Vartiotorniseuran mukaan monet erilaiset kysymykset ovat seuran jäsenille omantunnon kysymyksiä.
Mielestäni omantunnon kysymys on sellainen jossa yksilö saa päätyä mihin tahansa vaihtoehtoon eikä järjestö eikä kukaan ulkopuolinen voi arvostella tätä valintaa puhumattakaan että se sanoisi että valinta on väärä.
Omantunnon kysymys ei voi olla omantunnon kysymys jos järjestö kuitenkin asettaa sanktioita jos yksilö päätyy tiettyyn ratkaisuun omassatunnossaan.
Kun järjestö sanoo jonkin asian olevan omantunnon kysymys, ei se voi asettaa sanktioita tai esimerkiksi erottaa todistajaa päätyipä yksilö omantunnon kysymyksessään mihin tahansa.
Kuitenkin seura erottaa ja siitä aiheutuu karttamista jos yksilö vt-seurassa päätyy "väärään" ratkaisuun omantunnon kysymyksessään. Jos seura on etukäteen määritellyt mikä on oikein ja mikä väärin, on typerää jos se puhuu omantunnon kysymyksissä yhtään missään yhteydessä.
Mielestäni omantunnon kysymys on sellainen jossa yksilö saa päätyä mihin tahansa vaihtoehtoon eikä järjestö eikä kukaan ulkopuolinen voi arvostella tätä valintaa puhumattakaan että se sanoisi että valinta on väärä.
Omantunnon kysymys ei voi olla omantunnon kysymys jos järjestö kuitenkin asettaa sanktioita jos yksilö päätyy tiettyyn ratkaisuun omassatunnossaan.
Kun järjestö sanoo jonkin asian olevan omantunnon kysymys, ei se voi asettaa sanktioita tai esimerkiksi erottaa todistajaa päätyipä yksilö omantunnon kysymyksessään mihin tahansa.
Kuitenkin seura erottaa ja siitä aiheutuu karttamista jos yksilö vt-seurassa päätyy "väärään" ratkaisuun omantunnon kysymyksessään. Jos seura on etukäteen määritellyt mikä on oikein ja mikä väärin, on typerää jos se puhuu omantunnon kysymyksissä yhtään missään yhteydessä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tässä on monessa tapauksessa kyse Järjestön harrastamasta kaksoisajattelusta ja siitä millaisen mielikuvan se haluaa asioista antaa ulospäin.
Ohessa yksi keskeinen ihmisen perusoikeus, joka ei kuitenkaan toteudu Vartiotorniseuran itsensä puitteissa.
"Ketään ei saisi pakottaa - - valitsemaan uskonnon ja perheen välillä." (Herätkää! heinäkuu 2009, s. 29)
”Meidän ei tule tutkia vain henkilökohtaisia uskomuksiamme vaan myös sitä, mitä se uskonnollinen järjestö opettaa, jonka yhteydessä saatamme olla. Ovatko sen opetukset täysin sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa vai perustuvatko ne ihmisten perinnäissääntöihin? Jos me rakastamme totuutta, niin tällaisessa tutkimisessa ei ole mitään pelättävää. Meillä kaikillahan pitäisi olla vilpitön halu oppia, mikä Jumalan tahto meidän suhteemme on, ja sitten tehdä se. - Joh.8:32” (Totuus joka johtaa ikuiseen elämään s.13)
“Järkevät ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että ainoa oikeudenmukainen menetelmä on tutkia todisteita molemmilta puolilta, sekä kiistellyn teorian puolesta että sitä vastaan. Sillä tavalla päästään selville totuudesta.” (Herätkää! 8. huhtikuuta 1974, sivu 5)
Valitettavasti nämä perustavaa laatua olevat järkevät periaatteet eivät ole sovellettavissa kuin kaikkiin toisiin.
sanoit "jos me rakastamme totuutta, ei ole mitään palättävää".
Miksiköhän täältä sitten jatkuvasti poistellaan niitä kaikille hyväksi totuuteen perustuvia ja mukasia, kaikkia kohtaan Oikeuden mukaisuuden mukaisia aloituksia ja vastauksia? Että mitähän ja mihin perustuvaa on se teidän uskonne mukainen totuus...
Kun noita Jumalan sanaan, Raamatun UT mukaiseen / Totuuteen perstuvia pelätään ja pidetään vaarallisina, että ei voida suvaita siitä kaikille hyväksi puhtaasta / täysimääräsiestä Totuudesta ja siihen perustuvasta, ja sen mahdollistamasta ja takaamasta, kaikkia kohtaan Oikeuden mukaisuuden mukaisesta, vasta ja ainoastaan Laillisista asiosta ja kysmyksistä, että mikä vasta on. asiallisesti rakentavasti keskustelua.
Tämä on hyvä kysymys, että mikä on omantunnon kysymys. Tiedän jehovia,jotka menevät laivaristeilylle, joka on jouluristeily ja ottavat joululahjakoritin vastaan n. 100 euroa silmät suljettuina.Odotan vastausa. Tämä on väärin, eihän joululahjoja oteta vastaan, vaikka on kuinka köyhä.
Kyllä jt saa ottaa vastaan, vaikka joululahjoja. Vastalahjaa ei saa antaa!
Aivan sama kun juhlapyhän toivotusprobleema. Jt saa sanoa kiitos, mutta ei kiitos samoin. Nerokasta. Omatunto kuin sunolla pesty ja kohti paratiisia.
Tuota noin,
moni asia on tosiaan omantunnon kysymys, siihen ei löydy mitään täsmällistä ohjetta ja tietty skaala variaatiota siis sallitaan.
Mutta todistajien elämässä on yksi toinenkin juttu, sellainen jännä dimensio, joka pitää ottaa huomioon oman omantunnon lisäksi ja se on kyseisen asian näkökulmasta seurakunnan heikoin jäsen. Oman omantunnon mukaan saa mennä niin kauan kun se ei aiheuta hikkakohtausta jonkun toisen todistajan omassatunnossa.
Omantunnon valinta yksittäisten asioiden kohdalla tarkoittaa siis sitä, että omantunnon mittariksi otetaan heikoimman lenkin näkemys aiheesta. Se ei siis tarkoita oman omantunnon käyttämistä, paitsi jos olet juuri kyseisessä asiassa se heikoin lenkki.
Jehovan todistajalla ei ole omaa omaatuntoa. Jehova todistajan omatunto on liisattu hallintoelimen käyttöön, täysin käyttöoikeuksin.