1. Joh 5:16 - 18
16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei johda kuolemaan, hän rukoilkoon ja siten antakoon hänelle elämän; tarkoitan niitä, joiden synti ei ole kuolemaksi. Mutta on myös syntiä, joka johtaa kuolemaan, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan.
17 Kaikki vääryys on syntiä, mutta sellaistakin syntiä on, joka ei johda kuolemaan.
18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta.
Miten ymmärrätte yllä olevan Raamatun jakeet? Kun puhutaan "synnistä joka ei ole kuolemaksi", tarkoitetaanko sillä uskovaisia, pelastuksen vastaanottaneita, jotka välillä lankeavat, mutta katuvat syntejään? Tarkoitetaanko "synnillä, joka johtaa kuolemaan" ihmistä, joka ei ole koskaan ottanutkaan vastaan pelastusta Jeesuksessa ja elää ikäänkuin synnin varjon alla ja kuolemalla on häneen ote.
Mutta mitenkäs tuo kohta sitten "yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä", liittyykö se juuri tähän yllämainitsemaani eli jos on Jeesuksen veren suoja yllä, ei rikkomuksia lueta synniksi, joka johtaa kuolemaan?
Tosi sekavaa, mutta jos nyt joku ymmärtäisi pointin ja vähän kommentoisi, niin hyvä.
16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei johda kuolemaan, hän rukoilkoon ja siten antakoon hänelle elämän; tarkoitan niitä, joiden synti ei ole kuolemaksi. Mutta on myös syntiä, joka johtaa kuolemaan, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan.
17 Kaikki vääryys on syntiä, mutta sellaistakin syntiä on, joka ei johda kuolemaan.
18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta.
Miten ymmärrätte yllä olevan Raamatun jakeet? Kun puhutaan "synnistä joka ei ole kuolemaksi", tarkoitetaanko sillä uskovaisia, pelastuksen vastaanottaneita, jotka välillä lankeavat, mutta katuvat syntejään? Tarkoitetaanko "synnillä, joka johtaa kuolemaan" ihmistä, joka ei ole koskaan ottanutkaan vastaan pelastusta Jeesuksessa ja elää ikäänkuin synnin varjon alla ja kuolemalla on häneen ote.
Mutta mitenkäs tuo kohta sitten "yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä", liittyykö se juuri tähän yllämainitsemaani eli jos on Jeesuksen veren suoja yllä, ei rikkomuksia lueta synniksi, joka johtaa kuolemaan?
Tosi sekavaa, mutta jos nyt joku ymmärtäisi pointin ja vähän kommentoisi, niin hyvä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ymmärtääkseni Johannes kirjoittaa uskovista. Hän kertoo meille että on olemassa kahdenlaista syntiä. On syntiä jota ei saa anteeksi. Se on ikuiseksi kuolemaksi. Siitä seuraa kadotustuomio.
Ja sitten on syntiä jonka voi saada anteeksi johon uskovat voivat langeta. Tätä anteeksi annettavaa syntiä on kaikki muu synti mitä ihmiset tekevät. Ainoastan Pyhän Hengen pilkkaa ei voi saada anteeksi. Siksi sen synnin tehneen puolesta ei tarvitse rukoilla koska Jumala ei puhu hänelle eikä kutsu häntä pelastukseen vaikka joku rukoilisi hänen puolestaan kuinka paljon tahansa. Jumala on hyljännyt hänet. Turhaa työtä ei kannata tehdä. Jos Jumala ei puhu eikä kutsu eikä anna anteeksi, ihminen ei voi saada syntiään anteeksi eikä pelastua. Pelastukseen saamisessa olemme kaikki riippuvaisia Jumalasta. Pelastus tulee Jumalalta joka valtaistuimella istuu ja Karitsalta. Se ei ole ihmisistä eikä sitä saada ihmisten konsteilla ohi Jeesuksen Kristuksen.
Kuoleman synti on Pyhän Hengen pilkka. Tätä syntiä ei kuitenkaan ole kukaan tehnyt joka on synnin tunnossa ja tahtoo tehdä parannuksen ja uskoa Jeesukseen. http://www.jaikal.se/48683132
Jakeen 18 Sana "Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä" tarkoittaa tahallista synnin harjoittamista ja siinä tahallaan elämistä. Yksikään Jumalasta syntynyt uskova ei elä synnissä synnin tahallisena harjoittajana tahallisesti. Uskova on vapautettu synnistä ja hän pyrkii elämään Jumalan tahdon mukaan. Hän tekee parannusta päivittäin aina kun huomaa itsessään syntiä.
>>>Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta.
Kiitos, aika tavalla samoilla linjoilla olen eli ehkä olen oikeilla jäljillä asian suhteen.
Pakko sanoa kuitenkin, että niin pyhiksi en uskovaisia näe, en itseäni enkä muita, etteivätkö he ihan tietoisesti, "tahallisesti" tee välillä syntiä. Vaikkapa pahan puhuminen jostakin ihmisestä on ihan tietoista toimintaa ja olen vielä sitä mieltä, että se on todella yleistä uskovaisten keskuudessa, puhumattakaan pahan ajattelemisesta, toivomisesta lähimmäiselle, kun oikein vastustaa ja on hankalia ihmissuhteita. Ero uskosta osattomaan on tietenkin siinä, että Pyhä Henki kyllä ilmoittaa ihmisen sisimmälle suurinpiirtein heti, kun ns. "lähtee lapasesta".
Toisaalta sivujuonteena voisi miettiä, että mikä se esim. tällaisessa tapauksessa jumalattomalle, suvaitsevaiselle, korkeamoraaliselle ihmiselle on sitten se, että jokin kuitenkin kolkuttaa omaa tuntoa, kun on tehnyt pahasti? Pyhä Henkihän ei tällaisen ihmisen sisimmässä asu vai kuinka? Toisaalta voisi tietysti muistella sitä, että Raamatussahan mainitaan mm. jotain siihen tapaan, että pakanatkin elävät paremmin kuin Jumalan oma kansa.
Jokaisella ihmisellä on omatunto joka joko syyttää tai puolustaa ihmistä. Ihminen siis tietää tekevänsä väärin kun tekee Jumalan tahdon vastaisia tekoja. Omatunto on Jumalan ääni ihmisen sisimmässä.
Mutta omantunnon voi ihminen paaduttaa niin että se lakkaa puhumasta ja syyttämästä synnistä.
Näin on mielestäni käynyt julkisesti homosuhteissa eläville ihmisille jotka eivät enää näe eivätkä ymmärrä tekevänsä syntiä. Heidän omatuntonsa on lakannut varottamasta synnistä koska he ovat jatkaneet pitkän aikaa omaatuntoansa vastaan synnin harjoittamista.
Siis, olen sitä mieltä että homoseksuaali voi todellakin luulla että hän ei tee mitään syntiä elämällä homosuhteessa ja että Jumala hyväksyy sen. Hän voi jopa luulla että se on Jumalasta koska hän rakastaa ja rakkaus on Jumalasta. Näin jotkut homot sanovatkin.
Room 2:12. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;
13. sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.
14. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15. ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -
16. sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.