Avioliiton merkitys

Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Paavali puhuu avioliiton merkityksestä. Mielestäni hän sanoo, että olkaa naimattomia, kuten hän on, mutta jos ette kykene, menkää naimisiin. "On parempi naida kuin palaa." miksi kuitenkin Map-kirkko painottaa vahvasti avioliittoa ja perhettä? Itselleni tuli tunne, että naimattomat aikuiset ovat säälittäviä reppanoita, jotka eivät ole "päässeet" naimisiin. Koskaan ei puhuttu, että joku olisi itse valinnut olla naimaton tai että se olisi jopa ihailtavaa. Ja ei, tämä ei ollut syy miksi lähdin, jos se jotakuta askarruttaa...
1994
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Avoliittokin on ihan hyvä vaihtoehto.

Äänestä

On hyvä muistaa, että Paavali lausuu mainitsemitsemasassi kohdassa vain oman mileipiteensä, ei Herran käskynä. Toinen huomion arvoinen seika on myös tausta.
Otan lähtökohdaksi 1.Kor.7:27-28:

26. Sen ahdingon ajan vuoksi, jota nyt elämme, jokaisen on hyvä pysyä entisellään.
27. Jos sinulla on vaimo, älä pyri hänestä eroon. Jos sinulla ei ole vaimoa, älä etsi itsellesi uutta.
28. Mutta jos menetkin naimisiin, et tee väärin. Ja jos naimaton nainen menee naimisiin, hänkään ei tee väärin. Naimisissa olevat joutuvat kuitenkin elämässään ahtaalle, mistä haluaisin teidät säästää.

Asian ymmärtämiseksi pitäisi ensin kysyä: Mitä ahdingon aikaa kristityt elivät Paavalin aikana ja missä suhteessa naimisissa olevat joutuivat "ahtaalle"?

Minusta Paavali viitaa vainoihin, joita kristityt joutuivat kokemaan aina marttyyrikuolemaan asti.

On johdonmukaista olettaa, että naimisissa olevilla saatoi olla vaikemapaa alitua marttyyrikuolemaan, jos niillä oli huoli perheen hyvinvoinnista. Sellaisessa tilanteessa saatoi olla kiusaus kieltää mielummin usko tai muuten alistua kompromissiin omatunnon kanssa.

Toinen on Joseph Smithin tekemä korjaus muutamiin jakeisiin, 1.Kor.7:

29 Mutta minä puhun teille, jotka on kutsuttu palvelutyöhön. Sillä tämän sanon veljet, että jäljellä oleva aika on kovin lyhyt, että teidät lähetetään palvelutyöhön. Niidenkin , joilla on vaimo, tulee olla kuin heitä ei olisikaan, sillä teidät on kutsuttu ja valittu tekemään Herran työtä.

32 Mutta minä toivoisin, veljet, että te pidätte kutsumuksenne kunniassa. Soisin ettei teillä olisi huolia. Sillä se, joka on naimaton, huolehtii asioista, jotka kuuluvat Herralle, miten hän olisi Herralle mieliksi; sen tähden hän voittaa.

Joseph Smithin innoitettu versio sisältää ajatuksen, että neuvo pysyä naimattomana koski lähetystyöhön kutsuttuja. Kirkko noudattaa tätä periaatetta lähetämällä ainoastaan naimattomia miehiä (ja naisia) lähetystyöhön. Syynä on juuri se, että avioparina nuorilla olisi vaikeata keskittyä kokoaikaisen lähetyssaarnaajan tehtaviin.

Pitämällä nämä kaksi asiaa mielessä voimme ymmärtää, että Paavalin ohje ei koske kaikkia kaikissa olosuhteissa.

On hyvä muistaa, että Jumala antoi luomisen yhteydessä siunauksen ja käskyn lisääntyä ja täyttää maa. (1.Moos.1:28)

Sama käsky toistettiin Nooan perheelle 1.Moos.9:7. Jumala ei ole missään perunut tuota käskyä, joten voimme pitää sitä myös kristittyjä sitovana ohjeena. Ihmisen tärkein tehtävä on nimenomaan suvun jatkaminen, koska se kuuluu osana Jumalan suunitelmaan.

Toinen syy on myös korotus, johon päästäkseen täyttyy solmia iankaikkinen avioliitto.

