaista ihmistä ei katsota sairaaksi? Mikä ero on harhaluulolla ja harhaluulolla(esim kuolleista ylösnouseminen)?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Harhaluulot- ja aistimukset ovat täysin eri asioita. Uskovainen voi olla psyykeeltään sairas niin kuin tervekkin ja voi saada hallusinaatioita ja sairauden tuomia aistimuksia ja elämyksiä. Joskus aistimukset ovat niin lähellä toisiaan, että tarvitaan yliluonnollinen henkien erottamisen armolahja jotta pystytään sanomaan onko aistimukset sairauden vain henkimaailman tuotosta. Olisi tärkeää että terapeutti olisi uskovainen ja armoitettu tällä lahjalla. On vakava asia jos sairaasta aletaan ajamaan esim. demoneja tai päinvastoin jos asianomainen kärsii riivaajien painostuksesta ja aletaankin vain määräillä lääkkeitä ja muuten hoitaa.
Syy siihen, että ero tehdään sairauksien ja vakaumusten välillä: ei siis uskovaisia pidetä automaattisesti jonkinasteisena milisairaina on se, että ihmiskunnassa ymmärretään uskonnon ja mielisairauden ero.
Se on selvä fakta. Jumala on luonut ihmisen ja ihminen on uskonnollinen. Myös epäjumalanpalvelus ja pakanauskonnot ilmentävät tätä synnynnäistä ihmisyyttä.
Sinä et ole ole päässyt uskoon sisälle ja et ymmärrä näitä kahta täysin eri asiaa: henkimaailma ja psyykkiset sairaudet - kuitenkin pohdit asiaa ja etsit ja kyselet. Jotkut ratkaisevat suhteensä uskoon aktiivisella kieltämisellä kaikki yliluonnollinen, jopa pilkaamalla ja ylimielisellä torjunnalla.
Se, että harhaluulo sisältyy uskontoon ei tee harhaluulosta jotain toista.
Uskonto antaa vain jopa todella pahoille harhaluuloille "hyväksynnän", kuten sille, että kun joku luulee että rukoilu toimii ja siksi hän ei vie sairasta lääkärille ja tämä sairas kuolee tästä syystä.
Usko noitien oleassaoloon on myös yksi todella vakava harhaluulo joka on aiheuttanut paljon ongelmia.
Mutta suurin osa yli 7miljardista on uskonnollisa. Onko suurin osa siten mielisairaita. Vähemmistö, ateistitko ovat sitten terveitä?
Kyllähän Suomessakin ne "tosiuskovaiset" on hyvin pieni vähemmistö.
"Mutta suurin osa yli 7miljardista on uskonnollisa. "
Mitä sitten? Jos uskot todistettavasti epätoteen asiaan olet harhaluuloinen. Ei väliä mikä sinun kantasi on jumaliin.
" Vähemmistö, ateistitko ovat sitten terveitä?"
Jos haluat uskoa näin niin usko pois. Ateismi ei kuinkaan vaikuta siihen onko henkilöä harhaluuloton.
Kukako määrittää?
Suurin osa miljardeista uskovista eli lähes 5 miljardia ei usko raamatun jumalaan, vaan muihin jumaliin, kuten allahiin tai brahmaan tai krishnaan tai muihin.
Ovatko he siis oikeita uskovia ja oikeassa uskossa?
Mitä heidän uskonsa todistaa? Muutakin kuin sen, että miljardit ihmiset voivat
täysin sokeasti uskoa ihan väärään asiaan, jota ei ole ollenkaan olemassa?
Vai ovatko allah ja brahma ja krishna oikeasti olemassa?
kyllä, uskontojen perusta on deluusiossa.
Mitä usko on? Raamatun mukaan:
Hepr. 11:1
Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Usko on siis myös toivomista. Usko on elämäntapojen muutosta. Ei kai tämä ole liian vaikeaa ymmärtää? Uskovainen tekee elämässään muutoksen parempana pitämänsä elämän mukaiseksi. Ei kai tätä ole syytä sanoa sairaudeksi?
Uskovainen uskoo siis ihmeisiin. Hän voi uskoa sellaista tapahtuneen, mitä ateistit eivät usko.
Ei ajattelu ole mitään harhaluuloja, kun ajattelee järkevästi. Ihmisen järki on myös riittämätön ratkaisemaan kaikkia elämän salaisuuksia. Tässä suhteessa ateistit pettävät usein. He väittävät, että kaikki elämän salaisuudet on ihmisen ymmärrettävissä. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Ei tiedetä, mistä kaikki oleva materia on tullut, eikä tiedetä elämän alkuperää ja alun syytä. Uskonto vastaa näihin kysymyksiin.
