kun Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja kyselee kaupunkilaisten mielipidettä.
https://www.facebook.com/kehitysjohtaja?ref=nf
https://www.facebook.com/kehitysjohtaja?ref=nf
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Se helvetin röttelö on purettava ensi tilassa. Myllyn piirustuksisa siinä oli puistoa ja se lupaus on lunastettava. Sellaista kamalaa rötisköä pitämään keskustassa, jossain Nummenkylässä sellainen voisi olla.
Noh noh! Kyllä sillä on kulttuurihistoriallista arvoa. Täytyy vain tietää hiukan paikallishistoriaa.
Puisto tulee heti "siilojen eteen" ei tuonne risteysalueelle jossa ko rakennus sijaitsee...
Sun paikallishistorias. Pitääkö jokainen Elannon leipomon röttelö tai vanha viinakauppa säilyttää? Ei missään tapauksessa sellaista peltihallin ja homeluolan sekasikiötä pidä säilyttää. Nurin vaan ja tilalle viihtyisä puistonurkkaus.
Järvenpään puistoista ja viheralueista 95% on risukkoa, pöheikköä ja julkista kaatopaikkaa asuintonttien ja liikekiinteistöjen välialueilla. Asian voi helposti päätellä vertaamalla kaupungin kaavakarttoja toteutuneeseen tilanteeseen. Sellaistako jäkeläinen tahtoo?
Miksi kaikki röttelöt pitäisi nykyään säilyttää?, ja vielä niin että kiinteistö tulee kunnan/kaupungin vastuulle, kaikkine remonteineen ja muine kuluineen. Varsinkin kun rahat ei riitä vanhus ja terveys huoltoon, eikä paljon muuhunkaan kohta. Onko nämä röttelöt tarkeämpiä kun ihmiset?
Jos joku haluaa sen paskan säilyttää, ostakoon sen kaupungilta ja laittakoon kuntoon. Purkuun ja nopeasti.
Pikkupoikana oli aina jännää kun isi meni Svengin paikalla olevaan Alkoon ostamaan herbaa tai kossua.
Kuulehan ythoehgkjbkjewbi -grynderi, mitäs jos tönäisisit kumoon sen 80-luvun pakettimörskäsi ja pitäisit typerähköt mielipiteesi omana tietonasi. Jos Järvenpäästä jotain pitää purkaa, niin se on kaupungintalon omahyväinen ruskeakieliverkosto ja siksi, että se jos mikä on turha kuluerä.
Homeen ja roskan rakastajat voisivat ostaa sen kiinteistön kaupungilta ja perustaa sinne jonkun allergisten ituhippiyhteisön.
En valitetttavasti ole rakennusalalla tai kunnan töissä. Sen käsitän kuitenkin, että tuollaisen huonokuntoisen tehdaaskiinteistön ylläpitäminen on erittäin kallista ja sen huonon kunnon takia siihen vaikeaa sijoittaa mitään toimintoja. Veronmaksajien vähiä rahoja ei röttelöihin pidä pistää.
Jos samalla tontille voidaan tehdä jotain järkevää ilman veronmaksajien rahoja, niin pitää tehdä. Jos pala jää veronmaksajille, ei tontti saa aiheuttaa kuluja tuottojaan enempää. Mitään erityistä säilytettävää ei näin nuoren kaupungin katukuvassa ole. Järvenpäähän on tehty ensimmäiset kauniit talot 1990-luvun lopulla.
Järvenpäähän ei ole noussut mitään kelvollista saati kaunista sitten 1950-luvun. Uusi rakennuskanta on pääosin sutta ja sekundaa, mutta sitähän eivät harakan lailla kiiltävän perässä juoksevat tollot tajua. Swengin talo edustaa sitä vähää rakennuskantaa, joka on tehty hyvin ja huolella toisin kuin kaupungintalo ja lähestulkoon kaikki vuosien 1970-2012 välillä rakennetut mörskät omakotipaketeista kerrostaloihin. Teidän rakkailla uusilla taloilla ei ole muuta arvoa kuin tontin rakennusoikeuden määrä - pääsääntöisesti kaikki uusi rakentaminen tehdään edelleen sillä periaatteella, että 30 vuoden kuluttua rakennus puretaan ja tilalle nousee uutta - myös rakennusmateriaalien testaus tehdään todellisuudessa kuluttajilla - labrat ovat muodollisuus. Edes kaikki julkinen rakentaminen ei noudata kestävän kehityksen periaatteita.
Nähtävästi teillä pässinpäillä menee iloisesti sekaisin valssimylly siilotorneineen ja swengin talo, mutta minkäs sille voi kun näkee vain pinnan ja kiillon/rapisevat rappaukset (kun joku idiootti vetäisi lateksia pintaan). Vanhojen kiinteistöjen todellinen ongelma on idioottimainen nykyihminen, joka ei ymmärrä tuontaivaallista rakennusmateriaaleihin liittyvistä luonnonlaeista vaan laittaa jokapaikkaan sitä huoltovapaata huttua, joka tuhoaa kaiken - myös laittajansa terveyden.
Swengin talossa ei ole mitään vikaa, mutta se lättänä lisäosa Temalia kohden on täysin turha, ja edustaa juuri sitä taloudellisesti lyhytjänteistä roskarakentamista, mistä tulisi luopua.
Swengin talossa ei muuta olekaan kuin vikaa. Se on suunnitletu leipomoksi, jossa uunien lämpö pitää talon kuivana ja kunnossa. Nyt kun uuneja ei ole talossa on kosteutta ja hometta. Putket ovat aiavn persiistä ja uusittavassa kunnossa. Mitään järjellistä käyttöä sille ei ole, jos käyttäjä joutuu maksamaan sen kulut. Purkuun, jos ei käy kaupaksi.
Jäkessä jokainen vuoden 1995 jälkeen rakennettu talo on parempi ja kauniimpi kuin yksikään ennen vuotta 1985 rakenenttu talo. Toivottavasti keskustastakin saadaan purettua nopeasti se Perhelän mörskä, joks on täysin homeessa. Hotellikin joutui lopettamaan jo aikaa sitten. Samassa kunnossa on Swenginkin lato.
Ainoat mitkä voisi keskustassa vanhemmista rakennuksista säilyttää,on se hirsitalo siinä Sibeliuksen kadun alkupäässä ja asema.
Muut voi jyrätä ilman omantunnon tuskia maan tasalle.
Tismalleen samaa mieltä. Ne arvokkaat ja säilytettävät rakennukset ovat Jäkessä vielä tekemättä.
Tieto tuli, että röttelö PURETAAN!!!! HURAA; HURAA; HURAA!!!!
ei muuten ollut virallista tietoa..päätökset tehdään vasta syksyllä.