" Koskaan ei puhuttu, että joku olisi itse valinnut olla naimaton tai että se olisi jopa ihailtavaa."

Tähän on olemassa vastaus 1.Tim.4:

1.Pyhä henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia.
2. he luottavat tekopyhiin valehtelijoihin, joiden omassatunnossa on polttomerkki.
3. Nämä kieltävät menemästä naimisiin ja syömästä ruokia, jotka Jumala on luonut sitä varten,..

Paavali sanoo tässä selvästi, että kielto somenemästä naimisiin (siis naimaton elämäntapa olisi ihanteena) on eksyttävien henkien opetusta. Tämän vuoksi on luonnollista että Jeesuksen Kristuksen kirkko muistuttaa avioliiton merkityksestä.

Toisaalta sanotaan, että naisen ei tarvitse suostua sellaisen miehen kosintaa, joka ei tyunnu sopivalta. Sellaisen naisen sanotaan saavan puolison myöhemmin tuatvuotisen valtakunnan aikana.

Jos joku ei ole pääsyt naimisiin hänestä riipumatomista olosuhteista johtuen, niin sellaista ei pidetä "reppanoina".

Äänestä
  • Eihän Paavali kehoita kastamaan kuolleitakaan, hän vain toteaa, että jotkut niin tekevät ja silti tämä kuolleiden kastaminen on aivan keskeinen asia Map-kirkossa. Onko siis väärin pysyä naimattomana omasta halusta? Elämme kuitenkin myöhempiä ja viimeisiä aikoja ja vainoa ja ahdinkoa on varmasti tulossa.

    Äänestä

  • entinen mappilainen kirjoitti:

    Eihän Paavali kehoita kastamaan kuolleitakaan, hän vain toteaa, että jotkut niin tekevät ja silti tämä kuolleiden kastaminen on aivan keskeinen asia Map-kirkossa. Onko siis väärin pysyä naimattomana omasta halusta? Elämme kuitenkin myöhempiä ja viimeisiä aikoja ja vainoa ja ahdinkoa on varmasti tulossa.

    Ei Paavali tarkoittanut naimattomuutta käskyksi, mutta se oli hänen neuvonsa, silti heitätte sen neuvon roskiin, kun taas ei edes neuvo, vaan toteamus että eräs seurakunta on keksinyt ruveta kastamaan jopa vainajia on teillä johtanut yhteen uskontonne pääseremonioista.Varsin merkillistä kun samaan aikaan selitätte että olette "palutettu kirkko" .

    Äänestä

  • entinen mappilainen kirjoitti:

    Eihän Paavali kehoita kastamaan kuolleitakaan, hän vain toteaa, että jotkut niin tekevät ja silti tämä kuolleiden kastaminen on aivan keskeinen asia Map-kirkossa. Onko siis väärin pysyä naimattomana omasta halusta? Elämme kuitenkin myöhempiä ja viimeisiä aikoja ja vainoa ja ahdinkoa on varmasti tulossa.

    Paavali ei liioin tuomitse niitä, jotka kastattavat itsensä kuolleiden puolesta. Tämän toteaa teol. prof. Heikki Räisänen kirjassaan "Mitä varhaiset kristityt uskoivat" (s. 169) Paavali esittää tuon tavan osoituksena uskosta ylösnousemukseen. On aivan perusteltua ajatella miten sellaiset saavat evankeliumin siunaukset, jotka eivät ole edes kuulleet siitä eläessään. Kaste on portti Jumalan valtakuntaan. Ei sinne muuten voi päästä.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    Paavali ei liioin tuomitse niitä, jotka kastattavat itsensä kuolleiden puolesta. Tämän toteaa teol. prof. Heikki Räisänen kirjassaan "Mitä varhaiset kristityt uskoivat" (s. 169) Paavali esittää tuon tavan osoituksena uskosta ylösnousemukseen. On aivan perusteltua ajatella miten sellaiset saavat evankeliumin siunaukset, jotka eivät ole edes kuulleet siitä eläessään. Kaste on portti Jumalan valtakuntaan. Ei sinne muuten voi päästä.

    Kertoisitko samoilla tulilla, että mitä se Paavalin mainitsema toinen evankeliumi ja toinen Jeesus tarkoittaa? Oliko tuohon aikaan tavallista keksiä omasta päästä evankeliumeja ja Jeesuksia? Nykyäänhän sellaista ei varmaan tapahdu?

