Ajattelin tehdä tänne tälläsen topan jossa enemmän ja vähemmän ruotsia osaavat voi laittaa joko suomeksi tai ruotsiksi lauseita, joita ei osaa kääntää.
Itse yritän oppia ruotsia lukemalla kirjoja (lukion lyhyt ruotsi käyty), ja aion kokeilla kääntää tällästa n. 100 sivusta kirjaa (saa nähdä missä vaiheessa heitän pyyhkeen kehään). Alku ei ole ihan loistava, sillä en ymmärrä ensimäistä lausetta!
Mitä tarkoittaa "det sväller i grodan" (jatkuu "han blir täppt i näsan")?
Sväller on paisua/kohota, groda sammakko tai virhe.
Onko tuo siis sammakko paisuu vai virheet kasaantuvat vai mitä?
Ruotsi-suomi käännöksiä
28
396
Vastaukset
- suotsi-ruomi
Mitä jos aloittaisit suomen kielen oikeinkirjoituksesta?
Ajatuksena ei ollut se, että joka ikinen sana on täysin oikein kirjoitettu, vaan että jokainen saisi apua.
Ja "käännän" tuota kirjaa täysin omaksi ilokseni, tarkoituksena vain oppia lisää. Pahoittelen, jos aloitusviestin puhekielisyyteni haittaa.- kieli oppi virhe
ade.le kirjoitti:
Ajatuksena ei ollut se, että joka ikinen sana on täysin oikein kirjoitettu, vaan että jokainen saisi apua.
Ja "käännän" tuota kirjaa täysin omaksi ilokseni, tarkoituksena vain oppia lisää. Pahoittelen, jos aloitusviestin puhekielisyyteni haittaa.parempi että noihin säälittäviin trolleihin ei kiinnitä mitään huomiota, kyse kun on kuitenkin huomionkipeydestä ja siitä, että trollilla ei ole kykyä normaaliin kanssakäyntiin eikä siten ole mitään annettavaa normaalissa keskustelussa.
toisaalta kyllä olit kiltti kun vastasit, reppana kun on onneton ja haluaa osallistua, mutta ei osaa paremmin..
- Tallkulla IF
Det sväller i grodan tarkoittaa sammakon paisumista. Koska sanotaan det sväller i grodan (ei esim. grodan sväller) tarkoitetaan, että sammakossa tapahtuu paisumista, eli kun jotkut sammakkolajit kurnuttavat, niissä voi osat paisua hirveästi. Det sväller i grodan tarkoittaa tätä prosessia ja mieleeni nousee kuva sammakosta, jonka ruumiinosa paisuu ja pienenee, paisuu ja pienenee tai sitten vain paisuu paisumistaan.
Han blir täppt i näsan tarkoittaa, että menee nenä tukkoon. Luultavasti tässä tapauksessa niin, että paisuva sammakon osa tukkii siltä "nokan". Okei. No en ollut onneksi sit kovin kaukana. Ei oo kyllä koskaan tullut tollanen lause vastaan, joten vähän hämmensi.
- selvitystä kaipaava
Voisit hei ihan aluksi edes kertoa meille, mitä kirjaa itse käännät. Onko se jokin lasten/nuortenkirja, dekkari, aikuisten, mikä? Suomenruotsia vai riikinruotsia?
Asun itse Ruotsissa mutta enpä ole ikinä kuullut tuota "det sväller i grodan". Kysäisin natiivilta mieheltänikin, eikä ole hänkään kuullut moisesta ilmauksesta, vaikka on jo eläkeläinen.- Tallkulla if
Mitä ihmeellistä tuossa on? Ihan selvää ruotsia, jonka jokainen ruotsalainen varmaan ymmärtää, vaikka onkin asiana vähän erikoisempi. Det kurrar i magen, det sväller i grodan. Ei kai kukaan kaikkia kielen mahdollisia lauseita ole voinut kuulla.
- selvitystä kaipaava
Tallkulla if kirjoitti:
Mitä ihmeellistä tuossa on? Ihan selvää ruotsia, jonka jokainen ruotsalainen varmaan ymmärtää, vaikka onkin asiana vähän erikoisempi. Det kurrar i magen, det sväller i grodan. Ei kai kukaan kaikkia kielen mahdollisia lauseita ole voinut kuulla.
"Ihan selvää ruotsia, jonka jokainen ruotsalainen varmaan ymmärtää, vaikka onkin asiana vähän erikoisempi."
No ei todellakaan. Ja sanoinhan juuri, ettei ruotsalainen miehenikään ymmärtänyt sanontaa, vaikka on jo iällä. Virkehän oli aivan käsittämätön, mikä tarve kenelläkään on ilmoittaa, että "sammakossa paisuu"? Kyse on siis jostakin harvinaisesta ja oudosta ilmaisusta, jonka täytyy viitata aivan johonkin muuhun kuin luonnonelikon biologiaan. - tallkulla if
selvitystä kaipaava kirjoitti:
"Ihan selvää ruotsia, jonka jokainen ruotsalainen varmaan ymmärtää, vaikka onkin asiana vähän erikoisempi."
No ei todellakaan. Ja sanoinhan juuri, ettei ruotsalainen miehenikään ymmärtänyt sanontaa, vaikka on jo iällä. Virkehän oli aivan käsittämätön, mikä tarve kenelläkään on ilmoittaa, että "sammakossa paisuu"? Kyse on siis jostakin harvinaisesta ja oudosta ilmaisusta, jonka täytyy viitata aivan johonkin muuhun kuin luonnonelikon biologiaan.Minusta se ei ole sanonta eikä tarkoita mitään muuta kuin mitä siinä sanotaan, eli että sammakossa paisuu. Niissähän todellakin paisuu, jotkin lajit ovat kuin ilmapalloja. Eri asia sitten, viitataanko sammakolla itse elukkaan vai onko tässä jotain metaforista.
Ja olen yhä sitä mieltä, ettei lause ole mitenkään erikoinen kaunokirjallisessa esityksessä eikä kieliopillisesti omituinen. Täysin ymmärrettävää ruotsia. Ja kysehän lyyrisestä proosasta kirjan esittelyn mukaan: Om en groda dräktig av känslor... eli sammakko, joka on tunteista tiineenä...
Oho, tuo onkin mielenkiintoista, että sanontatapa ei ole tuttu sinulle tai miehellesi.
Kirja, jota käännän on Heidi Jylhän djupare vatten. Suomenruotsia mielestäni, mutta en ole varma. Koulussa ei juuri ole opetettu riikinruotsin ja suomenruotsin eroja, joten en osaa esim. sanoista tunnistaa kumpi ruotsi on kyseessä.
tällainen kirja kyseessä: http://www.kiiltomato.net/heidi-jylha-djupare-vatten/
Myös toinen sanonta jota en ymmärrä, "i slamdamm". Yhteydessä "känslorna är som vanligt för stora för att rymmas i slamdamm". En ole mistään (netin) sanakirjoista löytänyt tuolle(kaan) merkitystä.- Näinköhän?
känslorna är som vanligt för stora för att rymmas i slamdamm
kuten tavallista, tunteet ovat liian suuria mahtuakseen kuralätäkköön - ............
Ei siinä ole mitään eroa riikin- ja suomenruotsiksi. Kielten pitäisi olla kirjoitettuna samat, tosin suomenruotsi on jatkuvasti niin valtavan suomen kielen paineen alla, että suomalaisuuksia hiipii kieleen. (Esim. "röstningsställe" suomen äänestyspaikan mukaan, vaikka sana on ruotsiksi vallokal; "värmebatteri" lämpöpatterista, po. element ym.).
Det sväller i grodan on aivan selvää ruotsia. Sammakko paisuu tunteista, ja kun näin tapahtuu, ne paisuvat myös ihan fyysisesti kurnuttaessaan eli etsiessään parittelukumppania, minkä monet ovat nähneet osuttuaan oikealle lätäkölle..
Niin, ehkä? Slamm on ainakin liete/muta ja damm lammikko. Noin sen itse ymmärsin.
Täytyy sanoa, ettei musta ihan kääntäjäksi vielä olisi, täällä on meinaan sellaisia lauseita että käännökset on varmaan hyvin hauskoja... varsinkin ne, joihin liittyy tuo sammakko (grodan). Saattaa sitten olla niin vertauskuvallisia lauseita/sanontoja, että en pääse lauseiden syvemmästä merkityksestä selville.
Vika kenties omassa kielitaidossa. Ja musta pitäisi vielä tulla oikeasti kääntäjä.- erkk
Kannattais vaihtaa näin alkuun käännettävä teksti johonkin toiseen,
normaaliin arkikieleen eikä lyyristä proosaa!
Luen ruotsin kielen rakenteesta, ja tekstissä vilisevät sanat sats, fras sekä mening.
Minulle on hieman epäselvää mikä noista vastaa suomen kielen sanaa virke ja mikä taas lausetta. Ja mitä merkityseroa sats- ja fras-sanoilla on?
En ole löytänyt sanakirjoista tarkkoja määritelmiä. Helpottaisi tekstin ymmärtämistä ja käsitteiden määrittelyä, jos osaisin erottaa nuo toisistaan.
Tack för hjälpen!- .............
en sats = kieliopillinen yksikkö, joka sisältää subjektin ja predikaatin ja joka voi yksinään muodostaa kieliopillisesti oikean virkkeen (suom. lause);
en mening = suurin kieliopillinen yksikkö, jonka osat ovat määrätyssä syntaktisessa suhteessa toisiinsa (suom. virke; virke voi sisältää yhden tai useampia lauseita);
en fras = fraasi, vakiomuotoinen ilmaus, esim. hälsningsfras, fraasilla on usein sivumerkityksenä kuluneisuus tai sisällöttömyys, tala i tomma fraser. ............. kirjoitti:
en sats = kieliopillinen yksikkö, joka sisältää subjektin ja predikaatin ja joka voi yksinään muodostaa kieliopillisesti oikean virkkeen (suom. lause);
en mening = suurin kieliopillinen yksikkö, jonka osat ovat määrätyssä syntaktisessa suhteessa toisiinsa (suom. virke; virke voi sisältää yhden tai useampia lauseita);
en fras = fraasi, vakiomuotoinen ilmaus, esim. hälsningsfras, fraasilla on usein sivumerkityksenä kuluneisuus tai sisällöttömyys, tala i tomma fraser.No nyt selkis, kiitoksia!
Ja vielä toinen kysymys. Miten suomennetaan sujuvasti "en syntaktisk konstruktion"? esim. lauseessa "en sats är en syntaktisk konstruktion som alltid innehåller ett finit verb och nästan alltid också ett subjekt"
"Lause/virke (kumpi onkaan) on lauseopillinen rakenne, johon kuuluu aina finiittiverbi, ja lähes aina myös subjekti "
Tuo suomennos "lauseopillinen rakenne" vaan kuulostaa jotenkin typerältä. Muuta en oikein keksinyt.- Saanen sanoa
Jos ”lauseopillinen rakenne” kuulostaa mielestäsi typerältä, niin ”syntaktinen rakenne” saattaisi kenties maistua paremmalta.
>johon kuuluu aina finiittiverbi, ja lähes aina myös subjekti
Pilkku tuossa on mielestäni liikaa. Ottaisin sen pois.
Tämän lauseen suomennos myös kiinnostaa:
"Det första försöket att uppnå symmetri mellan tilltalad och tilltalande gick ut på att introducera ett enheligt ni-tilltal."
Ensimmäinen yritys saavuttaa symmetria/"tasa-arvo" puhuteltavan ja puhujan välillä tähtäsi yhtenäisen teitittelyn/te-puhuttelun käyttöönottoon.
Vähän tönkköä kieltä jälleen, mutta pääkysymys oli, että voiko tilltalad suomentaa puhuteltava ja tilltalande "puhuttelija".
