Nämä molemmat suurkaupungti joutuivat Lufwaffen pommitusten kohteiksi.
Kumpi pärjäsi paremmin?
Lontoossa oli torjunnan apuna myös tutkat. Moskova taas oli paremmin suojattu ilmatorjunnalla. Hävittäjiä oli lähes yhtä paljon kuin koko Britannian ilmapuolustuksella.
Moskovan ensimmäinen hälytys tuli 24.6. 41. Ilmatorjunta tulitti tunnin ajan, todennäköisesti omia koneita. Virallisesti ilmoitettiin, että kyseessä oli ollut harjoitus.
Todellisuudessa ilmassa oli neljä omaa DC-3 siviilikonetta. Niissä oli runsaasti luodinreikiä, mutta ne laskeutuivat onnellisesti.
Stalin kutsui ilmapuolustusta komentavan kenraali Gromadin haukuttavaksi, mutta tämä sai pitää virkansa varoituksella.
Kumpi pärjäsi paremmin?
Lontoossa oli torjunnan apuna myös tutkat. Moskova taas oli paremmin suojattu ilmatorjunnalla. Hävittäjiä oli lähes yhtä paljon kuin koko Britannian ilmapuolustuksella.
Moskovan ensimmäinen hälytys tuli 24.6. 41. Ilmatorjunta tulitti tunnin ajan, todennäköisesti omia koneita. Virallisesti ilmoitettiin, että kyseessä oli ollut harjoitus.
Todellisuudessa ilmassa oli neljä omaa DC-3 siviilikonetta. Niissä oli runsaasti luodinreikiä, mutta ne laskeutuivat onnellisesti.
Stalin kutsui ilmapuolustusta komentavan kenraali Gromadin haukuttavaksi, mutta tämä sai pitää virkansa varoituksella.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Luftwaffella oli Moskovaa vastaa käytettävissä noin 200 pommittajaa kun taas Lontoota vastaan oli ainakin 800 joten turhaan kerskut. Mutta jos haluat suorituksia katsoa niin Kiova ja Minsk pommitettiin aivan mäsäksi Luftwaffen toimesta vuonna 1941 vaikka koneita kaatuikin. Luftwaffe myös sai ryssät paskat housussa pakenemaan Balttiasta. Taisi niitä Stukia ja muita olla täälläkin.
"joten turhaan kerskut"
?
Moskovan ilmapuolustukselle toukokuussa -41. Silloin saksalainen JU-52 kuljetuskone lensi Moskovaan kenenkään noteraamatta asiaa.
Tehostamista siis riitti.
Moskova ympäröitiin kahdeksalla ilmatorjuntakehällä. Käytössä oli aluksi 800 ilmatorjuntaykkiä ja 600 valonheitintä.
Eversti Klimovin 6. Ilmapuolustusarmeijakunta käsitti 600 hävittäjää, joista puolet Mig- ja Jak-tyyppisiä uusia koneita.
Eli siis Moskovaa suosittiin muiden alueiden kustannuksella. Hyvä että myönnät sen.
tietysti erikoisasemassa. Niin se on jokaisessa maassa.
No mitäs "pääkaupungissa" tuotettiin sotataloudella välttämätöntä? Olikö öljyä kuten vaikkapa Bakussa. Yritähän etsiä googlella siitä copy pastattavaa.
merkittäväksi teollisuuskaupungiksi jo 1800-luvulla. Siellä oli paljon tekstiiliteollisuutta ja yleensä kulutustavaroiden valmistusta, mutta myös raskasta teollisuutta,
Neuvostoaikana Moskova valmisti noin 30 % maan teollisuustuotteista. Sodan käynnin kannalta tärkeitä olivat suuret asetehtaat sekä valtava lentokonetehdas.
Moskova oli myös NL:n suurin kulttuurikeskus.
Muistelen että ihan sodan alkuun asti saksalaisten koneet saivat vapaasti lennellä aseveljen ilmatilassa. Saksalaiset kuvasivat silloin tulevan vihollisen aikeet tarkkaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä näitä ilmakuvia, niistä voisi selvitä puna-armeijan hyökkäysryhmitys länsirajalla.
Niinkö? Eikös ne ihan kesäkuun ja helmikuun alussa aika kaukana olleet. Minskiin tosin päästiin jo kesällä joten aika sontaa oli. Saksalla oli kuitenkin tietääkseni lentotukikohtia Puolassa joten ei se nyt niin ihmeellistä ole että noin nopeasti olivat Minskissä.
ollut, mutta kyllä lentotiedustelua tehtiin.
"Muistelen että ihan sodan alkuun asti saksalaisten koneet saivat vapaasti lennellä aseveljen ilmatilassa."
Puna-armeija oli sodan alkaessa hyvin epämäärisessä ryhmityksessä. Siitä olisi kyllä voinut siirtyä hyökkäykseenkin, mutta ei ilman melkoisia valmisteluja.
kaikkialla kuuntelulaitteita pommikoneiden havaitsemiseski. Katoilla oli tähystäjiä ja it-aseita.
Kutakin pudotettua konetta kohti tarvittiin 20 000 kranaattia. Britit väittivät tarvinneensa vain kymmenesosan. Heillä oli kuietnkin tutka apuna.
Ongelmana oli Moskovassa se, että 70 % rakennuksista oli puisia.
Kussakin kaupoaunginosassa oli oma
ilmapuolustus- eli väestönsuojelupataljoona ja kussakin korttelissa itsepuolustusryhmä. Tämä oli siis väestönsuojelua,joka oli kokonaisuutena hyvin tehokkaasti järjestetty.
Siihen kuului lopulta 600 000 ihmistä.
Pommisuojina käytettiin myös metroasemia kuten Lontoossakin.
kiellettiin metron käyttö pommisuojana. Kiellosta ol luovuttava. Moskovassa sen sijaan metro rakennettiin alunperin myös pommisuojaksi.
Ne järjestettiin hyvin. Vammaiset, vanhukset ja lapset sijoitettiin juniin. Muut menivät tunneleihin. Veden saanti oli järjestetty. Asemilla oli kaikenlaista toimintaa. Jopa viihdeohjelmaa.
#Lontoossa ensin kiellettiin metron käyttö pommisuojana. Kiellosta ol luovuttava.#
Miksi kiellettiin metron käyttö pommisuojana?
rakennettu sillä silmällä.kuten Moskovan metro. Pelättiin metron muodostuvan vain jättimäiseksi haudaksi. Tehtiin kiireesti parannuksia mm. ilmanvaihtoon ja hygieniaan jne.
isku kaupunkiin tapahtui vasta 22. heinäkuuta. Hitler oli käskenyt pommittaa Moskovan maan tasalla ja tuona yönä Kesselringin 2. Lentolaivaston pommikoneet kävivät töihin. Yöllä siksi, että hävittäjät eivät ulottuneet suojaamaan niitä.
Noin 200 konetta hyökkäsi neljänä aaltona. Niistä 127 pääsi perille ja pudotti 104 tonnia räjähteitä ynnä 46 000 (?) palopommia.
Ilmatorjunta oli lentäjien mukaan voimmakkaampaa kuin Lontoon yllä kohdattu,Se pudotti kymmenen konetta, valonheittimien avulla toimineet yöhävittäjät 12.
Tulos oli saksalaisille pettymys. Moskova oli kova pala.
kuitenkin suhteellisen vähän. 130 kuoli, yli 600 loukkaantui. Vain 37 rakennusta tuhoutui ja 1 166 tulipaloa syttyi.
Alexander Werth oli ollut paikalla myös Lontoon pommituksissa. Nyt hän totesi ilmatorjunnan rajun melun, mutta tuhot Lontooseen verrattuina vähäisiksi.
Torjunta oli tehokas. Vain yksittäiset koneet sekä pienet ryhmät pääsivät sen läpi kaupungin päälle.
Stalinin elämänkertateoksessa mainitaan, että Stalin ei uskonut Saksan pommittavan Neuvostokaupunkeja, vaan sanoi niitä pelkästään provokaatioksi. Stalin kielsi vastaamasta pommituksiin.
olisi varmasti vastattu, mutta ei ollut kalustoa siihen. Jossain välissä tehtiin retki Berliin ryhmällä nelimoottorisia PE-8 koneita. Yksi taisi lopulta paluumatkalla hortoilla Suomeen ja teki tänne pakkolaskun.
pommituksen jälkeen tehtiin elokuun 17. mennessä kaikkiaan 17 hyökkäystä. Tuhot olivat paljon pienemmät kuin Lontoossa. Taukoamattomat hyökkäykset koettelivat kuitenkin asukkaiden hermoja.
Hyökkäykset tihenivät uudelleen saksalaisten lähestyessä Moskovaa. Tappiot kasvoivat. Erikoisen pahat ne olivat 28.lokakuuta.
lähestyessä Moskovaa he pystyivät myös asettamaan hävittäjäsaattueen ja siirtymään päiväpommituksiin.
Marrraskuun 18, hyökkäsi valoisalla 180 konetta, joista venäläiset väittivät pudottaneensa 48.
Tappiot kaupungissa alkoivat kasvaa, Vainajat haudattiin kolme päällekkäin.
Moskovan keskuslentoasemalla oli kaksi hävittäjärykmenttiä. Koneet pystyivät tekemään useita lentoja päivässä ja sitä kykyä tarvittiin nimenomaan marraskuussa.
Saksalaisten voimat alkoivat kuitenkin jo hiipua, vaikka sitä ei tuolloin voitu tietää.
Saksalaisen historian mukaan Moskovaan hyökättiin öisin 76 kertaa ja päivällä 11 kertaa, Vain kolmeen ensimmäiseen hyökkäykseen osallistui yli 100 konetta. Tappiot olivat vähäisiä.
Neuvostohistorian mukaan hyökkäyksiä oli huhtikuuhun -42 kaikkiaan 141 suurta. Saksalaisten tappiot olivat 1 400 konetta. Luvut ovat mahdottomia ja vain palstan stallareille uskottavia.
Moskovassa kuoli yli 2 000 ja loukkaantui kaksinkertainen määrä. Rakennuksia tuhoutui yli 5 000,lisäksi sairaaloita, kouluja teattereita ym.
Lontooseen hyökätiin 71 kertaa ja räjähteitä pudotettiin 18 000 tonnia. Pommikoneita saattoi olla kerralla jopa yli 700.
Kaikkiaan yli 30 000 ihmistä kuoli ja 50 000 loukkaantui. Rakennusten vauriot olivat vastaavasti moninkertaiset Moskovaan verrattuina.
Moskova pääsi vähemmällä, sillä Venäjällä Lufwaffe tuki ensisijaisesti maavoimia. Lisäksi koneita oli jouduttu jättämään länteen ja siirrettiin Afrikkaan.
Moskovan ilmapuolustus oli kyllä tehokas.
no pääasia on että venäläisiä kuoli!!!