    Äänestä

  • Ohi kiitävää kirjoitti:

    Kertoisitko samoilla tulilla, että mitä se Paavalin mainitsema toinen evankeliumi ja toinen Jeesus tarkoittaa? Oliko tuohon aikaan tavallista keksiä omasta päästä evankeliumeja ja Jeesuksia? Nykyäänhän sellaista ei varmaan tapahdu?

    Ainakin Galatais kirjeessä Paavali mainitsema toinen evankeliumi tarkoitti Mooseksen lain liitämistä kristinuskoon. Kuten varmaan tiedät, galatalaiset halusivat ympärileikauttaa itsensä ja olivat aikeissa omaksua Mooseksen lain muita määräyksiä, jotka eivät kuulu evankeliumiin.

    Sen sijaan paavali ei puhu missään "toisesta Jeesuksesta".

    Äänestä

  • Lehi kirjoitti:

    Ainakin Galatais kirjeessä Paavali mainitsema toinen evankeliumi tarkoitti Mooseksen lain liitämistä kristinuskoon. Kuten varmaan tiedät, galatalaiset halusivat ympärileikauttaa itsensä ja olivat aikeissa omaksua Mooseksen lain muita määräyksiä, jotka eivät kuulu evankeliumiin.

    Sen sijaan paavali ei puhu missään "toisesta Jeesuksesta".

    Mutta Smithin keksimien lakien ja temppelirituaalien liittäminen evankeliumiin on ihan ok?

    Äänestä

  • Lehi kirjoitti:

    Ainakin Galatais kirjeessä Paavali mainitsema toinen evankeliumi tarkoitti Mooseksen lain liitämistä kristinuskoon. Kuten varmaan tiedät, galatalaiset halusivat ympärileikauttaa itsensä ja olivat aikeissa omaksua Mooseksen lain muita määräyksiä, jotka eivät kuulu evankeliumiin.

    Sen sijaan paavali ei puhu missään "toisesta Jeesuksesta".

    2. Kor. 11. jae 4 "Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte."

    Minun Raamatussa Paavali puhuu toisesta Jeesuksesta. Onko teillä mormoneilla eri Raamattu?

    Äänestä

  • Auringon palvoja kirjoitti:

    2. Kor. 11. jae 4 "Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte."

    Minun Raamatussa Paavali puhuu toisesta Jeesuksesta. Onko teillä mormoneilla eri Raamattu?

    Tämä aihe vaatisi oman ketjun, mutta yritän vastata lyhyesti.

    Valitettavasti emme tiedä varmasti, mikä oli se "toinen Jeesus" johon Paavali viitaa. Voimme vain etsiä jonkinlaista vastausta tutkimalla muita Raamatun kohtia - erityisesti Paavalin kirjeitä - ja myöhäisempää kirkkohistoriaa.

    Ensimmäiseksi tulee mieleen 1.Kor.1:

    22. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset viisautta.

    23. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta,

    24. mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

    Lainatun kohdan valossa voitaisiin ajatella sitä, että jotkut juutalaiset kristityt korostivat Jeesuksen ihmetekoja ja kreikkalaiset kristityt Jeesuksen opetusten sisälämää viisautta.

    Molemmat tahot vältivät todennäköisesti omassa julistuksessa mainitsemasta sitä, että Jeesus kuoli ristillä juuri siihen sisältyvän häpeän vuoksi.

    Toisella vuosisadalla kristillisessä kirkossa vaikutti voimakaita harhaoppisia lahkoja, jotka selittivät Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman olleen jotain muuta kuin mitä apostolit olivat julistaneet.

    Esimerkiksi gnostilaisuus selitti Juudas Iskariotin kuolleen ristillä, mutta se näytti juutalaislta siltä, että ristillä oli Jeesus.

    Apokryfinen Jaakobin evankeliumi sanoo Jeesuksen ilmestyneen kuolemansa jälkeen Jaakobille henkiolentona. Jaakob koski Jeesusken kasvoihin ja käsi meni läpi.

    Matteuksen evankeliumissa on mielenkiintoinen maininta, Matt.28:

    16. Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä.

    17. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät.

    Milenkiintoinen seika tuossa on sanat "muutamat epäilivät". Toisin sanoen, jotkut epäilivät nähneensä Jeesuksen henkenä. Ei olisi mikään ihme vaika myöhemmin vaikutaneet harhaopit olisivat saaneet syntynsä tuolta ajalta.

    Joka tapauksessa Mormonin kirja julistaa selvästi eri kohdissa Paavalin mainitsemaa ristiinnaulittua Kristusta. Sen voi havaita jokainen, joka lukee Mormonin kirjaa.

    Äänestä

  • Lehi kirjoitti:

    Tämä aihe vaatisi oman ketjun, mutta yritän vastata lyhyesti.

    Valitettavasti emme tiedä varmasti, mikä oli se "toinen Jeesus" johon Paavali viitaa. Voimme vain etsiä jonkinlaista vastausta tutkimalla muita Raamatun kohtia - erityisesti Paavalin kirjeitä - ja myöhäisempää kirkkohistoriaa.

    Ensimmäiseksi tulee mieleen 1.Kor.1:

    22. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset viisautta.

    23. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta,

    24. mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

    Lainatun kohdan valossa voitaisiin ajatella sitä, että jotkut juutalaiset kristityt korostivat Jeesuksen ihmetekoja ja kreikkalaiset kristityt Jeesuksen opetusten sisälämää viisautta.

    Molemmat tahot vältivät todennäköisesti omassa julistuksessa mainitsemasta sitä, että Jeesus kuoli ristillä juuri siihen sisältyvän häpeän vuoksi.

    Toisella vuosisadalla kristillisessä kirkossa vaikutti voimakaita harhaoppisia lahkoja, jotka selittivät Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman olleen jotain muuta kuin mitä apostolit olivat julistaneet.

    Esimerkiksi gnostilaisuus selitti Juudas Iskariotin kuolleen ristillä, mutta se näytti juutalaislta siltä, että ristillä oli Jeesus.

    Apokryfinen Jaakobin evankeliumi sanoo Jeesuksen ilmestyneen kuolemansa jälkeen Jaakobille henkiolentona. Jaakob koski Jeesusken kasvoihin ja käsi meni läpi.

    Matteuksen evankeliumissa on mielenkiintoinen maininta, Matt.28:

    16. Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä.

    17. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät.

    Milenkiintoinen seika tuossa on sanat "muutamat epäilivät". Toisin sanoen, jotkut epäilivät nähneensä Jeesuksen henkenä. Ei olisi mikään ihme vaika myöhemmin vaikutaneet harhaopit olisivat saaneet syntynsä tuolta ajalta.

    Joka tapauksessa Mormonin kirja julistaa selvästi eri kohdissa Paavalin mainitsemaa ristiinnaulittua Kristusta. Sen voi havaita jokainen, joka lukee Mormonin kirjaa.

    Ja tämän takia RISTI on tärkeä symboli KRISTITYILLE. Tämäkin meni ohi aiheen. Anteeksi.

    Äänestä

kirkossakin arvostetusta henkilöstä, kohta kuusikymppisestä, joka elää edelleen sinkkuna. Ei ole reppana. Ei kenenkään tarvitse olla reppana.

http://www.mormonwiki.com/Sheri_L._Dew

Äänestä

Paavalin maininta niistä, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta liittyy ylösnousemukseen. Korintin seurakunnassa jotkut sanoivat etteivät kuolleet nouse ylös, eli usko ylösnousemukseen oli hiipumassa.

Vahvistakseen seurakuntalaisten uskoa kuolleitten ylösnousemukseen apostoli viitaa 1.Kor.15:19 asiaan, joka tunnettiin seurakunnassa hyvin eikä kaivanut selitystä Paavalin ei tarvinut käskeä korintilaisia antamaan kastaa itsensä kuolleitten puolesta, koska saamattomuus siinä asiassa ei ollut ongelma, vaan epäusko ylösnousemukseen, joka piti saada seurakuntalaisten keskuudesta pois.

Voimme kuitenkin päätellä, että koska Paavali pyrki vahvistamaan korintilaisten uskoa ylösnousemukseen mainitsemalla kasteesta kuolleitten puolesat, että se kuului alkukirkon käytäntöön ja apostolien opettamaan evankeliumiin. Muuten sitä ei mainitaisi ainakaan siinä yhteydessä, jossa se nyt on.