Tilltalandenhan voi suomentaa myös miellyttävä/näyttävä ja tilltalad voi olla syytetty! Mutta tuollaiset suomennokset ovat aivan mielettömiä tällaiseen lauseeseen.- Käsittääkseni
>voiko tilltalad suomentaa puhuteltava ja tilltalande "puhuttelija"
Voi.
Ehdotukseni: ”Ensimmäisessä puhuteltavan ja puhuttelijan tasa-arvoistamisyrityksessä pyrittiin ottamaan käyttöön yhtenäinen teitittely.”
Ja vielä tällaisiin lauseisiin haluaisin selvityksen:
"En person av högre rang tilltalades själv med titel, men niade en person av lägre rang.......både titulering uppåt i kombination med ni nedåt har förekommit på svenska i Finland på 1800-talet men då främst i stadsmiljo. Genom att Finland har urbaniserats relativt sent (från ca 1850-talet framåt, dvs några decennier senare än t.ex Sverige) så har största delen av befolkningen rätt länge varit bosatt i rurala och dialekttalande miljöer. I en sådan miljö har titulering inte just förekommit, men barn har hövligt kunnat nia sina föräldrar och andra äldre släktingar långt in på 1900-talet. "
Siis, if i get it right, ennen Ruotsissa "arvokkaita" ihmisiä puhuteltiin arvonimillä ja ns. alempiarvoisia teititeltiin. Kuitenkin Suomessa teitittely on ollut kohteliasta. En nyt ihan täysin käsitä ainakaan tuota både titulering uppåt i kombination med ni nedåt -kohtaa.
Tässä puhutaan siis puhuttelun historiaan Ruotsissa.- Käsittääkseni
både titulering uppåt i kombination med ni nedåt
= ylempiarvoisen puhutteleminen arvonimellä siinä missä alempiarvoista teititellään - ..........
Korkea-arvoista henkilöä puhuteltiin tittelillä, mutta tämä teititteli alempaansa.
Selvä, kiitos avusta kaikille!
Tuon tekstin luettuani oletan, että Suomessa siis teitittely on ollut kohteliasta ainakin maaseudulla? Siellä arvonimillä puhuttelua ei ole juuri ollut?- ...............
Suomessa on ruotsin kielellä esiintynyt sekä tituleeraamista ylöspäin yhdistyneenä alaspäin teitittelyyn 1800-luvulla, mutta lähinnä vain kaupunkimiljöössä. (Virke ei ole mielestäni parasta mahdollista ruotsia: både - i kombination med. Koska kyseessä ei ole både - och, sana både alussa on mielestäni turha.).
Suomi on kaupungistunut suhteellisen myöhään, joten suurin osa väestöstä on varsin pitkään asunut maaseutumaisissa ja murretta puhuvissa ympäristöissä. Tällaisissa ympäristöissä ei tituleeraamista ole juuri esiintynyt, mutta lapset ovat voineet kohteliaasti (kohteliaan kunnioittavasti) teititellä vanhempiaan ja muita vanhempia sukulaisiaan pitkälle 1900-luvulle. ............... kirjoitti:
Suomessa on ruotsin kielellä esiintynyt sekä tituleeraamista ylöspäin yhdistyneenä alaspäin teitittelyyn 1800-luvulla, mutta lähinnä vain kaupunkimiljöössä. (Virke ei ole mielestäni parasta mahdollista ruotsia: både - i kombination med. Koska kyseessä ei ole både - och, sana både alussa on mielestäni turha.).
Suomi on kaupungistunut suhteellisen myöhään, joten suurin osa väestöstä on varsin pitkään asunut maaseutumaisissa ja murretta puhuvissa ympäristöissä. Tällaisissa ympäristöissä ei tituleeraamista ole juuri esiintynyt, mutta lapset ovat voineet kohteliaasti (kohteliaan kunnioittavasti) teititellä vanhempiaan ja muita vanhempia sukulaisiaan pitkälle 1900-luvulle.Tusen tack!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4573908Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501276
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047