Europarlamentaarikot Hassi ja Gronberg kantelivat ruuan hinnasta EU-komissiolle. Kauppa on Suomessa keskittynyt kahdelle isolle toimijalle, S-ryhmälle ja K-ryhmälle. Tämä on nostanut ruuan hinnan pilviin Suomessa. Kauppiaat vetävät välistä niin paljon kuin sielu sietää.
Vähittäiskauppiaiden liitto tyrmäsi europarlamentaarikkojen väitteen heti, ja liitto väitti että ruoka on halpaa. Onhan se varmaan kauppiaille halpaa, mutta kuluttajille se on sikakallista. Suomessa ruoka on Euroopan kalleinta tällä hetkellä.
Vähittäiskauppiaiden liitto tyrmäsi europarlamentaarikkojen väitteen heti, ja liitto väitti että ruoka on halpaa. Onhan se varmaan kauppiaille halpaa, mutta kuluttajille se on sikakallista. Suomessa ruoka on Euroopan kalleinta tällä hetkellä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ruoka on sika-sikakallista. Ja hinta vain nousee viikoittain, joissakin kaupoissa päivittäin.
Päivittäistavarakaupan keskittyminen
PDF Tulosta Sähköposti
Kirjallinen kysymys komissiolle
Satu Hassi ja Tarja Cronberg (Greens/EFA)
20.3.2012
Päivittäistavarakauppa Suomessa on Euroopan keskittyneintä (n. 80% markkinoista kahden suurimman ketjun hallussa). Keskittyminen rajoittaa kilpailua ja on tuonut epäterveitä käytäntöjä. Esimerkiksi tuottajat joutuvat usein maksamaan kauppaketjuille markkinointirahaa, jonka ainut vastine on tuotteen pääsy kaupan valikoimaan. Tuottaja saatetaan myös velvoittaa lunastamaan myymättömäksi jääneet tuotteet. Lisäksi kaupat hinnoittelevat ulkopuolisten tuottajien tuotteet huomattavasti kalliimmiksi kuin omat tuotemerkkinsä.
Suurilla kauppaketjuilla on suhteettoman suuri neuvotteluvoima tuottajiin nähden. Riskin siirtäminen tavaran toimittajille korottaa hintoja, heikentää uusien toimijoiden pääsyä markkinoille ja pienempien tuottajien mahdollisuuksia pysyä markkinoilla. Keskittyneisyydestä seuraa, että tuottajien on lähes välttämätöntä päästä markkinajohtajien valikoimiin. Tästä kaikesta seurauksena ovat kohonneet kuluttajahinnat, valikoimien yhtenäistyminen ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksien kaventuminen.
Pellervon Taloustutkimuksen raportissa "Voimasuhteet ruokamarkkinoilla" (2011) todetaan, että päivittäistavarakauppojen osuus elintarvikkeiden hinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä vuosien 2000 ja 2009 välillä. Samalla maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuudet ovat pienentyneet. Taustalla ovat kaupan kasvaneet mahdollisuudet kilpailuttaa tuottajia sekä toisiaan että tuontituotteita vastaan.
Kauppojen lukumäärä Suomessa lähes puolittui vuosien 1990 ja 2010 välillä, 6000:sta 3300:aan. Suurin osa lakkautetuista kaupoista oli alle 200m2 pienmyymälöitä. Suurimmat myymälät, jotka muodostavat 10% myymälöiden lukumäärästä, vastaavat nyt 50 prosentista myynnin arvosta. Kaupan keskittyminen taajamien ulkopuolella oleviin suuryksiköihin syrjii autottomia kuluttajia ja lisää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Katsooko komissio kaupan keskittymisen ja siihen liittyvien käytäntöjen olevan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä? Jos näin on, aikooko komissio puuttua Suomen kahden suurimman päivittäistavarakauppaketjun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön? Aikooko komissio ryhtyä toimiin pienten ja keskisuurten päivittäistavarakauppayritysten kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi?
EU voisi rokottaa liikaa katteita kerääviä kauppaketjuja miljoonien sakoilla ja tutkia on tässäkin kartelli päällä.
Kauppiailla ei ole enää mitää rajaa. Hinta nousee aina vaan, vaikka muut ruokaan vaikuttavat kustannukset pysyvät paikallaan.