Mitä Jeesus on? Raamatun mukaan:
Hepr. 11:2
Vuonna 1691 Simon Belmont tuhosi vampyyrikuninkaan, saatananpojan Kreivi Jeesuksen ja tämän voimien inkarnaation, paholaislinna Kirkon.
Koko vapaa maailma ylisti ehkä aikamme kuuluisinta vampyyrintappajaa, mutta vuonna 1698 Simon Belmontin sielua nakersi edelleen tämän legendaarisen kaksintaistelun jättämät arvet.
"Usko on siis myös toivomista. Usko on elämäntapojen muutosta. Ei kai tämä ole liian vaikeaa ymmärtää? Uskovainen tekee elämässään muutoksen parempana pitämänsä elämän mukaiseksi. Ei kai tätä ole syytä sanoa sairaudeksi? "
Elämäntapojen muuttaminen ei ole harhaluulo.
"Ei tiedetä, mistä kaikki oleva materia on tullut, eikä tiedetä elämän alkuperää ja alun syytä. Uskonto vastaa näihin kysymyksiin."
Totta on, että se vastaa, mutta oikeassaoleminen on sitten eri asia.
”Usko on siis myös toivomista.”
Toisin sanoen usko on sellaisen perusteetonta totena pitämistä, jonka toivoo olevan totta. Uskolla ei ole, eikä se kaipaakaan mitään kelvollisia todisteita.
”Usko on elämäntapojen muutosta.”
Usko johtaa elämäntapojen muutokseen, jos ne ovat olleet uskotun dogman, tai opin kanssa ristiriidassa. Usko sinänsä on vain tietoon perustumatonta totena pitämistä. Se sitten johtaa tekoihin. uskonnon harjoittamiseen.
”Uskovainen uskoo siis ihmeisiin. Hän voi uskoa sellaista tapahtuneen, mitä ateistit eivät usko.”
Ei mikään estä ateistia uskomasta ihmeisiin. On olemassa ateistisia uskontojakin. Ateisti voi uskoa vaikkapa sielunvaellukseen. Ateismi ei edelleenkään ole materialismin synonyymi, se on teismin puute. Tosin länsimaisen ateistin maailmankuvaan ei useimmiten kuulu ns. yliluonnollisuus.
”Ei ajattelu ole mitään harhaluuloja, kun ajattelee järkevästi”
Järkevästi ajattelu ei olekaan. Uskonnollinen ajattelu sen sijaan perustuu sekä harhaluuloihin, että toteennäyttämättömiin ja usein myös jopa vääriksi osoitettuihin käsityksiin. Joten siitä on järkevyys kaukana.
”Ihmisen järki on myös riittämätön ratkaisemaan kaikkia elämän salaisuuksia. Tässä suhteessa ateistit pettävät usein. He väittävät, että kaikki elämän salaisuudet on ihmisen ymmärrettävissä.”
Eivät ateistit väitä, että ihminen ymmärtäisi kaiken kaikesta. Korkeintaan joku buddhalainen voisi väittää, että valaistumalla se on mahdollista. Se, että esim. elämän synnystä maapallolla voidaan ehkä tieteellisesti selvittää, miten se todennäköisesti on voinut tapahtua, on eri asia.
”Uskonto vastaa näihin kysymyksiin.”
Uskonto korkeintaan antaa hatusta vetäistyjä väitteitä muka vastauksina. Voihan sitä tietysti kuvitella saaneensa vastaukset, vaikka on saanutkin vain luuloja. Loogisempaa ja järkevämpää kuin luulojen hyväksyminen vastauksina, on kuitenkin rehellisesti todeta, että varmaa tietoa kaiken synnystä ja elämän alusta ei ole.
Uskonnoilla ei ole rationaalisia selkeitä todisteita takanaan. Miten mm rukoilu on auttanut jotakuta paranemaan. Ja miksi juuri vain nämä muutamat, eivätkä kaikki jotka apua ovat jumalalta rukoilleet.
Benny Hinn A massive fraud and criminal
http://www.youtube.com/watch?v=riZ812-tPwE
Eskolla on hyvät huumeet käytössä Jeesuksen näkemiseksi, kun menee Nintendo-pelien ja Raamattujen hahmot sekaisin (kukapa ei Jaakob-Esko-SamiA:"saatnaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaan" kanssa !!!)
t. hannukka
Uskonto on maailman ainoa harhaluulo jolla on verotusoikeus. Siinä se ero.
Mikä ero?
7.3.2012 11:18
>>>Ovatko uskonnot harhaluuloa?