Mitä tulee Paavalin neuvoon pysyä naimattomana, niin meillä ei ole mitään syytä tehdä siitä opinkappaletta, koska se ei ollut mikään käsky, vaan Paavalin yksityinen mielipide kysymykseen, johon ei ollut selkeätä vastausta niissä olosuhteissa.

Entisen mappilaisen kysmykseen: ""Onko siis väärin pysyä naimattomana omasta halusta? Elämme kuitenkin myöhempiä ja viimeisiä aikoja ja vainoa ja ahdinkoa on varmasti tulossa?"

Vastaus: Jokaisella on vapaa tahto ja voi siltä pohjalta tehdä oman päätöksensä asiassa. Sellaisen henkilön on kuitenkin muistettava, että hän tekee sen omalla vastuulla, koska seurauksena voi olla korotuksen epääminen viimeisessä tuomiossa.

Kirkossa ei ole mitään säätökuntaa tai muutakaan järjestelmää, joka tarjoasi jäsenelle mahdollisuuden sitoutua koko elämän kestävään naimattomuuteen, koska avioliitto on keskeinen osa Jumalan suunitelmaa saataa ihimissieluja maailmaan ja ihmisen korottamiseksi, eli ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttamiseksi.

Mitä mahdolliseen vainoon tulee, niin sellainen voi olla mahdollista, mutta se ei anna pätevää syytä väistellä avioliittoon liittyviä velvoiteitta.

Kirkon alkuaikoina 1800-luvulla jäsenet solmi avioliittoja vainoista ja ahdingoista huolimatta. Jos ne olisivat olleet solmimatta avioliitoja ja lykäneet lasten hankimista, niin Suolajärven laakson asuttaminen olisi kaikella todennäköisyydellä epäonnistunut.

Sama pätee nykyaikaan erityisesti, kun mitään vainoa ei edes ole. Tuleeko sellainen joskus myöhemmin jää nähtäväksi. Olisi kuitenkin pessimismiin alistumista, jos lakkaa synnyttämästä lapsia ja solmimasta avioliittoa jonkin oletetun tulevaisuudessa häämöttävän vainon vuoksi.

Sotavuosina ihmiset lykkäsivät avioliiton solmimisen ja lasten hankimisen, josta oli seutauksena "varastolasten" syntyminen suurena joukona sotien jälkeisenä aikana. Tämä sukupolvi tunnettaan yleisesti nimellä "suuret ikäluokat".

Tuskin kukaan ajatelee nykyään, että mahdollisesti tulevaisuudessa syttyvän sodan vuoksi pitäisi välttää avioliittoa ja lasten synnyttämistä. Sen sijaan molempia tehdään jonkin muun vuoksi, jota kirkko vastustaa tai ei ainakaan pidä arvoihin sopivina syinä.

Äänestä
  • Kastetta kuolleiden puolesta ei mainita Raamatussa muualla ollenkaan ja tuossakin Paavali mainitsee sen ohimennen ja tiedän kyllä taustat minkä takia. Miksi Jeesus ei puhunut näin tärkeästä asiasta? Tuo perustelusi avioliiton puolesta paljasti juuri sen asenteen, mistä mainitsinkin. Naimattomuus on erittäin epätoivottavaa Map-kirkossa.

    Äänestä

  • entinen mappilainen kirjoitti:

    Kastetta kuolleiden puolesta ei mainita Raamatussa muualla ollenkaan ja tuossakin Paavali mainitsee sen ohimennen ja tiedän kyllä taustat minkä takia. Miksi Jeesus ei puhunut näin tärkeästä asiasta? Tuo perustelusi avioliiton puolesta paljasti juuri sen asenteen, mistä mainitsinkin. Naimattomuus on erittäin epätoivottavaa Map-kirkossa.

    Minulle on nyt epäselvää se, kumpaa asiaa tarkoitat, kun kysyt miksi Jeesus ei puhunut "näin tärkesätä asiasta": Tarkoitatko nyt avioliittoa vai kastetta kuolleitten puolesta?

    Jos kymyksesi koskee iankkaikkista avioliittoa, niin ensin muistuttaaisin Kristuksen kahdesta ensisijaisesta tehtävästä: 1) Opettaa evankeliumin periaateitta, ja 2) suorittaa sovitus ihmiskunnan puolesta, jotta se voisi palata Isän luo.

    Siinä yhteydessä Jeesus ei maanpäälisen elämän aikana puhunut evankeliumin korkeamista periaateista (kuten iankaikkinen avioliitto). Sen sijaan emme tiedä, mitä hän puhui ja opetti apostoleille ylösnousemuksen jälkeen niinä 40 päivän aikana, jonka ajan oli opetuslasten keskuudessa ennen taivaaseen astumista.

    Tämän vuoksi Jeesus ei myöskään vastanut saddukeusten kysymykseen seitsemän veljen vaimoa koskevaan kysmykseen, koska kysymys koski ylösnousemusta.

    On kuitenkin huomattava, että fariseuksille Jeesus vastasi avieroa koskevaan kysymyksen huomauttamalla että aluperin avioero ei kuulunut Jumalan suunitelmaan. Tästä keskustelusta voi lukea kohdasta Matt.19:13-9.

    Luulisi Jeesuksen vastauksen osoittavan avioliiton olevan jossain määrin tärkeä, koska tuomitsi eron niin voimakaasti.

    Tuskin mikään kirkko pitää omien jäsentensä naimattomuuta toivottavana asiana, koska se on yksi tapa lisätä jäsnten määrää ja varmistaa kirkon tulevaisuus

    Sellainen uskonnollinen yhdyskunta tai kirkko, joka ottaa kyllä uusia jäseniä käänynäisten muodossa, mutta ei kuitenkaan lisääntyisi luonnollista tietä, ei pysyisi kovin pitkään toiminnassa.

    Sen sijaan voin sanoa, että ketään ei tuomita elämän tilanteensa vuoksi. Yksinäisillä aikuisilla (sinkut) on yhteistä toimintaa 18-100 ikävuoteen asti. Sen lisäksi naimatomilla aikuisilla on erilaisia tehtäviä seurakunnissa ja joskus vaarnan tasollakin.

    Äänestä

  • entinen mappilainen kirjoitti:

    Kastetta kuolleiden puolesta ei mainita Raamatussa muualla ollenkaan ja tuossakin Paavali mainitsee sen ohimennen ja tiedän kyllä taustat minkä takia. Miksi Jeesus ei puhunut näin tärkeästä asiasta? Tuo perustelusi avioliiton puolesta paljasti juuri sen asenteen, mistä mainitsinkin. Naimattomuus on erittäin epätoivottavaa Map-kirkossa.

    Oletko varma? Tiedät kai että monia kirjeitä poltettiin koska ne joilal oli valta päättivät että ne ovat vääräuskoisia... ei suinkana Jumala sitä päättänyt vaan voittajat.
    Kannatta tutustua uusiin kirjalöytöihin ... muistaakseni niistäkin saa lisää valao asiaan.

    Äänestä

Ei tarvitse kasteelle mennä kuolleitten puolesta - Jeesuskin meni kasteelle ihan omasta puolestaan, vaikka synnitön olikin. Jotta vanhurskaus tulisi täytetyksi - Hän perusteli, kun Johannes yritti estellä.

Äänestä

Eikä Jeesuksen suuhun tule laittaa mitään sellaista, mitä hän ei ole sanonut - ei edes olettaa sanoneen.

Raamatussa on sanottu se mitä Jeesus sanoi.

Äänestä
  • paljon muutakin. Mikä evankeliumeista lainaa Jeesuksen sanoja oikein? Muut kai ovat sitten väärässä, mutta pyhiä kirjoja kuitenkin, niinhän?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


entinen mappilainen kirjoitti:

Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Paavali puhuu avioliiton merkityksestä. Mielestäni hän sanoo, että olkaa naimattomia, kuten hän on, mutta jos ette kykene, menkää naimisiin. "On parempi naida kuin palaa." miksi kuitenkin Map-kirkko painottaa vahvasti avioliittoa ja perhettä? Itselleni tuli tunne, että naimattomat aikuiset ovat säälittäviä reppanoita, jotka eivät ole "päässeet" naimisiin. Koskaan ei puhuttu, että joku olisi itse valinnut olla naimaton tai että se olisi jopa ihailtavaa. Ja ei, tämä ei ollut syy miksi lähdin, jos se jotakuta askarruttaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu