Suomalaiset miehet ovat verisissä taisteluissa taistelleet tämän maan puolesta ja rakentaneet koko maan.
Nyt meillä löytyy joukko feministejä jotka haluavat syyllistää miehiä patriarkaattisesta yhteiskunnasta ja väittävät että naisia on ennen vanhaan pidetty nyrkin ja hellan välissä.
Kysyisinkin feministeiltä monellako teillä on isoäiti joka voi nyt vihdoin ja viimein (traumaattisena) puhua kokemuksistaan siitä kun hänet ennen vanhaan pakoitettiin nyrkin ja hellan väliin?
Nyt meillä löytyy joukko feministejä jotka haluavat syyllistää miehiä patriarkaattisesta yhteiskunnasta ja väittävät että naisia on ennen vanhaan pidetty nyrkin ja hellan välissä.
Kysyisinkin feministeiltä monellako teillä on isoäiti joka voi nyt vihdoin ja viimein (traumaattisena) puhua kokemuksistaan siitä kun hänet ennen vanhaan pakoitettiin nyrkin ja hellan väliin?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tiedätkö: sellaisista traumaattisista asioista kuin perheväkivalta ei paljoakaan puhuta, vaikka voitaisiinkin, juuri niiden traumaattisuuden takia.
Myöskään läheskään kaikki rintamasotilaat eivät juttele kaikkein pahimmista kokemuksistaan.
Onko siis sinun isoäitiäsi pidetty nyrkin ja hellan välissä?
Kuuluisiko tämä tulkita niin, että isoäitisi ei edes tähän päivään asti, tai koskaan, pystynyt puhumaan traumaattisesta ajastaan nyrkin ja hellan välissä?
Minulla ei ole mitään aikomusta selostaa sukuni asioita.
---
Pitäydy vain pohtimaan sitä, miten innokkaita ihmiset yleensä ovat lavertelemaan kaikkein traumaattisimpia kokemuksiaan. Niin moni mustelmainen lääkäriin tullut on kaatunut portaissa.
Näin on, mutta ainahan voit kertoa isoäidillesi miten onnellinen ainakin sinä voit olla kun et kuulu siihen sukupolveen naisista joka joutui alistumaan nyrkin ja hellan väliin.
Feministien totuushan on se, että ennen naiset olivat nyrkin ja hellan välissä. Minäkin joudun olettamaan että isoäitini on aikoinaan siellä nyrkin ja hellan välissä raatanut, vaan eipä kerro, koska kokemus on ollut niin traumaattinen.
Olet onnistunut löytämään suomalaisen perheväkivallan perussyyn, olet päässyt asian ytimeen. Suomessa ei ole puututtu vakavakaan perheväkivaltaan juuri tästä syystä. Sodasta palanneet miehet purkivat traumojaan perheeseensä. Väkivaltaan oli totuttu, ymmärrystä riitti sodasta palanneille. Väkivallan olisi kuitenkin nyt jo pitänyt loppua. Keskustelu ja asiallinen vastuun ottaminen teostaan on ikävä kyllä vieläkin hakusessa osalla Suomen miehistä. Sodista on jo aikaa.
Niin. Kotirintama - kirjaimellisesti.
En saanut vastausta kysymykseeni. Onko sinun perheessäsi naiset olleet nyrkin ja hellan välissä?
Lyhyesti ja ytimekkäästi EI OLE.
Ei ole ollut nyrkin ja hellan välissä. Varakkaan talon tyttönä ja hyvinvoivan maatilan emäntänä koko ikänsä työtä tehneenä, hän kuitenkin koki saaneensa omaa rahaa, vasta leskenä ja kansaneläkettä nauttivana.
Naapurin naisten pakomatkat päätyivät usein mummolaan. Ukki oli tyly kaveri, pahoinpideltyä perhettä ei sieltä niin vain noudettu. Sodassa hermonsa menenettänetitä miehiä oli kylällä monta, vaimot ja lapset maksoivat sodan hintaa koko elämänsä ajan. Mummini oli varmaan ensimmäisiä "turvakodin pitäjiä" pitäjässä, luultavasti koko Suomessa. Rankkoja kohtaloita oli turhan paljon, tarinoita oli lapsen kuunneltavaksi liikaakin
Isäni häiriintyi sodassa pahoin. Äitini kanssa juoksimme usein pakosalle alkoholisoitunutta hurjistunutta isää. Muistan sen kun oli niin köyhää, että meillä lapsilla oli matonkuteista tehdyt kengät ja niillä me talvipakkasessa juoksimme lumihangessa naapuriin.
Elänkö jossain vieraassa todellisuudessa, mutta perheväkivalta ei todellakaan ole suvussani, vaimoni suvussa ja tuttavapiirissämme ongelma. Turha tulla sanomaan, että sitä piiloteltaisiin - ei sitä voi salata vuodesta toiseen, näkyisi se perheenjäsenten suhtautumistavoissa ja käytöksessä, jos sitä olisi. On tosi rohkeaa yleistää, että kotiäidit eläisivät "nyrkin ja hellan välissä" - entisten presidenttien puolisot, vuorineuvoksettaret, kartanoiden emännät puhumattakaan seurakuntatyöhön, marttayhdistyksiin ja muihin järjestöihin kuuluvista aktiivisista naisista. Tosin väitetään, että suuri osa naisista kokee parisuhteissaan välivaltaa, mutta ei kukaan naisministereistämme tai naispuolisista kansanedustajista ole tätä omalta kohdaltaan vahvistanut. En vähättäle ongelmaa, mutta summamutikassa tapahtuma leimaaminen ei voi olla oikein.
Minun isoäitini ei saanut tehdä pienintäkään itsenäistä päätöstä raha-asioissa hänen ollessaan naimisissa isoisäni kanssa. Kerrankin hän sitten meni ja osti sukat todelliseen tarpeeseen ja sai haukut niskaansa siitä hyvästä. Rahaa annettiin juuri sen verran, että talousmenot sai ostettua nipin napin. Jos mummini 'niskuroi' vastaan, isoisäni uhkasi raiskata mummin. Mummini tosin kertoessaan siitä muunsi sen muotoon "ukki uhkasi pistää mun pieniin päin jos en tottele". Suomeksi suoraan sanottuna siis raiskata. En voi sanoa olevani ylpeä isoisästäni.
Leikittelet aika vakavilla asioilla, joillekin ihmisille tuo on ollut todellisuutta, sinulle tietysti vain propagandaa, uhkaa, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan. Et silti pysty pyyhkimään tositapahtumia pois vain sillä, että sinä et ole kyseistä kokenut. Häpeä.
Mummistani vielä sen verran, että hän otti lopulta avioeron nelkytluvulla, mikä oli tuohon aikaan skandaalimaista ja herätti pahaa verta. Silti hän sen teki, koska negatiivisista jälkiseuraamuksista huolimatta, avioeron myötä elämä tuli paremmaksi vaikka olikin materiaalisesti ja henkisesti vaikeampaa. Ei kuitenkaan niin vaikeaa kuin mitä elämä olisi ollut ukin kanssa.
Mielestäni feministien kuuluisi hävetä sitä että yrittävät syyllistää miehiä jonkinlaisesta kollektiivisesta naisiin kohdistuneesta alistamisesta "nyrkin ja hellan väliin". Lisäksi, tämä on erittäin yleinen fraasi feministien puolelta. Ja täyttä paskaa, tietenkin. Kas kun ette ole olleet pitämässä niitä mielenilmauksianne sotaveteraanien sairaaloissa.
Mitä tulee sinun sukkatarinaasi niin pyyhin sillä perseeni jos se on olevinaan jonkinlainen esimerkillinen yleistävä kertomus miten naisilla oli asiat ennen vanhaan. Sen verran siitä häpeästä.
Toivottavasti nukut yösi rauhallisesti.
Sodanaikaiset feministit varmasti painunuivat paskat housussa perunakellariin piiloon kun ensimmäisen kerran vihelsi. Jos nyt Suomi joutusi kriisitilansteeseen, niin mihin jouduttaisiinkaan. Nykypäivän ihmiset ovat henkisesti niin heikkoja, että on pakko nurista kaiken maailman pikkuasioista. Jos nyt jouduttaisiin sotaan, niin aivan varmasti yhdestäkään femakosta ei olisi minkäänlaiseen maanpuolustuspalveluun.
Sodanaikana varsinkin rintamalla palvelleet lotat olivat aikansa "kapinnallisia", he toimivat vastoin rooliodotuksia. Lotat ovat näihin päiviin asti olleet hieman kyseenalaisessa maineessa. Naiset toimivat kuitenkin rintamalla varsin tärkeissä tehtävissä. Tuntemattomassa sotilaassa on varsin kuvaava kohta, kuinka rintamalla toimineseen naiseen suhtaudittiin. Kyseessä oli varsin pitkälti puhdas ennakkoluulo "miesmäisiä" naisia kohtaan. Ilmatorjunnnassa työskentelevien lottien asemapaikkojen vaarallisuutta voi verrata eturintamaan. Sairaanhoitajalotat työskentelivät aivan etulinjan tuntumassa. Lotat olivat vapaaehtoisena maatamme puolustamassa. Rintamanaisten toiminta sodan aikana on aika unohdettua historiaa, miksiköhän?
Kaikkein traagisinta näissä Lotissa on se, että kun uuvuksissa tulivat rintamalta kotiin, niin heidät pakotettiin suoraan nyrkin ja hellan väliin.
Eikö tasa-arvo ole toteutunut sillä, tänä päivän perheissä miehet näyttävät olevan sen nyrkin ja hellan välissä. Perheen äideillä on niin paljon (työ)menoja ja harrastuksia etteivät he ehdi tehdä mitään kotitöitä, puhumattakaan, että heillä olisi aikaa hoitaa lapsiaan. Jos isät eivät huolehdi jälkikasvustaan huudetaan isovanhempia apuun ja kehdataan vielä sanoa "se on vanhempien velvollisuus".
Nykypäivän pariskunnilla ei ole lapsia ollenkaan.
On, nykypäivän pariskunnilla on lapsia. Syntyvyys lienee jopa nousussa.
Voisit kertoa tuon, myös minun tyttärelle. Hän on ottanut tehtäväkseen täyttää maailman miehensä ja minun (vapaa-ajan)kustannuksella. Toitottaen joka paikassa tasa-arvon tärkeyttä ja naisen oikeutta työhön ja harrastuksiin. Minä olen yhden lapsikatraan kasvattanut ja nyt pitäisi kasvattaa toinen tasa-arvon nimissä.
Sodan aikana tätini oli Helsingin ilmapuolustuksen tehtävissä ja serkkutyttöni kutsuttiin maanpuolustustehtäviin kesken työpäivän, kun talvisota alkoi, niin että pankin kassa jäi sinä päivänä laskematta! Äitini piti kortteeria pitkälle riville Helsingistä paenneita sukulaisia. Älä kuule vähättele naisten sodan aikaista panosta.
Toimi lottana ilmatorjunnassa. Hän selvisi täpärästi hengissä, kun joutui pommitukseen. Hän oli yksin rakennuksessa(ei ehtinyt ajoissa suojaan), jota pommitettiin. Sirpaleet lensivät parin sentin päästä ja hengenlähtö oli lähellä.
En vähätellytkään naisten panosta sodanajan eri tehtävissä. Sanoin vaan, että senaikaiset feministit jos heitä edes oli, ei ollut osaa eikä arpaa maanpuolustuksessa. Jos nyt tulisi kriisitilanne, niin valittavat feministit olisivat ensimmäisinä Ruotsin rajalla. Tavalliset naiset, jotka nyt eivät ruikuta ja valita joka tilanteessa olisivat niitä, jotka kriisitilanteessa uskaltaisivat antaa oman panoksensa Suomen puolustamisessa.
..nimenomaan edusti naisten lähteminen rintamalle. Sen aikainen ajattelutapa vastusti naisia miesten "hommissa". Rintamalottien kyseenalainen maine sai alkunsa juuri siitä, että miehet epäilivät palveluksessa olevien naisten sekä siveyttä, että kykyä toimia miesten tehtävissä.
Kriisitilanteen tullessa naiset luultavasti pärjäisivät nykyisin aivan yhtä hyvin, kun ovat aina pärjänneet. Ja huolehtisivat siinä sivussa myös lapsista ja vanhuksista.
Feministit kitisevät varsin vähän, tälläkin palstalla uikuttamisen hoitavat lähinnä miehet.
Nämä sodanaikaiset naiset eivät olleet feministejä. Vasta viimeaikoina naisten epäkypsyys on saavuttanut sellaisen tason, jota voidaan sanoa feminismiksi. Pitää osata erottaa oikeasti vahva ihminen ja sellainen joka kuvittelee olevansa vahva ihminen.
25% naisista jää nykypäiväna lapsettomaksi. Luulen, että suurin osa heistä on feministejä/mielenterveysongelmista kärsiviä "tasa-arvoisen" kasvatuksen saaneita. Koko ajan ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä kasvaa. Syntyvyys pysyy suhteellisen korkealla vain siksi, että ne jotka synnyttävät, synnyttävät paljon lapsia ja he ovat saaneet kasvatuksen 60-70-luvun vaihteessa, jolloin sukupuolikasvatus perheissä oli vielä oikeanlaista. Syntyvyys lähtee vielä jyrkästi laskuun, kun nyt lapsina oleva sukupolvi tulee sukukypsään ikään. Nykypäivänä perheet eivät pysy enää koossa ja tämä näkyy varmasti lapsettomien naisten ja mielenterveysongelmista kärsivien määrässä.
Kuinka monta prosenttia miehistä jää lapsettomiksi?
Ulkona kuin lumiukko. Minä jäisin ehdottomasti Suomeen. Jos kuolla pitää, kuolen. Muistan mm. proffan ja muutaman muun halveksivat lausunnot Suomesta ja miten he karistaisivat Suomen pölyt välittömästi, tämä maa ei ole muka puolustamisen arvoinen. En minä maata puolustaisikaan, vaan sen ihmisiä, joukossa on omaisiani, tuttujani, rakkaitani. Ja muita. Pienet kotimme, elämänmuoto, kieli.
Feministit ovat tavallisia naisia.
Kuulemma kuolevat soturitkin kutsuvat viimeiseksi äitiään, eivät isäänsä.
No, miten sinulta on onnistunut vahvojen ja vähemmän vahvojen erottelu?
..miehet. Älkää kitiskö.