Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi

Kielilaki 6.6.2003/423

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Kansalliskielet

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
3 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.

Eduskuntatyössä käytettävistä kielistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000).

Jollei asianomaisissa laeissa muuta säädetä, tätä lakia ei sovelleta:

1) yliopistoihin, joiden kielistä säädetään yliopistolaissa (645/1997);

2) evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993); eikä

3) ortodoksiseen kirkkokuntaan, jonka kielistä säädetään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (521/1969).

Lain soveltamisesta liikelaitoksiin ja yhtiöihin sekä yksityisiin säädetään 24 ja 25 §:ssä sekä 33 §:n 4 momentissa ja 34 §:ssä.

Ks. Suomen perustusL 731/1999 51 §, Eduskunnan työjärjestys 40/2000 76 § ja KirkkoL 1054/1993 3 luku 5 §. YliopistoL 645/1997 on kumottu L:lla 559/2009, ks. YliopistoL 558/2009 11 §. L ortodoksisesta kirkkokunnasta 521/1969 on kumottu L:lla 985/2006, ks. L ortodoksisesta kirkosta 985/2006 97 §.
4 §
8149
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Suomen kansallissoitin on kantele. Ei banjo.

Äänestä

Virallista kieltä ei ole, joten tehdään suomesta sellainen.

Äänestä

Tarkennatko vielä mistä kohdasta löytyy laki, jonka mukaan jokaisessa suomalaisessa oppilaitoksessa on jokaisen opiskeltava kaikilla asteilla ruotsia? Entä mistä löytyy laki joka kieltää valmistumasta mihinkään ammattiin, jos ei opiskele ruotsia?

Kun kerran tykkäät linkittämisestä, niin tuossa on luettelo Intian kansalliskielistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Intian_kansallisista_kielistä

Opiskeleeko jokainen miljardi intialaista jokaista kieltä? Voiki siellä valmistua mihinkään ammattiin, jos ei opiskele kaikkia kieliä?

Äänestä

Niinpä niin. Perustuslaki edellyttää, että surut saavat peruspalvelunsa omalla kielellään.

Kuitenkaan perustuslaki ei edellytä koulujen pakkoruotsia, yleistä virkaruotsia, kielikiintiöitä eikä kielirajoja.

Niitä edellyttävät vain tavalliset lait, joita on helppo muuttaa.

Äänestä

Mitä tarkoitat postaamalla lakitekstiä tänne? Mikä on pointtisi? Mikä on perustelusi laille?

Koska Suomen kaksikielisyydelle ei ole muuta perustelua kuin laki niin silloin pitää lakia muuttaa. Lakiin on nimittäin syntynyt kehäpäätelmä, eikä kehäpäätelmä toimi lain perusteena. Lait on laadittu jonkun asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä takia vaan niiile pitää olla perustelu.

Kaksikielisyyden perustelu vetoamalla perustuslakiin on vastaavanlainen perustelu kuin väite, että "murhaaminen on laissa kielletty, siksi niin ei saa tehdä."

Asia on oikeasti niin että "murhaaminen on väärin, siksi on laki joka kieltää sen".

Väärä looginen todistusketju:
"Laki sanoo että Suomi on kaksikielinen, siksi meillä on pakkoruotsi." - Tähän väärään todistusketjuun perustuu pakkoruotsin perustelut.

Oikea looginen todistusketju:
--- puuttuu...... pakkoruotsittajat keksikää se!

Äänestä

Suomi ei koskaan ole ollut kaksikielinen maa. Ruotsi kieli ei koskaan ole ollut toinen kotimainen.

Ottakaapa esille Suomen kartta ja merkitkää siihen kaksikieliset alueet. Katsokaa sitten karttaa ja miettikää sitten, voiko tuo maa, jossa asuu kaksikielisiä suomalaisia hyvin pienellä alueella rannikolla, n.5% koko väestöstä, voiko tuo maa olla kaksikielinen. Voiko maa, jonka väestöstä suurin osa ei koko elämänsä aikana kuule ruotsia , olla kaksikielinen. Voiko ruotsi olla toinen kotimainen, jos suurin osa väestöstä ei koko elämänsä aikana kuule ruotsia? Useimpien suomenkielisten on vaikea ymmärtää, että ruotsi on toinen kotimainen ja on osa identiteettiä, kun lähimmät ruotsinkieliset usein ovat 500-1000 kilometrin päässä. Eikä sekään, että seinäni takana asuu suomenruotsalainen perhe, tee minusta kaksikielistä!

Ajatelkaa, miltä tämä Suomemme näyttäisi ilman tätä lähes 100 vuoden pakkoruotsittamista ! Jos nuo 100 vuoden suunnattoman suuret resurssit olisi käytetty tärkeiden kielten oppimiseen, meillä olisi saksan osaajia, venäjän osaajia, ranskan osaajia, espanjan osaajia....

Mikään laki ei ole koskaan tuottanut tälle yhteiskunnalle niin suurta vahinkoa kuin kielilaki.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kaksikielinen Suomi kirjoitti:

Kielilaki 6.6.2003/423

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Kansalliskielet

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
3 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.

Eduskuntatyössä käytettävistä kielistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000).

Jollei asianomaisissa laeissa muuta säädetä, tätä lakia ei sovelleta:

1) yliopistoihin, joiden kielistä säädetään yliopistolaissa (645/1997);

2) evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993); eikä

3) ortodoksiseen kirkkokuntaan, jonka kielistä säädetään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (521/1969).

Lain soveltamisesta liikelaitoksiin ja yhtiöihin sekä yksityisiin säädetään 24 ja 25 §:ssä sekä 33 §:n 4 momentissa ja 34 §:ssä.

Ks. Suomen perustusL 731/1999 51 §, Eduskunnan työjärjestys 40/2000 76 § ja KirkkoL 1054/1993 3 luku 5 §. YliopistoL 645/1997 on kumottu L:lla 559/2009, ks. YliopistoL 558/2009 11 §. L ortodoksisesta kirkkokunnasta 521/1969 on kumottu L:lla 985/2006, ks. L ortodoksisesta kirkosta 985/2006 97 §.
4 §

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu