Toisin kuin tällä palstalla väitetään, kansainvälistä naistenpäivää EI KEKSITTY Neuvostoliitossa. Sillä ei ole alun perin ollut MITÄÄN tekemistä kommunismin kanssa. Lue TOTUUS:
"Kansainvälisen naistenpäivän alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta virallisesti sitä tiedetään vietetyn jo 101 vuoden ajan. Kansainvälinen Naisten kongressi päätti järjestää mielenilmauksia, jotka kiinnittäisivät yleistä huomiota naisten epätasa-arvoiseen asemaan. Suuri kysymys 1910-luvulla oli naisten äänioikeus – tai sen puute.
Venäjällä naistenpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1913. Naistenpäivän vieton historiallista merkitystä ei ole liioiteltu. Vuoden 1917 naistenpäivän mielenosoitukset laukaisivat tapahtumien vyöryn: siitä alkoivat helmikuun mielenosoitukset ja lakot, jotka johtivat helmikuun vallankumoukseen (8. maaliskuuta oli Venäjällä vanhan ajanlaskun mukaisesti 23. helmikuuta). Yhdysvaltalaisen historioitsija Rochelle Ruthchildin mukaan naistenpäivän mielenosoituksilla oli laajat vaikutukset ei ainoastaan naisten asemaan vaan myös kevään 1917 muihin tapahtumiin.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 1917 venäläiset naiset vyöryivät kaduille. He eivät vaatineet ainoastaan leipää ja sodan lopettamista, niin kuin usein mainitaan, vaan he vaativat myös kansalaisoikeuksia. Vuonna 1905 tehdyissä uudistuksissa naiset jätettiin ilman äänioikeutta ja ilman oikeutta asettua ehdolle. Helmikuun vallankumouksen jälkeinen väliaikainen hallitus myönsikin naisille kansalaisoikeudet, eivät siis bolševikit, vaikka heitä siitä Neuvostoliitossa kiitettiinkin. Vaalit tosin järjestettiin vasta bolševikkien kaapattua vallan."
http://kirstiekonen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/99756-kiintiöitä-vai-neilikoita
Neuvostoliittolaiset ovat voineet KAAPATA KUNNIAN naistenpäivän keksimisestä, mutta Neuvostoliitosta se EI OLE lähtenyt!
"Kansainvälisen naistenpäivän alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta virallisesti sitä tiedetään vietetyn jo 101 vuoden ajan. Kansainvälinen Naisten kongressi päätti järjestää mielenilmauksia, jotka kiinnittäisivät yleistä huomiota naisten epätasa-arvoiseen asemaan. Suuri kysymys 1910-luvulla oli naisten äänioikeus – tai sen puute.
Venäjällä naistenpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1913. Naistenpäivän vieton historiallista merkitystä ei ole liioiteltu. Vuoden 1917 naistenpäivän mielenosoitukset laukaisivat tapahtumien vyöryn: siitä alkoivat helmikuun mielenosoitukset ja lakot, jotka johtivat helmikuun vallankumoukseen (8. maaliskuuta oli Venäjällä vanhan ajanlaskun mukaisesti 23. helmikuuta). Yhdysvaltalaisen historioitsija Rochelle Ruthchildin mukaan naistenpäivän mielenosoituksilla oli laajat vaikutukset ei ainoastaan naisten asemaan vaan myös kevään 1917 muihin tapahtumiin.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 1917 venäläiset naiset vyöryivät kaduille. He eivät vaatineet ainoastaan leipää ja sodan lopettamista, niin kuin usein mainitaan, vaan he vaativat myös kansalaisoikeuksia. Vuonna 1905 tehdyissä uudistuksissa naiset jätettiin ilman äänioikeutta ja ilman oikeutta asettua ehdolle. Helmikuun vallankumouksen jälkeinen väliaikainen hallitus myönsikin naisille kansalaisoikeudet, eivät siis bolševikit, vaikka heitä siitä Neuvostoliitossa kiitettiinkin. Vaalit tosin järjestettiin vasta bolševikkien kaapattua vallan."
http://kirstiekonen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/99756-kiintiöitä-vai-neilikoita
Neuvostoliittolaiset ovat voineet KAAPATA KUNNIAN naistenpäivän keksimisestä, mutta Neuvostoliitosta se EI OLE lähtenyt!
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei tule Neuvostoliitosta.
sain kukkia. ne toi virolainen mies joka on kasvanut neuvosto-virossa. asunut jo lähes20v. suomessa ja ollut koko ajan töissä EI edes oma ukkoni kukkia ole antanut, eikä annakkaan ,on se senverran vieras ajatus täällä ,tuo naistenpäivä.